Leamaš ollu sáhka girjebussiid birra maŋŋá go sámediggeráđđi evttohii heaittihit doarjjaortnega gielddaide ja fylkkaide ja áŋgiruššat eanet sámi girjjálašvuođa buvttademiin ja nannet girjjálašvuođa gaskkusteami. Dat lea váttis ášši, ja sámedikki politihkkarat galget ságastallat ja sis galgá leat vejolašvuohta váikkuhit. Dás lea sáhka sámi demokratiija huksemis, mii lea lossa ja guhkes proseassa go Sámediggi ieš ii bija olggut ekonomalaš rámmaid ja eavttuid dán bargui.
Dat ahte sámiin go lea álgoálbmot lea iešmearridanvuoigatvuohta lea hui čielggas ja Norga lea dan dohkkehan ollu gerddiid, earret eará dan bokte go ON álgoálbmogiidvuoigatvuođa julggaštus mearriduvvui 2007:s. Sámiid iešmearridanriekti lea vuolggasadji vuođđun sámi áššiid lagadeapmái. Dát boahtá ovdan maiddái Vuođđolága § 108, mas daddjo ahte “stáhta eiseválddit galget láhčit diliid nu ahte sámi álbmotjoavku sáhttá sihkkarastit ja ovddidit iežaset giela, kultuvrra ja servodateallima”.
Formuleren geatnegahttá stáhta fuolahit ja váldit ovddasvástádusa, nu ahte sámiin leat dohkálaš rámmat ieža sáhttit sihkkarastit ja ovddidit sin kultuvrra. Vuođđojurdda lea ahte sámit ieža dihtet buoremusat movt sámi beroštumit galget gozihuvvot ja mii galgá vuoruhuvvot. Dan rájes go Sámediggi ásahuvvui 1989:s lea Sámediggi ovdánan, áigumuššii dávistettiin. Sámelága láhkaovdabargguin boahtá ovdan ahte Sámedikki váldi ii galgga mearriduvvot oktii loahpalaččat, muhto galgá ovddiduvvot earret eará Sámedikki iežas áddejupmái dávistettiin.
2005:s bođii konsultašuvdnašiehtadus sadjái go daláš gieldaministtar Erna Solberg ja daláš Sámedikki presideanta Sven Roald Nystø šiehtadeigga. Dasto lea Sámediggái dohkkehuvvon váldi ollu surggiin. Sámedikkis lea earret eará hálddašanovddasvástádus kulturmuitosuorggis ja vuosteággaváldi plána- ja huksenlága mielde. Gieskat geigii ráđđehus konsultašuvdnaláhkaevttohusa ja ovttasbargu Sámedikki ja stáhta gaskka lea ovdánan viidáseappot.
Árat dán jagi sohpe stáhta ja Sámediggi ođđa málle movt Sámedikki bušeahtta galgá mearriduvvot stáhtabušeahtas. Bušeahttajagi 2020 rájes galgá Sámedikki juolludus čohkkejuvvot ovtta bušeahttaproposišuvdnii Gielda- ja ođasmahttindepartemeanttas ja jahkásaččat galgá ráhkaduvvot stuorradiggedieđáhus sámi diliid birra. Ovddeš ortnet lei nu ahte sámiide merkejuvvojedje rámmat ja stáhta stivrii bajábealde sámiid, muhto ođđa ortnet sihkkarastá eanet dan ahte sámit ieža sáhttet vuoruhit movt sihkkarastit ja ovddidit sin kultuvrra, giela ja servodateallima, Vuođđolága ulbmila mielde.
Geassemánus dán jagi mieđai measta olles Sámediggi ođđa bušeahttamállii, maiddái Bargiidbellodat ja Olgešbellodat. Hirpmástuhtti lea registreret go ovttaskas Sámedikki politihkkarat oidnojit čuoččuheamen ahte badjel 10 jagi boares “merkejuvvon” juolludusat Stuorradikkis sáhttet dagahit máhcahemiid Stuorradikkis. Áigi lea rievdan, ja nu maiddái sámepolitihkka. Orru measta nu ahte ákkastallojuvvo gáržžidit Sámedikki sajádaga dahje ahte stáhta unnidivččii juolludusaid Sámediggái.
Ruovttoluotta Sámedikki girjebussiid doarjjaortnegii. Sámedikki bušeahtta lea unnon jagis jahkái ja lea dagahan ahte Sámedikki politihkkarat eai sáhte lasihit ruđa buot ulbmiliidda, vaikko dat livččii lean niehkodilli Sámediggái. Sámediggi ferte vuoruhit ja gávdnat daid doaibmabijuid maid bokte buoremusat sáhttá sihkkarastit ja ovddidit sámi kultuvrra. Danne lea duohta iehčanas mihttu go Ságat jođiheaddjisajis 20.09.18 namuha ahte stáhta bajábealde stivre Sámedikki, go sámediggeráđi áššálaš vuoruheapmái eai leat ovttaoaivilis. Geažuheapmi ahte stáhta friija sáhttá ráŋggáštit sámi servodaga bušeahta unnidemiin dan geažil go sámi álbmotválljen orgána dahká dan maid galgá, namalassii dárbbašlaččat vuoruha, lea dadjat dal juo imaš.