Eatnamiid ja valljodagaid guhkitáiggi atnu buvttiha oamastan-, hálden- ja geavahanvuoigatvuođaid eatnamiidda ja valljodagaide.
Dat mii vuolggahii Áltá-čázádaga buođđudeami vuostálastimiid lei sápmelaččaid eanan- ja resursavuoigatvuođaid váilevaš dohkkeheapmi. Okta vuostálastimiid bohtosiin lei ahte ráđđehus jagi 1980.s nammadii sámi vuoigatvuođalávdegotti mii galgga čielggadit ”…sámi álbmoga rievttálaš dili eatnamiid ja čáziid geavahan- ja oamastanvuoigatvuođa ektui”. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ovddidii vuosttaš oassečilgehusas jagi 1997:s ja nubbi oassečilgehusa ges 2007:s. Dohkkeheames eatnan- ja resursavuoigatvuođaid gullá dasa man vuosttažettiin sáhttá máinnašit priváhta vuoigatvuođadilliin. Dát earuhuvvo almmolašrievttálaš doaibmabijuin mat regulerejit čáhce- ja eananresurssaid geavaheami, ja mii maiddái galgá sihkkarastit sámi kultuvrra ávnnaslaš vuođu.
Njuolggogeaidnu: NAČ 1997: 4 Sámi kultuvrra luondduvuođđu: http://www.regjeringen.no/nb/dep/jd/dok/nouer/1997/nou-1997-4.html?id=140720
NAČ 2007: 13 Dat ođđa sámeriekti Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadeapmi: http://www.regjeringen.no/nb/dep/jd/dok/nouer/2007/nou-2007-13.html?id=491883
Sámediggi bargun lea:
Ruđaid juohkin Sámi vuoigatvuođaid čuovvoleapmái areálaide ja resurssaide 2015
| Ohcci | Juolluduvvon doarjja 2015 |
| Saemien Sijte | 250 000 |
| Bivdi – Mearrasámi bivdo- ja guolástanorganisašuvdna | 100 000 |
| Zorrovuođđudus | 100 000 |
| Sámeráđđi | 450 000 |
| Protect Sápmi vuođđudus | 450 000 |
| Ovttasbargojoavku Kalvvatnan bieggamillorusttegiid vuostá | 100 000 |
| Unjárgga gilisearvi | 200 000 |
| SUBMI | 1 650 000 |