Govven/Guvvie/Foto: Sámediggi
Guovvamánu 6.b. 1917 čoahkkanedje 150 Norgga ja Ruoŧa bealde sámi áirasa Metodistagirkui Roandimii doallat vuosttaš sámi riikkačoahkkima masa áirasat stuorra osiin Sámis oassálaste ovddidan dihtii oktasaš ášši oktan álbmogin.
Guđa máná eadni, boazoeaiggát ja politihkar Elsa Laula Renberg Helgelánddas eret vuolggahii jurdaga dakkár áiggis go sámiid dáruiduhttin lei garas ja dakkár áiggis go nissonat eai galgan boahtit menddo sakka oidnosii. Son vuođđudii Brurskankens Lappkvindeforening, vuosttaš sámi nissonlihkadus jagi 1910 – ovdalgo dáža nissonat ožžo jienastanvuoigatvuođa. Elsa Laula Renberg ja dat eará lullisámi nissonat ledje muhtun min ovddasmanni nissonat sihke sámiid ja nissoniid politihkalaš vuoigatvuođaid ektui. Sidjiide lei áibbas guovddážis ahte sámi albmát ja nissonat galge ovttas bargat riikkarájáid rastá jus galge lihkostuvvat rahčamis eallinvuođu ja sámi kultuvrra gáhttemis.
Otná beaivi lea vuosttaš sámi stuorračoahkkima čalmmusteapmi, mas ii lean sáhka dušše sámepolitihkas, muhto maiddái rájáhis searvevuođas. Sámit lea álbmot njealji riikkas – sosiála, kultuvrralaš ja historjjálaš báttiiguin mat čatnet min oktii. Dán vahku leat buot davviriikkaid Sámedikkit ja min álbmoga áirasat fas čoahkkanan Roandimii vahku ávvudit min historjjálaš dáhpáhusa. Dat álggaha Tråante 2017 nationála ávvudeami, man Sámediggi lea mielde lágideamen.
Lea váttis govahallat min servodaga jus ii livččii lean Elsa Laula Renberg, ja sáhttá imaštallat ledje go son sus jurdagat dan birra mo sámi servodat ovdánivččii boahtteáiggis. Dáiddášii son leat behtohallan bohtosiid geažil dál čuohte jagi maŋŋá vuosttaš sámi stuorračoahkkima? Mii leat olahan juoidá, muhto mis lea ain guhkes mátki. Sámi vuoigatvuođat ledje áššelisttas maiddái Roandinčoahkkimis, mas erenoamážit boazodoallu ja sámi mánáid oahpahusdilli ledje fáddán. Goappašat áššit leat ain bahkka áššin min servodagas.
Buot sámegielat adnojuvvojit leat áitojuvvon dahje duođalaččat áitojuvvon gielat. Lulli- ja julevsámegiela dilli lea erenoamážit áitojuvvon. Mii leat ožžon lágaid ja njuolggadusaid mat addet sámi mánáide ja nuoraide vuoigatvuođa oahpahussii sihke sámegielas ja sámegillii vuođđoskuvllas, muhto mii diehtit maiddá ahte dát vuoigatvuohta rihkkojuvvon hui dávjá. Lea stuorra dárbu nannet vuoigatvuođa sámegieloahpahussii. Aiddo dál lea NAČ 2016:18 – Váibmogiella gulaskuddamis. Dat lea fátmmasteaddji dokumeanta mas leat viiddes evttohusat lágaide, doaibmabijuide ja ortnegiidda sámi gielaid várás. Dát lea historjjálaš vejolašvuohta nannet ja viidáseappot fievrridit sámegielaid, ja mun vuorddán ahte riikka eiseválddit váldet iežaset ovddasvástádusa duođas. Sámi giellalávdegoddi čujuha dasa ahte stáhta dáruiduhttimis leat stuorra váikkuhusat sámiid giellageavaheapmái gitta otnážii. Loguid muitalus lea čielggas: guokte goalmmádas oassi sámi álbmogis eai hála sámegiela dál. Sámediggái lea hui dehálaš eanedit giellageavaheddjiid logu ja movttiidahtti geavahit sámi gielaid eanet. Sámi servodat lea sorjavaš ealli gielas go giella dat lea mii guoddá min kultuvrralaš árbbi ja min árvvuid. Almmá giela haga mii eat leat šat sierra álbmogin.
Mii dárbbašit maid gáhttet min sámi árbeealáhusaid. Sámi meahcásteapmi, guolásteapmi ja boazodoallu lea dehálaččat ássama bisuheapmái, dienasvuođđun ja vuođđun sámi kultuvrra ja giela gáhttemii ja ovddideapmái. Boazodoalus leat ollu dat seamma váldohástalusat dál go jagi 1917. Stuorraservodaga areálasisabahkkemat, boraspireváttisvuođat ja guohtunriiddut gullet boazodoalu árgabeaivái. Áššiin mat gusket sisabahkkemiidda sámi árbevirolaš ealáhusaide, mii vásihit ahte stuorraservodat ii guldal sámiid.
Moadde vahku dás ovdal lei 25-jahkásaš Jovsset Ánte Sára Guovdageainnus eret ohpit dikkis. Nuorra boazoeaiggát áššáskuhtii stáhta maŋŋágo dat lei gáibidan ahte son galgá beallidit ealus, ja son vuittii. Njuolggut son loaiddastii Hålogalándda lágamánnerievtti ovdii guoddalanráđđádallamii. Ollugiidda dát ášši ovddasta vuoigatvuođa beassat doaimmahit iežas sámi kultuvrra ja beassat mearridit ieš iežas boahtteáiggi. Go mii odne ávvudit Sámi álbmotbeaivvi, de ii leat vel celkojuvvon mo lágamánneriekti dubme. Livččii várra buorre liiba jurddašit iežas boahtteáiggi birra?. Sámi servodatovdáneapmi lea dan duohken ahte ražastit ovttas. Sámediggi galgá leat ovddasmannin, muhto mii dárbbašit buot min árgabeaivvi ambassadevrriid mat oainnusin dahket ja rahčet sámevuođa ovddas árgabeaivvis.
Sámi álbmotbeaivi lea riepmobeaivi. Dat lea beaivi mii mearkkaša ollu midjiide. Dat lea beaivi goas mii oidnot ja dohkkehuvvot – ja beaivi goas mii ávvudit rájáhit searvevuođa. Sámi álbmotbeaivi lea maid šaddan dehálaš beaivin dážaide. Mu illudahttá go riikka mánáidgárddit ja skuvllat ávvudit beaivvi ja ahte gielddat levgejit sihke dáža ja sámi leavggain min riepmobeaivvi. Ávžžuhan du searvat ávvudeapmái! Jus deaivvat ovtta mis odne, čiŋadan min čábbámus biktasiiguin, de sáva midjiide lihku beivviin – áinnas ovtta min sámi gillii. Dat liggešii min váimmu.
Lihkku beivviin! Læhkoeh biejjine! Vuorbbe biejvijn! Gratulerer med dagen!