Eatnigiellamet

“Eatnigiela gođus laktá min iežamet olmmošvuođa historjái. Mii leat eatnigielasteamet juohkehaš okta bás čalbmi. Jos sohkabuolvvaid láhkkis eatnigielas muhtin čalbmi šaddá raššin, de oppa láhkki lea dalle seamma rašši. Ieš bealistis ferte juohkehaš duddjot iežas čalmmi nu nanusin, ahte eatnigiela láhkki gierdá ođđa sohkabuolvva laktit dasa iežas čalmmi. Olmmošvuohta geatnegahttá min buohkaid sirdit čuovvovaš sohkabulvii eatnigiellamet. Njálmmálaš ja čálalaš ságaiguin mii áibmadat boahtte bulvii eatnigiellamet ja dasa gullevaš olmmošvuođa riggodagaid. Dánu mii iešalddis láhčit eallimii vejolašvuođa ceavzit máilmmis vel boahtteáiggis ain.” Ná čállá min dovddus girječálli, Kerttu Vuolab, ja su sánit leat vuogas muittuhussan go odne ávvudit eatnigielbeaivvi.

Vaikke diehtitge ahte giela lea vejolaš ealáskahttit, de lea dattege buorre muittus atnit ahte dat metafora mainna Kerttu govvida giela seailuma, čájeha man deaŧalaš lea váldit vuhtii giela jotkkolašvuođa sohkabuolvvas sohkabulvii. Ja mu agibeaivve moraš lea ahte lean ieš rašes láhkke- dahje viđječalbmi iežan sohkabuolvvas.

Go lea sáhka boahtte áiggi gielladili birra, de dasa dieđusge gullá váldit vuhtii sihke giela ealáskahttima ja giela nannema. Lea čielggas ahte dáid doaimmaid ovddideamis ealli giella lea buoremus vuođđun ja veahkkeneavvun. Giellaealáskahttima lea váigat čađahit jos eai leat šat olbmot geat máhttet giela. Danin lea nu deaŧalaš nanusin bisuhit giellaláhki čalmmiid.

Hupmangiella lea buot gielaid álgu ja vuođđohápmi. Eamiálbmogiid giella lea eanaš sajiin nannoseamos aiddo hupmangiellan. Hupmat olmmoš oahppá iežas lagamus birrasis, iige dasa dábálaččat dárbbašuvvo makkárge oahpahus. Čállingiella lea earálágan. Dan eatnašat ohppet oahpahusa vuođul. Ja nu leage čállingiela ovdáneapmi dan duohken ahte giella beassá geavahuvvot maiddái skuvlagiellan. Lea buorre ahte sámegiella geavahuvvo beaivválaš giellan, lea vel buoret jos dat geavahuvvo maiddái oahpahusas ja lea buot buoremus go dan beassá geavahit nu olu oktavuođain go fal vejolaš, sihke njálmmálaš ja čálalaš giellan. Go giella ii sáhte seailut ja guhkkin eret ovdánit jos dan ii beasa geavahit.

Eamiálbmogiid gielladillái lea oahpes ášši ahte olbmot hupmet iežaset eatnigiela lassin maiddái eará gielaid. Oalle dábálaš lea maiddái ahte olbmos sáhttá leat eambbo go okta eatnigiella. Dát midjiide lunddolaš fenomena lea máŋgga ovttagielat servodagaide amas ášši. Iige máŋggagielatvuohta leat dušše amas, muhto olu guovlluin dat lea maid dohkketmeahttun ja vel gildojuvvonge. Amerihká eŋgelasgielat máilmmis lea oahpis dakkár lihkadus mii ii suovašii almmolaš geavahusas eará go eŋgelasgiela, ja nu maiddái ii oainne dárbbu oahppat eará gielaid. Máŋggagielatvuohta ii leat midjiide dušše oahpes ášši, muhto dat lea maiddái min lunddolaš árgabeaidilli ja skuvlaoahpahusas vel mihttomearrige.

Min gielladilis leat olu oktasaš bealit máilmmi eará unnitlogu álbmogiid gielladiliin. Minoritehtagiella lea oktasaš namahus man duohken lea iešguđetlágan historjá. Ja aiddo historjá čatnáge min min iehčamet guvlui, gillii, árvvuide, dábiide ja vieruide dahje buot dasa mii oktasaš namahussan gohčoduvvo kultuvran. Mii namuhit min guovlluid iežamet gillii. Danin atnitge lunddolažžan ahte min guovlluid kárttain ja luoddagalbbain namat leat oidnosis nugo dat geavahuvvojit min gillii.

Coages čilgehusain giella meroštallojuvvo dušše gulahallangaskaoapmin. Muhto giella lea buot olbmuide čiekŋaleabbo ášši. Dasa laktásit min dovddut, sihke buorit dovddut ja dakkárat mat eai leat nu buorit, dasa laktásit min muittut, min sávaldagat, min ráhkisvuohta ja maiddái min vašši. Gielas lea ná hui guovddáš sadji maiddái olbmo mentálalaš eallimis.

Giella lea min identitehta. Dat lea nu nanus ja nu čiekŋalasas ahte vel ovddeš áiggiid giellajávkadanpolitihkka ii leat veadján dan dovddu jávkadit ollásit daidge olbmuid gaskkas, geat eai šat beassan geavahit ja guhkkin eret oahppat iežaset máttuid giela.

Sámegiela seailuma ja ovddideami várás leat lágat maid duohken leat buorit áigumušat. Muhto ii makkárge buriid áigumušain leat ávki jos dat eai duohtan dahkkojuvvo. Sihke báikenammalága, Sámelága giellanjuolggadusaid ja oahpahuslága mearrádusaid čuovvoleapmi lea leamaš ja lea ain máŋgga dáfus váilevaš.

Minoritehta gielalaš vuoigatvuođaid goziheami ii sáhte guođđit dušše eaŋkilolbmuid ovddasvástádussan. Láhkamearrádusaid váilevaš čuovvoleapmi čájeha ahte lea dárbu ásahit aktiivvalaš gozihanortnegiid. Giellalágain ii leat ávki jos daid buriid áigumušaid ii nákce jorahit buorrin gielladahkun, - lágas namuhuvvon rievttit ja geatnegasvuođat fertejit čielgasit oidnot maiddái geavatlaš politihkas.

Giellamet boahtteáigi lea dattege vuosttažettiin dan duohken ahte juohke buolva fuolaha ahte čuovvovaš buolva beassá geavahit giela, ii dušše ovddit buolvva gielladárbbuid ektui, muhto maiddái ođđa gielladárbbuid várás. Skuvla sáhttá leat veahkkin giellaseailluheamis, muhto jos giella ii šat gullo ruovttus ja lagas birrasis, de dan lea váttis bisuhit ealli giellan. Jos mii veadjit bisuhit ođđa buolvvaid giellaviđjji nanusin ja beassat vel skuvllasge oahppat geavahit giellamet ođđa oktavuođain, de mis maid lea nanu vuođđu veadjit dustet boahtteáiggi gielalaš ja kultuvrralaš hástalusaid.

Danin lea Sámedikki váldo mihttomearri sihke nannet sámegiela geavahanvejolašvuođaid ja maiddái nannet vejolašvuođaid beassat oahppat sámegiela. Mađe eambbo olbmot besset geavahit sámegiela nu olu oktavuođain go fal vejolaš, dađe nannoseabbon bissu min eatnigiellamet.

Sámedikki presideanta Aili Keskitalo