Sámediggi searvvai juovlamánu 15. b. čoahkkimii Stuorradikki presideantagottiin gos lei sáhka duohtavuođakommišuvnnas sámi ja kvena álbmoga ektui. Čoahkkin lea vuolggasadji bargui masa mis leat stuorra vuordámušat. Sihke sámit ja kvenat leat gártan gillát stuorraservodaga vealaheami min identitehta ja kultuvrra dáruiduhttimiin. Dás leat šaddan hávit, sihke ovttaskas olbmuide ja servodahkii, man viidodaga birra mii dál eat dieđe. Mii diehtit ahte koloniseren ja vealaheapmi leat čuohcan midjiide movt nu. Mii diehtit ahte biehttaleapmi, fuotnun, giela ja kultuvrra massin ja heahpat njeidet min iešdovddu ja buori iešgova. Mii oaivvildat ahte lea alimus áigi dahkat dainna juoidá. Ii iežamet fuotnuma geažil, muhto vai sáhttit mannat boahtteáigái čeavlás álbmogin geaid ovddeš áigi lea čielggaduvvon. Historjá dáruiduhttinpolitihka birra lea maiddái historjá olbmuid birra geat cevze beroškeahttá eiseválddiid garra meanuid min oaidnemeahttumin dahkamis. Muhto dat lea leamaš divrras, ja ollugat guddet ain sohkabuolvvaid ja iežaset lossa nođiid, ja dovdet ahte dan noađi áinnas háliidit rivdnjalit eret.
Sámediggái lea deaŧalaš ahte duohtavuođakommišuvdna galgá leat kommišuvdna mii guoská sámi álbmogii alccesis. Galgá leat vejolašvuohta váikkuhit barggu kommišuvnna mandáhta váikkuheami bokte, ja maŋŋá dan bokte ahte muitalit min iežamet vásihusaid birra. Danne áigut mii árrat 2018:s addit sámi álbmogii alccesis vejolašvuođa muitalit maid sii oaivvildit ahte makkár fáttáiguin duohtavuođakommišuvdna galggašii bargat. Das livččii ávki midjiide go mii galgat konsulteret Stuorradikkiin dan birra mainna duohtavuođakommišuvdna galggašii bargat.
Mii jáhkkit ahte sámi servodahkii lea ávki duohtavuođakommišuvnnas. Muhto mii jáhkkit ahte maiddái norgalaš servodahkii das lea ávki. Seammás go sámit leat dulbmojuvvon ja heahppášuvvon, leat maiddái norgalaččat vásihan historjjá ja ideologiija mii lea muitalan ahte sámit leat heajut olbmot geain ii lean seamma árvu go sis. Sáhttá maiddái norgalaččaide leat ávkin beassat eret dan historjjálaš noađis.
Soabahankommišuvdna Ruonáeatnamis lea juste geigen cealkámušas. Das čujuhuvvo dárbu ovddidit historjjá iežas eavttuid mielde ja dárbu duođaštit maid koloniseren mearkkašii Ruonáeatnama álbmogii. Kommišuvdna muitala maiddái ahte lea dárbu soabahit ovddešáiggiin ja dikšut álbmoga traumaid. Juohke álbmogis galgá leat sin iežaset duohtavuođa- ja soabahanproseassa, ja mii sámit galgat hábmet proseassa nu movt midjiide lea buoremus.
Dasto lea soabaheapmi proseassa mii gáibida áiggi. Mis ferte leat dáhttu guldalit guđet guimmiideamet ja dohkkehit earáid vásihusaid. Gierdavašvuohta ja dáhttu gierdat bávččas muitalusaid leat guovddáš fáktorat. Muhto seammás ferte leat jáhkku sámi álbmoga boahtteáiggis nanus.
Mun jáhkán ahte mii ceavzit dán veahkkálaga.