Henrik Olsen, sámediggeráđđi
Eanet go juohke goalmmát nissonolmmoš vásiha veahkaválddi dahje seksuála vearredaguid iežaset eallimis. Homofiillat ja tránssat miehtá máilmmi vásihit vuogádatlaš vealaheami, veahkaválddi ja givssideami. Dásseárvu lea ollu nissonolbmuide ja almmáiolbmuide ain dušše niehku. Maiddái Norggas ja sámi servodagas.
Maŋimuš jagiid dutkan buktá albmosii stuorra erohusaid sohkabeliid gaskka deaŧalaš surggiin sámi servodagas ja stuorraservodagas. Dásseárvvu oktavuođas lea eanet beliid birra sáhka go dušše bálkkás seammalágan barggu ovddas, ja viessobargguid juogadeamis. Das lea sáhka oahpus ja ovttalágan vejolašvuođain, dearvvašvuođa ja vurdojuvvon eallinagi birra. Erenoamážit lea sáhka válddis, sihke politihkas, bargoeallimis ja ealáhuseallimis. Ja dađibahábut lea dásseárvvu oktavuođas miehtá máilmmi maiddái sáhka eallimis ja jápmimis.
Nissonbeaivvi oktavuođas lea vuosttažettiin sáhka das ahte mii dohkkehit dan ahte sohkabealli lea okta oassi mii lea mielde caggamin vuoiggalašvuođa servodagas dahje olbmuid eallindilis. Statistihkka čájeha midjiide dattetge ahte máilbmi ja báikkálaš servodat ain doaibmá sohkabealjuogu vuođul hui ollu surggiin. Sámi almmáiolbmot válljejit eanet árbevirolaš sámi ealáhusaid ja ámmáhiid. Almmáiolbmot báhcet eanet ássat giliide ja sis lea mealgat unnit oahppodássi ja sis lea veaháš oaneheappot eallinahki go sámi nissonolbmuin. Almmáiolbmot maid eanet báhcet eret joatkkaskuvllas. Sámi nissonolbmuid ja almmáiolbmuid gaskasaš oahpus leat stuorra erohusat, ja erohusat leat lassánan maŋimuš 15 jagis. Sámi nissonolbmot válljejit unnit árbevirolaš ealáhusaid ja fárrejit ollu oktavuođain giliin eret váldit alit oahpu.
Boazodoalus servet almmáiolbmot ja nissonolbmot seamma ollu. Dattetge leat olles golmmas njealji siidaoasi oamasteddjiin almmáiolbmot. Seammalágan eaiggátstruktuvrra oaidnit mii eanadoalus, gos njealjis viđa boanddas leat almmáiolbmot. Registrerejuvvon guolásteddjiid gaskkas leat 97 % almmáiolbmot. Buohkanassii mearkkaša dát dan ahte nissonolbmuin lea unnit váikkuhanfápmu vuođđoealáhusaid ja árbevirolaš sámi ealáhusaid ovddideamis. Árbevirolaččat leat nissonolbmot ja almmáiolbmot ovttas doallan dálu vuođđoealáhusain, man oktavuođas nissonolbmot áinnas fuolahedje reidemis ja háhke molssaektosaš dietnasa oktasaš dállodollui. Dát struktuvrrat leat dađistaga áiggi mielde cieggan lágaide ja láhkadahkosiidda, geavahussii, miellaguottuide ja eaiggátvuođadilliide. Boađusin leat struktuvrrat mat oidet almmáiolbmuid ja mat geavahusas olgguštit nissonolbmuid.
Dasto oaidnit ahte sámi ásahusain ja organisašuvnnain ja doaimmain main leat alla gáibádusat formálalaš ohppui, leat eanet nissonolbmot, mii čielgasit čájeha movt ovdáneapmi dáhpáhuvvá joatkkaskuvllain ja alit oahpus. Ollu nuorra albmáid oahppomannolat boatkana juo joatkkaskuvllas, ja nissonolbmot gal eanet čađahit dan ja mannet viidáseappot alit oahpu váldit. Dađistaga eanet nissonolbmot válljejit guođđit árbevirolaš sámi báikegottiid ja fárrejit gávpogiidda ja guovddáš báikkiide. Dieinna lágiin sirdašuvvá sihke sohkabeal- ja ahkedássedeaddu sámi báikkálaš servodagain ja geavahusas fuonida sihke almmáiolbmuid ja nissonolbmuid válljenvejolašvuođaid.
