Silje Karine Muotka, sámediggeráđđi
Eanet go juohke goalmmát nissonolmmoš vásiha groava veahkaválddi, ja okta 20 nissonolmmoš vásiha veagalváldima. Nissonolbmot eaiggáduššet dušše ovtta proseanta buot opmodagain máilmmis. Álgoálbmotnissonat leat dat geafimusat ja dat geat vásihit eanemus veahkaválddi.
Juohke goalmmát nissonolmmoš EUs lea vásihan fysihkalaš dahje seksuálalaš veahkaválddi. Okta 20 nissonolbmos badjel 15 jagi vásihit veagalváldima. Dan čájeha iskkadeapmi maid European Union Agency for Fundamental Rights (FRA) almmuhii njukčamánu 5. b. dán jagi. ON Global and Regional Estimates of Violence Against Women čájehii 2013:s ahte 35 proseanta máilmmi nissonolbmuin vásihit bákku, veahkaválddi ja seksuálalaš rihkkuma. Dát leat dramáhtalaš logut.
Álgoálbmotnissonat lea geafimusat
Dán jagi oassálastá Sámediggi ON nissonkommišuvnna (Commision on the Status of Women) 58. čoahkkimii CSW58. Áigumuššan lea váikkuhit dasa ahte geafivuođa vuostálastin nissonolbmuid gaskkas, ja erenoamážit álgoálbmotnissoniid gaskkas, čalmmustahttojuvvo eanet. Árvvoštallojuvvo ahte sullii 1 miljárdda olbmo lea máilmmi geafimusat. Dáin lea 70 proseantta nissonolbmot, ja 33 proseantta álgoálbmogat. Nu lea ge nissonolbmot ja álgoálbmogat badjelmearálaččat ovddastuvvon máilmmi geafimusaid gaskkas.
Dasa lassin leat álgoálbmotnissonat badjelmearálaččat ovddastuvvon sin gaskkas geat vásihit veahkaválddi, veahkaválddi lagas gaskavuođain ja veagalváldima sođiid oktavuođas álgoálbmotguovlluin.
Álgoálbmotnissonat vásihit vealaheami sihke sin čearddalašvuođa ja sin sohkabeali ektui. Ii oktage sáhte čuoččuhit ahte dát lea man ge lágan ovttadássásašvuohta mainna mii sáhtit leat rámis dahje duhtavaččat. Rahčamuš veahkaválddi ja geafivuođa vuostá lea eahpitkeahttá deaŧaleamos váikkuhangaskaoapmin dasa ahte oažžut ovttadássásašvuođa gaskal sohkabeliid máilmmiviidosaččat.
Duppal vealaheapmi
Veahkaváldi ja duppal vealaheapmi mii čuohcá álgoálbmotnissoniidda, dagaha ahte dili lea issoras váttis nuppástuhttit buoret guvlui. Dasa gáibiduvvo earenoamáš čalmmusteapmi ja erenoamáš doaibmabijut. Danne lea mu ulbmil čalmmustahttit sin geat leat buot geafimusaid, sin geat vásihit eanemus veahkaválddi ja sin geat leat buot ravddamusas: álgoálbmotnissonat. jus álgoálbmotnissoniid erenoamáš ja dramáhtalaš dilli galggaš buorránit, de ferte sin vuoigatvuođaid ja dárbbuid dohkkehit.
Sámedikkis lea dál nana posišuvdna riikkaidgaskasaš álgoálbmotbarggus. Dán posišuvnna mii áigut erenoamážit geavahit dasa ahte nannet álgoálbmotnissoniid dili ja ovddastusa. Deaŧalaš doaibmabidjun lea buorit álgoálbmotnissoniid oassálastima mearridanproseassaide, sihke iežaset báikegottiin ja riikkaidgaskasaš barggus.
Myhta ovttadássásašvuođa birra
Min áiggi stuorámus cakkus duohta ovttadássásašvuhtii, sihke báikkálaččat ja máilmmiviidosaččat, lea dálá myhta ahte mis lea ovttadássásašvuohta. Menddo ollu olbmot navdet ahte rahčamuš nissonolbmuid vuoigatvuođaid ovddas lea vuitojuvvon, ja ahte nissonolbmuin dál lea váldit ja vejolašvuohta mearridit iežaset vuoigatvuođalaš saji servodagas. Váttisvuohtan lea dat, maid statistihkka nu čalbmáičuohcci čájeha, ahte nu ii leat. Ii leat ii lahka ge nu.
Maŋimus áiggi mii leat oaidnán ahte vuostálastin iešmearriduvvon abortta vuostá lea sturron. Mii leat oaidnán ahte erenoamážit daid nissonolbmuid, geat leat mielde digaštallamiin Norggas, geahččalit jávohuhttit áitagiiguin ja skudnemiin. Dat dáhpáhuvvá dáppe maid, ja mii dohkkehit dan.
Buot geafimus nissonolbmot rahčet beassat eret botnihis geafivuođas. Go geafivuohta, álgoálbmogat ja ovttadássásašvuohta eai leat dat guovdileamos fáttát mat digaštallojuvvojit almmolaččat. Dilii bistá go mii dohkkehit dan, ja go doarvái ollugat mis vuollánit áitagiid, balu ja veahkaválddi ektui. Lea bahás gierdu mii bidjá nissonolbmuid bistevaš fámohisvuhtii. Danne mii fertet dohkkehit ahte dat áitagat ja ballu mii čuohcá nissonolbmuide, lea seamma duođalaš go ieš dat veahkaváldi mii dál čuohcá juohke goalmmát nissonolbmui.
Ovttadássásašvuođas lea sáhka fámus
2014 čavčča lágida ON váldočohkkin máilmmikonferánssa álgoálbmogii vuoigatvuođaid birra ja dan birra mo iešguđet miellahttostáhtat čađahit álgoálbmotvuoigatvuođaid. Ovttadássásašvuohta sohkabeliid gaskkas ja dásseárvu álbmogiid gaskkas lea čoavdemeahttumit čadnojuvvon oktii. Álgoálbmotnissoniid áidnalunddot ja negatiiva dili ferte árvvusatnit ja dohkkehit vai ovttadássásašvuohta sihkkarastojuvvo álgoálbmotservodagain.
Mu oainnu mielde dán sáhttá čoavdit dušše buoret vejolašvuođaid bokte oažžut oahpu, nannoset vuoigatvuođaid suodjaleami bokte, nissonolbmuid mielváikkuheami bokte ja nissonolbmuid rolla buorebut árvvusatnima bokte sihke bargodilis ja bearrašis. Ollu riikkat leat doallan dan vejolašvuođa ahte eai dohkket deaŧalaš osiid ON nissonkonvenšuvnnas.
Dás ii leat sáhka religiovnnas, kultuvrras ii ge biologiijas. Dás lea sáhka fámus, ja vuostehágus luohtta juohkimis fámu.