Konvenšuvnnat, lágat ja láhkaásahusat

• ILO-konvenšuvdna nr. 169, artihkal 15 nr.1

Suodjalanguovlluid báikkálaš hálddašeapmi dávista ILO-169 álgoálbmogiid birra, artihkal 15 nr 1 geatnegahttá stáhta sihkkarastit sámi searvama luondduresurssaid geavaheami, hálddašeami ja suodjaleami oktavuođas sámi guovlluin.

• ON biologalaš girjáivuođa konvenšuvdna (CBD)

ON biologalaš girjáivuođa konvenšuvdna (miessemánu 22. b. 1992) lea ratifiserejuvvon ja dat gustogođii Norggas juovlamánu 29. b. 1993. CBD mihttomearrin lea biologalaš girjáivuođa suodjaleapmi, biologalaš girjáivuođa ceavzilis geavaheapmi ja ovdamuniid vuoiggalaš juohkin maid biologalaš girjáivuođa geavaheapmi addá.

• Luondduvalljodatláhka

Luondduvalljodatláhka gođđá nationála dásis ollu deaŧalaš prinsihpaid 1992 Biologalaš girjáivuođa konvenšuvnnas. Luondduvalljodatlága ulbmilparagráfas nannejuvvo ahte luondu galgá vuhtii váldojuvvot ceavzilis geavaheami ja suodjaleami bokte, maiddái vuođđun sámi kultuvrii. Biologalaš girjáivuođa konvenšuvnnas – artihkkaliin 8 (j) ja 10 (c) čuožžu “Biologalaš girjáivuođa boaresvirot geavaheapmi mii dávista kultuvrralaš bargui galgá suodjaluvvot ja movttiidahttojuvvot”. Prinsihppa lea váldojuvvon luondduvalljodatlága §:de 1, 8 ja 14.

• Konsultašuvdnašiehtadus

Álgoálbmogiid searvanvuoigatvuohta ja stáhta geatnegasvuohta čađahit konsultašuvnnaid leat ILO-169 vuođđoprinsihpat, ja bohtet ovdan konvenšuvnna máŋgga artihkkalis. ILO-169 guđát artihkal ásaha stáhtii geatnegasvuođa konsulteret sámiiguin go lea áigumuš mearridit lágaid dahje váldit atnui hálddahuslaš doaibmabijuid mat njuolga sáhttet váikkuhit sidjiide. 2005:s dahkkojuvvui konsultašuvdnašiehtadus stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka.

Prosedyraid ulbmilin lea:

•    váikkuhit stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuođa geavatlaš čađaheami konsulteret álgoálbmogiin.
•    geahččalit soahpat stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka jos lea áigumuš váldit atnui lágaid dahje doaibmabijuid mat sáhttet váikkuhit sámi beroštumiide njuolga.
•    láhčit guoibmevuođaperspektiivva ovddideami stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka mat váikkuhit sámi kultuvrra ja servodaga nannema.
•    ovddidit oktasaš áddejumi dillái ja ovddidandárbui sámi servodagas.

• Šiehtadus Sámedikki ja Birasgáhttendepartemeantta gaskka suodjalanplánabarggu njuolggadusaid hárrái luondduvalljodatlága mielde sámi guovlluin

Šiehtadus Birasgáhttendepartemeantta ja Sámedikki gaskka 2007:s movt suodjalanplánaproseassa čađaheapmi sámi guovlluin galggašii buvttihit stuorát mielde váikkuheami sámiid bealis ja báikkálaččat suodjalanguovlluid ásaheami oktavuođas. Dát lea oppalaš konsultašuvdnašiehtadusa heiveheapmi guovllusuodjaleami ektui.

Gávdnojit earret eará njuolggadusat bargolávdegotti ásaheami birra mas galgá leat sámi ovddastus. Dát sihkkarastá ahte njuolga guoskkahuvvon sámi vuoigatvuođaoamasteaddjit ja sámi beroštumit konsulterejuvvojit njuolga suodjalanprosessii searvama bokte. Barggu birra hálddašanplánaiguin lea sierra mearrádus.

• Suodjalanláhkaásahus ja Gonagaslaš resolušuvdna

Suodjalanguovllut, sihke álbmotmeahcit, eanadatsuodjalanguovllut ja luonddureserváhtat hálddašuvvojit suodjalanláhkaásahusa vuođul ovttaskas suodjalanguovllu ektui. Luondduvalljodatlága mielde galgá Gonagas stáhtaráđis mearridit suodjalanláhkaásahusaid.