Go ii leat dássedeaddu oahpus, ekonomiijas ja válddis sohkabeliid gaskka, de dagaha dat dan ahte báikkálaš servodagat raššot eanet ja ođasmahttin ja ođđahutkan heađuštuvvo. Danne lea čielga mihttomearrin ahte dát sámediggeráđđi váikkuha ahte šattašii eanet sohkabealneutrála ovdáneapmi oahpus ja bargoeallimis, mii addá stuorát válljenvejolašvuođaid eallimis ja karriearas nissonolbmuide ja almmáiolbmuide. Dásseárvobarggu oktavuođas lea vuosttažettiin sáhka vejolašvuođain, ii ge dárbbaš lea sáhka dievaslaš ovttadássásašvuođas buot surggiin. Servodagas mas leat seammalágan vejolašvuođat buohkaide, sáhttit mii háhkat máŋggabealatvuođa ja hutkás vuođu boahtteáiggi servodahkii. Min višuvdna boahtteáiggi servodagas lea dat ahte olbmuid ja joavkkuid sierraláganvuođat eai galgga olgguštit gean ge, ja gos máŋggabealatvuohta gehččojuvvo normálan.
Muhto mii fertet dovddastit ahte gávdnojit joavkkut maiddái sámi servodagas mat menddo guhkes áiggi leat eallán suoivanis dan ektui maid ollugat oaivvildit normálan. Olbmot geain lea molssaektosaš sohkabealidentitehtat dahje seksuála sodju maidda menddo dávjá leat ovdagáttut, dubmejuvvojit ja sii vásihit áddetmeahttunvuođa servodagas. Maiddái min sámi servodagas galgá leat sadji olbmuide geain leat máŋga sohkabealidentitehta ja soju. Mu oaivila mielde lea dat duođalaš dávdamearka go gulan sámiid birra geat bággehallet eret iežaset bearašrámmain, báikegottiin ja eret sámi servodagas givssideami, ovdagáttuid ja váilevaš gierdavašvuođa geažil.
Sámedikkis lea stuorra ovddasvástádus das ahte politihkka mii fievrriduvvo ja árvvut mat hálddašuvvojit, fátmmastit olles sámi álbmoga, maiddái dan oasi mii ovttaskas olbmuid mielas lea amas. Mis lea maiddái ovddasvástádus das mii manná guhkás olggobeallái sámi servodaga. Dál ellet sullii miljárdda olbmo máilmmis issoras geafivuođas. Okta golbmasa gaskkas dain gullet álgoálbmogiidda. 70 proseantta buot geafimusaid gaskkas leat nissonolbmot.
Skuvlavázzin ja máhttu lea mearrideaddji deaŧalaš gaskaoapmi dásseárvorahčamis, sihke olgun máilmmis ja dáppe ruovttus. Danne fertet mii sámi servodagas áŋgiruššat dan ala ahte nuorra albmát čađahit joatkkaskuvlla ja oidnet vejolašvuođaid alit oahpus, ja sihkkarastit nissonolbmuid vuoigatvuođaid vuođđoealáhusain. Máilmmiviidosaš dásis fertet mii veahkehit álgoálbmotnissonolbmuid geafivuođa vuostá dáistaleamis buoret skuvla- ja oahppovejolašvuođaid bokte sihke nissonolbmuide ja almmáiolbmuide.
Máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvdna (WHO) raportere skábmamánus 2014 ahte eanet go juohke goalmmát nissonolmmoš ferte rehkenastit ahte gártá gillát veahkaválddi ja seksuála vearredaguid su eallimis. 38 % buot áššiin máilmmis main nissonolmmoš lea goddojuvvon, lea su guoibmi sivalaš. Maiddái lesbbat, homofiillat, bifiillat, tránssat ja olbmot geat gullet goappašiid sohkabeallái miehtá máilmmi gillájit vuogádatlaš veahkaválddi ja vuođđoolmmošvuoigatvuođaid groava rihkkuma, maiddái Norggas ja sámi servodagas.
Danne čalmmustit mii njukčamánu 8. b. dán jagi gievrrat ja stuorát áŋgirvuođain. Servodaga kvalitehta mihtiduvvo dainna lágiin man muddui lea sadji buot olbmuid vuoigatvuođaide ja doaibmamii eallimis ja servodagas. Mii eat leat olahan mihttomeari.