Go válgalanjat giddejuvvojit, de galget lohkkojuvvot buot jienastagat mat leat addojuvvon ovddalgihtii ja válgabeaivvi. Válgaloahppameanut čađahuvvojit guovtti vuorus. Vuos galgá mearriduvvot galle áirrassaji juohke bellodagas dahje juohke listtas galgá leat Sámedikkis.
Dasto ferte mearridit guđe áirasat bellodagas/listtas galget oažžut dáid sajiid (áirasiid válljen).
Mandáhtaid juogadeapmi
Vuogádat lea vuođđuduvvon dasa ahte áirrassajit galget juogaduvvot gorálaččat bellodagaid/joavkkuid gaskkas dan jienastatlogu vuođul maid juohke válgalista oažžu. Prinsihppa gohčoduvvo gorrelohkoválgan.
Mandáhtaid juogadeapmi iešguđet listtaid gaskkas dahkkojuvvo seamma matematihkalaš vuogi mielde go stuorradiggeválggas, fylkkadiggeválggas ja gielddastivraválggas. Vuohki gohčoduvvo muddejuvvon St. Laguë vuohkin. Dat mearkkaša ahte iešguđet listta jienastagat vuos juogaduvvojit loguin 1,4 ja dasto loguiguin 3-5-7-9 jna. Dáid juogademiid bokte bohtet máŋga logu, nu gohčoduvvon kvotieanttat. Kvotieanttat ordnejuvvojit sturrodaga mielde. Áirrassajit juogaduvvojit daidda listtaide main leat stuorámus kvotieanttat. Vuosttaš mandáhta manná dan listii, mas lea stuorámus kvotieanta, mandáhta nr. guokte dasa mas lea nubbi stuorámus kvotieanta jna.
Áirasiid válljen
Go áirrassajit leat juogaduvvon listtaide, de galget áirasat válljejuvvot. Dat dáhpáhuvvá dán láhkai:
Áirasiid válljedettiin lohkkojuvvojit vuos dušše dat namat mat leat vuosttažin jienastanlihpuin. Dat guhte oažžu eanemus jienaid dán lohkamis, válljejuvvo. Dasto lohkkojuvvojit dat guhte leat nubbin jienastanlihpuin. Dat kandidáhta gii oažžu eanemus jienaid go biddjojuvvojit oktii bohtosat goappašiid lohkamis earret sii geat leat juo válljejuvvo, válljejuvvojit. Nu jotkojuvvo dassážiigo buot áirasat leat válljejuvvon.
Jus jienasteaddji rievdadusas jienastanlihpus galgá sáhttit váikkuhit persovdnaválgii, de fertejit badjel beali bellodaga jienasteddjiin leat dahkan rievdadusa seamma kandidáhta ektui.