Sámedikki 2015 bušeahtas lea juolluduvvon 450 000 ru prošektii veahkaválddi birra lagaš oktavuođain sámi servodagas. Prošeakta lea ovttasbargu Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanttain. Iskkadeami ulbmilin lea kártet manne sámi servodagas lea veahkaválddálašvuohta lagaš oktavuođain, ja dasto mo ilbmama, eastadeaddji doaibmabijuid ja veahkkedoaibmabijuid sáhtášii buoremusat láhčit sámi álbmoga várás.
- Sámediggeráđđi háliida leat servodataktevra mii vuostálastá veahkaválddi nissonolbmuid vuostá. Mii doaivut dainna oažžut ođđa máhtu das movt veahkkeapparáhta sáhtášii buoremus vejolaš vuogi mielde veahkehit veahkaválddi gillájeddjiid, cealká ráđđelahttu Henrik Olsen.
Veahkaváldi lagaš oktavuođain lea duohta servodatváttisvuohta ja dat lea rihkus. Meroštallojuvvon lea ahte Norggas gillájit veahkaválddi lagaš oktavuođain gaskal 75 000-150 000 olbmo jahkásaččat. Norggas leat measta 10 % nissonolbmuid gaskkas gillán veagalváldima, bealli sis lei vuollel 18 jagi. Dušše 11% veagalváldimiin váidojuvvojit.
- Mis ii leat makkárge sivva jáhkkit ahte dilli livččii earálágan sámi servodagas. Sámediggi bargá dan ala ahte veahkke- ja doarjjaapparáhtas lea dat giella- ja kulturgelbbolašvuohta mii veahkaválddi gillájeaddjis lea. Dát lea erenoamáš deaŧalaš dalle go olmmoš lea rašimus dilis, cealká ráđđelahttu Olsen.
Ráđđelahttu Henrik Olsen deattuha dasto ahte juohkelágan seksuála ja veahkaválddálaš rihkkun sámi nissonolbmuid ja nieiddaid ektui lea dohkketmeahttun.
- Mii dárbbašit čielga sámi sáhkaguddiid geat ovdanbuktet dán sáddaga sihke skuvllain, nuoraid birrasiin ja servodatorganisašuvnnain. Veahkkeapparáhta ferte čeahpibut jearrat gillájit go nissonolbmot veahkaválddálaš vearradaguid ja duostat gieđahallat dán rašis fáttá. Lea leamaš ja ain lea tabuášši dovddastit ahte veahkaváldi dáhpáhuvvá iežas eallimis ja olbmuid gaskkas geaidda mis lea lagaš oktavuohta. Goassige ii galgga eahpidit gean sivva lea, ja vearredagus ferte veahkaválddi dahkki guoddit ovddasvástádusa, iige oaffar ieš goassige. Veahkaváldi nissonolbmuid vuostá ii leat priváhtaášši. Dat lea rihkus maid ferte gieđahallat dađi mielde.
Veahkaváldi lagaš oktavuođain lea maiddái duohta váttisvuohta dásseárvvu ektui. Vaikko leat ge seamma ollu nissonolbmot go almmáiolbmot geat vásihit veahkaválddi beallalačča beales, de leat eanaš nissonolbmot geat veagalváldojuvvojit ja nissonolbmot gillájit fasttimus veahkaválddi.
Lasáhus sámi dásseárvoorganisašuvnnaide
Doarjja sámi dásseárvoorganisašuvnnaide lea leamaš ohcanvuđot ja seamma dásis ollu jagiid.
Danne lea Sámediggeráđđi ilus go lea sáhttán lasihit doarjaga dáid organisašuvnnaide maiddái boahtte jagi bušeahtas. Dat go doarjja dál lea njuolgadoarjja addá organisašuvnnaide buoret einnostan vejolašvuođa.
- Mii oččodit dakkár dásseárvosaš sámi servodaga gos goappašiin sohkabeliin leat seammalágan vuoigatvuođat, geatnegasvuođat ja vejolašvuođat. Sámi dásseárvoorganisašuvnnat leat deaŧalaš aktevrrat dán barggus. Dat ovddidit dásseárvopolitihkalaš áššiid sámi servodagas ja dat hástalit Sámedikki dásseárvoáššiin, dadjá ráđđelahttu Henrik Olsen loahpas.