Sámedikki presideanta Aili Keskitalo
Dán jagi čalmmustahttá fylkkaoaivegávpot ja kvenaoaivegávpot Čáhcesuolu guovvamánu 6. beaivvi vuosttaš geardde almmolaččat. Dainna mun lean hui rámis, ja lean hui ilus go beasan leat din searvvis odne. Mun dieđán maiddái ahte gávpoga ja dan birrasa sápmelaččaide lea hui deaŧalaš ahte gielddas lea almmolaš prográmma odne. Dat lea munnje deaŧalaš, ja jáhkket fal munnje – dat mearkkaša ollu buot sápmelaččaide miehtá riikka.
Dat mii odne dáhpáhuvvá dáppe govve bures dan maid mii vásihit miehtá riikka gos sápmelaččat orrot. Guovvamánu 6. b. šaddá deaŧaleappo ja deaŧaleappo eanet ja eanet olbmuide. Go dat addá nu buori dovddu go min oidnet ja dohkkehit. Lea buorre oaidnit ahte min servodagas lea doarvái buorre sadji dasa ahte maiddái ávvudit sámi álbmotbeaivvi.
Dakkár beaivvis lea stuorra árvu, go mii dalle beassat servvoštallat ja juogadit muhtun árvvolaš diimmuid ja vásáhusaid ovttas. Min dilihis árgabeaivvis mii dušše nivkalit ránnjái ja rávkalit buorre beaivvi ja doapmat viidáseappot, muhto mii hárvit mii bisánit humadit. Dakkár čoahkkaneamit huksejit dorvvolašvuođa ja dakkár dovddu ahte mii gullat searvevuhtii. Mii čoahkkanit eaktodáhtolaš joavkkuide ja servviide, spábbačiekčansearvái ja heaibungilvvohallamii. De mis leat dakkár beaivvit go odne, go mii dušše iluin čoahkkanit juogadit borramuša, máhtu ja ávu earáiguin.
Otná beaivvi mii čalmmustahttit sámi vuosttaš riikkačoahkkima Troanddimis 1917:s, go sápmelaččat čoahkkanedje ságastallat oktasaš sámepolitihkalaš áššiid, maiddái dakkár áššiid mat guske gaskavuhtii sápmelaččaide ránnjáriikkain. Seamma deaŧalaš go politihkalaš áššit lei čoahkkanit searválagaid ja duođaštit olbmuid gaskasaš sosiálalaš, kultuvrralaš ja historjjálaš čatnosiid. Čuolbma mii ovttaskas olbmui orru leamen veadjemeahttun čoavdit, dattetge ii dáidde leat nu váttis go ovddiduvvo searvevuhtii. Dán jurdaga mii čalmmustahttit odne: searvevuohta ja min návccat dustet hástalusaid ovttas.
Mu lea fuolastahttán, nu mo ollu earáid ge Finnmárkkus, go Norgga eiseválddit eai áiggo doarjut Ruošša áigumuša viežžat bajás sin geat dušše Ruošša bombagirdái mii gahčat merrii olggobeallái Bearalvági rittu soađi áiggi. Ipmirdan gal almmolaš ráŋggáštusaid, ja riikkaidgaskasaš servodaga dárbbu čalmmustahttit dan mii dáhpáhuvvá Ukrainas. Das leat muhtun vealtameahttun váikkuhusat.
Muhto dás lea sáhka min ránnjáin nuortta bealde geat gillájedje issorasat go beste Finnmárkku friddjavuhtii. Mis lea ránnjávuohta ja oktasaš historjá pomoráiggi rájes gitta otnážii. Dakkár ránnjávuohta maid ii nagodan ii 70 jagi sovjehtalaš diktatuvra ge hávkadit. Danne doaivvun ahte mii gávdnat vuogi mo mii searvevuođas dáppe davvin sáhttit veahkehit min bestiid ja ránnjáid viežžat sin ráhkkásiid ruoktot fas.
