Aitto dahkkon ovttasbargošiehtadusa bokte Davvi Dearvvašvuođain beassá Sámediggi bidjat eavttuid go ođđa dearvvašvuođafálaldagat galget hábmejuvvot sámi álbmogii. Dan rollas mii áigut deattuhit áššiid dearvvašvuođasuorggis gos sámi pasieanttat eai leat bures váldon vuhtii. Sámediggi áigu proseassas čalmmustahttit hástalusaid maid sámi pasieanttat ja geavaheaddjit vásihit ja daid vuođul hábmet ja ovdánahttit ovttaárvosaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid gos sámi pasieantta lea guovddážis.
Mis leat dál olu proseassat jođus sámi álbmoga dearvvašvuođabálvalusa hábmenbarggus. Dan barggu prinsihpat leat čielgasat. Mii sápmelaččat diehtit buoremusat sámi diliid birra ja máhttit buoremusat árvvoštallat ja vuoruhit doaimmaid mat galget doalvvuhit ovttaárvosaš dearvvašvuođafálaldahkii. Riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat mielmearrideami ja mielváikkuheami vuoigatvuođaid birra nannejit dan. Danne leat Sámediggi, Davvi Dearvvašvuođa šiehtadusa bokte, ja sámi fágabirrasat guovddážis proseassain mat leat biddjon johtui.
Eanemusat lea sáhka guovtti proseassas. Buot regionála dearvvašvuođafitnodagat galget hábmet regionála bajitdási ovdánahttinplána spesialistadearvvašvuođafálaldaga várás gitta jagi 2035 rádjái. Viidásit leat našuvnnalaččat strategalaš joatkkaovdánahttimat spesialistadearvvašvuođabálvalusain sámi pasieanttaide. Davvi Dearvvašvuohta lea dál ovttasráđiid Sámedikkiin álggahan dán barggu.
Ovttasbargošiehtadus ja proseassat gaskal sámi álbmoga, Sámedikki ja Davvi Dearvvašvuođa dagahit ahte ovttaárvosaš dearvvašvuođabálvalusaid oččodeapmi lea ovdavázzibargu máŋgga ládje. Ii goassege ovdal leat sámi dearvvašvuođabálvalusaid hábmen ja ovdánahttin geahčaduvvon nu dárkilit go dál galgá dahkkot. Sámi pasieantta ii leat goasse leamaš guovddážis ovdánahttinplánas. Dat gáibida ahte mii ovttas geahččat dálá dearvvašvuođafálaldaga ja dan vuođul bidjat ođđa plánaid.
Midjiide Sámediggeráđis lea dehálaš bargat dárkilit dán suorggis. Mii áigut daid proseassaid bokte bidjat návccaid huksemii ja ovdánahttimii ja ráhkadit plána dása. Dat mearkkaša ahte min mihttu lea geassit ovdan čohkkejuvvon sámi dearvvašvuođafálaldaga ollislaš proseassas. Mii áigut čalmmustahttit dálá hástalusaid, ja proseassaid bokte láhčit hástalusaid čoavdimii maid sámi dearvvašvuođaásahusat vásihit dál sihke mii guoská ovdánahttinvejolašvuođaide ja organiseremii.
Dakkár bargovugiin háliida Sámediggi váikkuhit ollislaš dearvvašvuođafálaldaga huksemii. Dat dearvvašvuođafálaldagaid plánen ii galgga boahtit dálá fálaldagaid ja daid ovddideami ovdii. Ii ge dat lahkoneapmi ja ovdánahttinbargu galgga cakkadit dan fálaldaga mii dál juo gávdno. Dat galgá baicca leat huksenbargu mii earret eará vuhtii váldá Sámi Dearvvašvuođasiidda vejolašvuođaid ja dárbbu ovdánahttit, ja ovdáneapmi gos mii eat bija spesialistadearvvašvuođafálaldagaid vuostálaga, ja bivdde sámi álbmoga šaddat válljet spesialistadearvvašvuođafálaldagaid gaskkas. Sámi álbmogis lea dárbu oažžut buori riegádahttinfálaldaga, ja sámi álbmogis lea dárbu oažžut buori fálaldaga psyhkalaš dearvvašvuođas ja gárrenmirkogeavaheami olis.
Danne mii fertet diđolaččat jurddašit ahte jus mii galgat lihkostuvvat dan barggus de mis ferte leat viiddis lahkoneapmi, viiddis ipmárdus dan dearvvašvuođafálaldagas mii galgá huksejuvvot. Jus mii galgat lihkostuvvat de mii fertet fárrolaga bargat, ja muitit ahte dát lea našuvnnalaš fálaldat mii galgá huksejuvvot. Vai mii oažžut oaiviliid dán barggu birra de lea dehálaš oažžut nanu áŋgiruššama. Danne leat Sámedikkis leamaš čoahkkimat lullisámi dearvvašvuođabirrasiin ja lassin šiehttan fásta čoahkkimiid Sámi doavtterservviin.
Ovdánahttinplána lea proseassa maid Davvi Dearvvašvuohta eaiggáduššá Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeantta gohččuma vuođul, maŋŋel konsultašuvnnaid Sámedikkiin. Vaikko lea gohččun Dearvvašvuođadepartemeanttas, de Sámediggi vuordá ahte Davvi Dearvvašvuohta, oktan vuollásaš ásahusaiguin, čájehit ahte sii oamastit ovdánahttinplána ja sámi dearvvašvuođaáššiid. Earenoamážit lea Finnmárkku buohcciviesus guovddáš rolla dás. Dál go sámi dearvvašvuođaáššit bajiduvvojit de mun illudan dassái sámi álbmoga dearvvašvuođafálaldat ovddiduvvo buori ja konstruktiiva ovttasbargguin Davvi Dearvvašvuođain.