Suodjalanláhkaásahusaid ráhkadeami oktavuođas konsultere Sámediggi ovddasvástideaddji eiseválddiiguin šiehtadusa mielde Sámedikki ja Birasgáhttendepartemeantta gaskka suodjalanplánabarggu njuolggadusaid hárrái luondduvalljodatlága mielde sámi guovlluin.

Sámediggi háliida ahte:

•    Báikegottiid álbmoga iežaset resursaguovlluid geavaheapmi jotkojuvvo
•    Dáláš geavahemiin jotkojuvvo – oktilaš geavaheapmi
•    Boazodoalu geavaheami ja doaibmavuogi gudnejahttin ja áddejupmi
•    Suodjaleapmi lea maiddái árvvuid suodjaleapmi. Ii daga ovtta das mii gaskkustuvvo ja movt gaskkustuvvo ja gii gaskkusta.

Sierra álbmotmehciid suodjalanláhkaásahusat gávdnojit dákko.

Diehtojuohkin suodjalanguovlluid birra ja liŋka suodjalanláhkaásahusaide gávdno dákko.

• Álbmotmehciid ja stuorát suodjalanguovlluid báikkálaš hálddašeapmi

Sámediggi lea konsulteren Birasgáhttendepartemeanttain, ja leat soahpan álbmotmehciid ja stuorát suodjalanguovlluid hálddašanortnegiid birra 2009:s.

Sámediggi ja Birasgáhttendepartemeanta konsulterejit sámi ovddastusa birra juohke áidna álbmotmeahccestivrras dahje suodjalanguovlostivrras. Veara lea bidjat merkii ahte ođđa hálddašanortnega ásaheami oktavuođas báikkálaš hálddašanstivrraiguin lea ráđđehus dadjan ahte sámi ovddastusa sturrodat galgá “Árvvoštallojuvvot guovllu mearkkašumi vuođul sámi kultuvrii ja ealáhusbargui.”

Sámediggeráđđi evttoha lahtuid suodjalanguovlostivrraide ja álbmotmeahccestivrraide. Dábálaččat čohkkájit sii ovtta sámediggeáigodaga.

• Hálddašanplána

Hálddašanplána lea suodjalanguovllu beaivválaš hálddašeami gaskaoapmi. Hálddašanplána galgá gozihit gáhttenárvvuid, sihke dan bokte ahte suodjalit daid sávakeahtes lihkahallamiid vuostá, ja dakkár doaimma láhčima bokte mii ovddida suodjalanárvvuid. Hálddašanplána addá ovttagaslaš ja einnostan vejolaš rámmaid suodjalanguovllu hálddašeami várás čielga hálddašangeavahus- ja áššemeannudannjuolggadusaid bokte.

Buorit suodjalanguovlostivrrat main lea sámi ovddastus, ráddjejit Sámedikki beales njuolga váikkuhandárbbu. Sámedikkis ii leat dárbu njuolga konsulteret suodjalanguovlostivrraiguin hálddašanplánaid birra. Dat maid ii leat lunddolaš nu guhká go Sámediggi lea mielde nammadeamen stivrraid. Dábálaš áššejohtu lea ahte Sámediggi sádde gulaskuddancealkámuša dalle go plána lea gulaskuddamis. Mii konsulteret vejolaččat loahppameannudeami oktavuođas ovdal go Luonddusuodjalandirektoráhta dohkkeha hálddašeami.
Oktilašvuohta suodjaleamis ja luonddu ceavzilis geavaheamis lea dat mii addá luondduvuđđosa sámi kultuvrii. Danne dárbbašuvvo sámi kulturgelbbolašvuohta hálddašeamis ja gaskkusteamis. Sámediggi sávvá garrasit dan ahte máhttovuđot hálddašeapmi maid dál álggahit, goziha álgoálbmotdimenšuvnna sámi guovlluin. Ráđđehusa bušeahttaproposišuvnnas čuožžu maiddái ahte “Máhttu sámi kultuvrra birra lea deaŧalaš dain guovlluin gos dat lea relevánta”.

Muhtun suodjalanguovlluid hálddašanplánaid gávnnat dákko.