Silje Karine Muotka, sámediggeráđđi
Finnmárkkus leat nuortan gitta oarjjás smávva ja stuorra riddoservodagat main gávdno eallin ja doaibmamiella. Sis lea oanehis mátki jiekŋameara ja sávnni gaskka, muhto vel oaneheappot geaidnu buriid jurdagiid ja doaibmama ja ahtanuššama gaskka.
Sámediggeráđi lahtut leat borgemánus mátkkoštan nuortan gitta oarjjás Finnmárkku rittus ja leat galledan stuorra ja smávva báikegottiid. Mii deaivvadeimmet ealáhuseallima ja doaimmaid, álbmotválljen olbmuid ja ássiid ovddasteddjiiguin. Mátki oktavuođas eai váilon muitalusat hástalusaid birra. Muhto buot eanemusat ledje historjját main lei sáhka olbmuid birra geat čiđđet dálkkádaga, meara ja ráddjejumiid, ja háhket eallima doppe gos earát navdet ii leat vejolaš. Juohke báikkis gosa bođiimet váldojuvvuimet mii vuostá rabas gieđaiguin ja beroštumiin dan ektui maid Sámediggi sáhttá dahkat báikegottiid ja ealáhuseallima ovddideami ektui rittus.
Finnmárkku rittus han leat vejolašvuođat. Suollemasvuohta lea kultuvrras, ja doaibmafápmu olbmuin geat ellet rittus. Ja munnje bođii millii ahte eallin ja ealáhuseallin rittus lea buorre málle ahtanuššamii ja servodatovddideapmái maiddái guovlluin davvin gos ii leat lagašvuohta mariidnaresurssaide.
Dáigevuonas Davvisiidda gielddas deaivvadeimmet mii guvttiin doaimmalaš nissonolbmuin; Kristin Mørch ja Hege-Lill Skavøy, “Soai áiguba vári duohkái”. Soai sáhtiiga muitalit ahte sudnos illá lea dilli muitalit masa soai sáhtášeigga ohcat doarjaga, sudnos lei nu ollu maid bargat. Mearasámi šiljus Smiervuonas leigga soai ollu jagiid geigen gieđaid ja huksen ieža. Dan seamma miellaguottu gávnnaimet mii Billávuonas ja miehtá rittu. Báikegottiin gos dollasielut ja rásparuovddit ledje gávnnadan bukte kultuvrralaš ja ekonomalaš ahtanuššama giehtagerddiid, doddjokeahtes dáhtuin ja ollu buriiguin jurdagiiguin. Čiesti lea okta dákkár ovdamearka, gos olles gilli bođii čoahkkimii sámediggeráđiin muitalit dárbbuid birra.
Miehtá rittu oaidnit mii ahte gilvaleaddjit gávdnet ovttasbargomálliid, danne go báikegoddi ja ealáhuseallin mii lea ahtanuššamin buktá buriid oalgeváikkuhusaid buohkaide, sihke ekonomalaččat, kultuvrralaččat ja olmmošlaččat. Olbmot leat ádden ahte lea buoret ovttasbargat, dan sadjái go njeaidit nuppiid. Guolásteaddji ádde ahte su dienasvejolašvuođat buorránit mealgat go maiddái guollevuostáiváldinrusttegis lea dienas. Guolle- ja reabbávuostáiváldiide lea ávki go fievrrideaddjis lea bargu. Buvdii ja báikegoddái lea ávkin go lea fievrrideaddji mii buktá gálvvuid buvdii.
Báhcavuotna lea buorre ovdamearka gos servodagas buohkat barget seamma guvlui. Sátnejođiheaddji Geir Knutsen dajai dan maid mun muiten guhkká maŋŋá go ledjen boahtán ruoktot: “Rievtti mielde don it dárbbaš ássat Báhcavuonas go beaivvi go šattat duohta báhcavuotnalažžan.” Miellaguoddu lea ahte “mii dárbbašit buohkaid ja buohkat leat bures boahtin min lusa.” Ahtanuššama háhkamii ja vuođđun lea hui deaŧalaš dat ahte sii geat fárrejit min smávva báikkiide háliidit ássat ja báhcit min lusa, - guhkes áigái.
Sámediggeráđi mihttomearrin lea nannet mearrasámi kultuvrra boahtteáiggi várás giela, kultuvrra ja ealáhusaid ealáskuhttima bokte, ja láhčit diliid aktivitehtaide ja ovdáneapmái gievrras báikegottiid vuođul miehtá rittu.
Jos dainna galggaš lihkostuvvat, de fertet mii heaitit geahččamis iežamet mátta ja guovddáš perspektiivvain. Mii eallit guovdu borramušgári ja mávssolaš mariidna- ja kultuvrralaš resurssaid gaskkas: Máilmmi márkaniidda ii leat nu guhkes mátki Leavnnja, Álttá ja Girkonjárgga girdišiljuin go Oslos. Máilmmiviidosaš guolle- ja reabbámárkanis leat Sáltesievju ja Báhcavuotna guovddážis, ja Oslo lea doares bealde. Go mii gáibidit hukset johtalusa ja infrastruktuvrra ja buoret telefon- ja dihtoroktavuođaid, de dat ii leat danne vai oažžut buoret geainnuid fárret máttás dahje joavdelastit dihtor ovddas. Dáppe leat stuorra árvvut, dieđekeahtes vejolašvuođat ja buot dat sorjá infrastruktuvrras geainnuid, meara, dihtora ja áimmu ektui mat addet vejolašvuođa duohtan dahkat árvvuid dáppe gos mii ássat.
Mun konstateren ahte Sámediggi ollu jagiid vuoruhemiid bokte go lea addán doarjaga riddofatnasiid ođasteapmái, kulturdoaibmabijuide ja veahki kulturealáhusaide láhkásis váikkuhan ovdáneami miehtá rittu. Čakčat 2015 galgá sámediggeráđđi ovdan buktit ođđa politihka mearrasámi guovlluid várás, Mearrasámi strategiijaid. Dat vuođđuduvvá olbmuid ja ealáhuseallima vásihusaide miehtá rittu.
Mii fertet oaidnit ahte leat guovddážis, riddu ja siseana, dan sadjái go geahččat ahte mii ássat doares bealde ja boaittobealde. Ja mun oainnán dál čielgaseappot ahte mii fertet árvvoštallat Sámedikki váikkuhangaskaomiid eanet dan ektui makkár ahtanuššama ja ovdáneami mii duođai sávašeimmet dáppe gos mii ássat, dan sadjái go njulgestallat ja cakkadit guovddáš ja dávjá boastut mannan politihka mii lea mearriduvvon máddin.
Eallinfápmu, dat doajekeahtes dáhttu ja dat ollu dáhtolaš gieđat miehtá rittu leat mállen ja ovdamearkan midjiide maid čuovvut. Sáhka lea vejolašvuođaid oaidnimis, dohppet daidda gitta goappašiiguin gieđaiguin ja lea sáhka ovttasbarggus mas lea buoremus ávki buohkaide.