Gii mearrida mii lea realistálaš go guoská boahtteáiggi ealáhusvuđđui? Čujuhit dasa ahte Minerálaindustriija dat mahkáš gájošii min maŋŋá olju, dat lea seamma go lonuhit ovtta ođasmuvakeahtes ealáhusa nuppiin. Bargosajiid, barggolašvuođa ja dietnasa háhkama oktavuođas leat ain ealáhusat davvin mat váikkuhit dása. Vuosttažettiin guolli ja mearrabiebmu. Lea deattuhuvvon ollu gerddiid ahte Davvi Norggas manná bures, maiddái ieš stáhtaministtar lea dan dadjan. Dat mii mis Davvin váilu lea gelbbolaš bargofápmu.
Mii eat oaččo eanet bargosajiid jos mii hávkadit boazodoalu Fálesnuori guovllus, billistat guolástusa vuonas dahje vahágahttit norgga mearrabiebmu beaggima riikkaidgaskasaš márkaniin. Dat baicca dáhpáhuvvá ođasmuvvi ealáhusaid áŋgiruššama bokte, nugo ovdamearkka dihtii guolástusaid, hutkás ealáhusaid, huksensuorggi ja mátkeealáhusaid bokte. Máhttodiehtovuođđu Davvi Norgga ektui čájehii ahte gálvofievrrideapmi lea sakka lassánan Davvi Norggas vuosttaš jahkebealis 2018. Dasto oaidnit Vista Analyse raporttas ahte ii leat ágga dadjat ahte Nussir-prošeakta livččii servodatekonomalaččat gánnáhahtti.
Lea leamaš issoras stuorra guorraseapmi gozihit riikkaidgaskasaš spekulánttaid ekonomalaš beroštumiid, maid mii eat oba dieđe geat leat. Mis leat viiddis vásihusat sis, ovdamearkka dihtii guđđe sii ruvkedoaimma Mátta- Várjjagis maŋŋel ovtta dain stuorámus reastaluvvama mii čuozai norgga ealáhuseallimii. Duohtavuohta lea ahte almennet ii oppa dieđe ge geat 25 proseantta Nussira eaiggádiin leat.
Váidudeaddji doaibmabijuid maid Ealáhus- ja guolástusdepartemeanta lea mearridan, ii leat oktage instánsa main lea boazodoallofágalaš gelbbolašvuohta rávven. Eai Stáhta boazodoallohálddašeapmi, Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvi, Sámediggi eaige boazoeaiggádat geaidda dat guoská leat čujuhan, dahje rávven dáid váidudeaddji doaibmabijuid. Guđe lágan boazodoallofágalaš gelbbolašvuohta Ealáhus- ja guolástusdepartemeanttas lea mii ovttasge earáin ii leat, lea oavdu man birra livččii galgan muitalit eanet. Ollislaš supmi sisabahkkemiin dán guovllus: Hámmárfeasta stuorrun, elfápmolinjját, barttahuksemat ja čáhcefápmorusttegat dagahit ahte ii šat sáhte vuordit ahte boazodoallu sáhtášii gierdat eanet areáladuohtademiid dán guovllus ja eallit daiguin ovttas.
Eai leat muđui dušše boazodoallofágalaš birrasat ja eiseválddit maid Ealáhus- ja guolástusdepartemeanta duolbmá iežas mearrádusain. Sii orrot maiddái diehtime buorebut go Mearradutkaninstituhtta, Guolástusdirektoráhta ja Minerála hálddašandirektoráhta. De šaddá dakkár minsttar mii čájeha ahte fágalaš oaidnu ii deattuhuvvo oppanassiige barggus láhččit dili ámmátlaš ruhtainvestevrraide.
Ruvkebázahusaid luoitin ii leat válljejuvvon boazodoalu geažil. Dat lea válljejuvvon goluid geažil. Eanaduvdni ii leat áigeguovdil danne go dat ii leat gánnáhahtti, ja vejolaš gánnáhahttivuohta lea luoitit bázahusaid merrii.
Ollugat leat almmolašvuođas buohtastahttán álgoálbmogiid diliin eará osiin máilmmis, nugo ovdamearkka dihtii Mátta Amerihkás, gos sii eai gozihuvvo ruvkedoaimma oktavuođas. Das mii dáhpáhuvvá dáppe min guovllus lea mearkkašupmi eará álgoálbmogiidda miehtá máilmmi. Go eai guldal min go mii dadjat ii, de lea goittotge sihkar ahte sii ain dulbmojuvvojit juohke áidna beaivvi guhkes áiggi ovddos guvlui. Gižžu das ahte álgoálbmotvuoigatvuođat galget árvvus adnojuvvot lea dakkár gižžu mii sorjá das ahte álgoálbmogat guldaluvvojit dalle go váikkuhusat leat menddo stuorrát. Sii geat navdet ahte Norga goziha buorebut álgoálbmotberoštumiid go eará báikkit máilmmis fertejit geahččat čállosa seainnis: Nussir ášši lea čielga ovdamearka dasa ahte Norga ii guldal ii ge gozit iežas álgoálbmoga.