Das lea mearkkašupmi go mii dál ávvudit sámi álbmotbeaivvi dán gávpogis mii lea vuođđuduvvon máŋggabealatvuhtii ja gierdevašvuhtii. Sisafárrejeddjiidbázzi goziha dán gávpoga ja muittuha min ahte máŋga álbmoga ja máŋga kultuvrra leat hábmen gávpoga historjjá ja árvvuid máŋgga gillii.
Sámi searvevuohta rasttida Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša riikkarájiid. Girkonjárgga rájes davvinuortan gitta Engerdalii Mátta-Norggas. Odne mii beassat vásihit mo dovdo leat dakkár báikkis ja áiggis gos mii oadjebasvuođas beassat dovddahit iežamet gullevašvuođa sámi servodahkii ja sámi kultuvrii.
Odne eat leat dušše sápmelaččat – odne mii leat vuosttažettiin searvevuohta mii juogada vuođđojurdagiid vássánáiggi, dálááiggi ja boahtteáiggi birra. Ja mii áinnas juogadit dán searvevuođa buohkaiguin geat háliidit searvat.
Muhto mii sápmelaš? Mii dat lea mii dahká ahte mii vásihit dán gullevašvuođa, dán identitehta – ja maid dat mearkkaša juohkehažžii? Dan sáhtát dušše ieš vásihit. Jus háliidat registreret iežat jienasteaddjin sámediggeválgii, de fertet ieš hupmat sámegiela dahje dus galgá leat dahje leamaš uhcimusat okta váhnen, áhkku/áddjá dahje máttaráhkku/máttaráddjá ges lei sámegiella ruovttugiellan bajásšattadettiin. Dasa lassin ferte ieš dovdat iežat sápmelažžan.
Muhto mo dovdá iežas sápmelažžan? Mii lea dákkár dohkkeheami sisdoallu, duođai? Ja jus it dovdda iežat sápmelažžan dál, sáhtát go de rievdat? Mun sáhtán vástidit dušše iežan bealis, ja mun jáhkán das lea sáhka áibbašeamis gullat ja dohkkehuvvot sámi searvevuhtii: min oktasaš historjái, kultuvrii ja árbevieruide. Dakkár dovddu lea váttis čilget sániiguin, muhto fuobmát dan go vásihat dan. Dat lea seamma dovdu go dalle go boađát ruoktot maŋŋá guhkit áiggi mátkkošteami, ja gos sáhtát olggiid luoitit ja vuoigŋat geahppaseappot. Ja maŋŋil guhkes dáruiduhttináiggi – mii dáppe Čáhcesullos lea vásihuvvon eanet go ollu eará sajiin – de ii leat imaš ahte dákkár dovddasteapmi sáhttá váldit áiggi. Muhto vástádus lea juo. Mun jáhkán ahte sáhttá rievdat.
Go ii leat nu ahte olbmo identitehta lea juogo duot dahje dát. Ii oktage mis leat dušše okta ášši, mis leat máŋga identitehta main lea iešguđetlágan árvu midjiide. Danin ii leat nu ahte sámi identitehta ferte duvdit dahje olgguštit dáža identitehta. Ii leat nu ahte gávpotpatriotisma hehtte nana gullevašvuođa Finnmárkui. Olmmožin lea sihke duot ja dát. Ja dat lea áibbas ortnegis, ja dávjá áibbas dárbbašlaš.
Dáruiduhttinpolitihkka ii leat historjá dušše duolbmuma birra, muhto lihka olu olbmo ja kultuvrra nanu dáhtu birra ceavzit ja vuosttaldit.
Danne leat dákkár beaivvit nu deaŧalaččat. Dáppe lea sadji buot olbmuide ja juohkelágan dovdduide. Ležžet dal dat stuorra nationála dovddut, vai dat mat várrugasvuođain geahččalit guorahallat gaskavuođaid sámi kultuvrii ja searvevuhtii buot olbmuid gaskkas.
Sávan didjiide hávskes ávvudeami. Giitu mu oasis.