Sápmelaččain galgá leat dárbbašlaš máhttu, gelbbolašvuohta ja gálggat vai sáhttet ovdánahttit sámi servodagaid. Dát mearkkaša ahte sámi álbmogis galgá leat duohta vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii.
Sámediggi bargá dan ala ahte galgá leat ollislaš sámi oahpahuspolitihkka. Máhtolašvuohta lea dehálaš eaktun servodatovdáneapmái. Doarjut ja vuoruhit mánáidgárddi, vuođđooahpahusa, alit oahpahusa ja dutkama, lea áibbas dárbbašlaš vai sámi servodat galgá ovdánahttojuvvot sápmelaččaid iežaset árvvuid, višuvnnaid, vuoruhemiid ja eavttuid mielde.
Sámediggi bargá dan ovdii ahte
• sápmelaččat ožžot dan gelbbolašvuođa, dan máhtu ja gealbbu mii dárbbašuvvo birget eallimis, ja máhttit várjalit ja ovdánahttit sámi servodaga ja oasálastit aktiivvalaččat sámi, nationála ja internationála servodagas.
• sámi perspektiiva vuhtiiváldojuvvo buot láhkabuktosiin ja stivrendokumeanttain mat gusket mánáidgárdái, vuođđooahpahussii, alit oahpahussii ja dutkamii
• sámegiella, sámi kultuvra, sámi árvvut ja árbevierut čalmmustuvvojit olles oahpahusvuogádagas
• sámi perspektiiva vuhtiiváldojuvvo sisriika, davviriikalaš ja gaskariikkalaš oahpahus- ja dutkanpolitihkkas
Dutkan ja áŋgiruššan alit oahpahusas lea dehálaš seailluheames, nannemis ja ovdánahttimis sámi servodaga. Sámedikki mielas dárbbašuvvo dutkanvuođustuvvon máhtolašvuohta go bargat bajásšaddan- ja oahpahuspolitihkain. Maiddái lea dehálaš ovdánahttit sámegiela dutkangiellan.
Lea maiddái dehálaš láhčit ja movttiidahttit eanet sápmelaččaid válljet dutkanámmáha ja dutkat iežas servodagas ja oažžut mielde sámi diliid ja sámegiela birra dálá ja baohtteáiggi profešuvdnaoahpuide.
Sámedikkis lea ovddasvástádus buvttadit sámi oahpponeavvuid sihke davvi-, lulli ja julevsámegillii. Sámediggi bargá ahte sámi ohppiin galget leat sámi oahpponeavvut mat leat gusttojeaddji oahppoplánaid vuođul buvttaduvvon, sihke davvi- julev ja lullisámegillii, ja maiddái ahte lea buorre diehtojuohkin dáid birra.
Oahppoplánat leat láhkaásahusat fágaid birra, oahpahusa mihttomeari birra, oahpahusa viidodaga birra ja oahpahusa čađaheami birra. Lassin dábálaš Máhttolokten oahppoplána buktosii, lea maid sámi oahppoplánabuvttus, Máhttolokten – sámi oahppoplánabuvttus.
Bajitoassi – vuođđooahpahusa árvvut ja prinsihpat lea oassi oahppoplánabuktosis ja lea oktasaš dáru vuođđooahpahussii ja sámi vuođđooahpahussii. Ovdal lei oahpahusa prinsihpat – sámi sierra dokumeanta. Ođđa bajitoassi galgá boahtit otná Oppalaš oasi, Oahpahusa prinsihpat ja Oahpahusa prinsihpat – sámi sadjái.
Bajitoasi lea ráđđehus mearridan, muhto dat ii leat vuos boahtán fápmui. Dál gusto Oppalaš oassi. Goas ođđa bajitoassi boahtá fápmui lea čadnon oahppoplánaid ođasmahttimii.
Sámegiella, sámi kultuvra, árbevirolaš máhttu leat sámi vuođđooahpahusa vuođđoárvvut. Lea dehálaš ahte sámi mánát ja nuorat besset oahppat iežaset giela, iežaset gillii, oahppat sámi servodateallima, historjjá ja árbevieruid vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas oppa dan 13 jagi skuvlamannolaga. Dat nanne sin sámi identitehta, addá oadjebas čanastagaid iežaset kultuvrii ja ipmárdusa iežaset gullevašvuođa viidát oktavuođaide sápmelažžan ja eamiálbmogin.
Oahppoplánabuvttus Máhttolokten ja Máhttolokten – sámi galget ođasmahttojuvvot.
Buot oahppoplánat vuođđoskuvllas ja čađamanni oahppoplánat joatkkaoahpahusas galget ođasmahttojuvvot. Fágain galgá šaddat eanet relevánta sisdoallu, čielgaset vuoruheapmi ja progrešuvdna, ja oktavuohta fágaid gaskka galgá šaddat buoret. Kritihkalaš jurddašeapmi ja reflekšuvdna galgá leat deaŧalaš oassi das maid oahppit galget oahppat skuvllas.
Oahppanstrategiijat ja hutkáivuohta lea maid deaŧalaš, ja praktihkalaš ja estehtalaš fágat galget nannejuvvot. Oahppoplánain galget ain leat gelbbolašvuođamihttomearit ja vuođđogálggat galget maid ain leat. Árvovuođđu bajitoasis galgá boahtit ovdan oahppoplánain. Leat golbma fágaidrasttideaddji fáttá mat galget buot fágain leat: Demokratiija ja borgárvuohta, ceavzilis ovdáneapmi ja álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi.
Čiekŋalisoahppan (dybdelæring) lea oahppanvuohki mii lea vuoruhuvvon ođasmahttima oktavuođas.
Ođasmahttinbargu lea juo jođus, ja ođđa oahppoplánat galget leat gárvásat čakčat 2020.
Sámediggeráđđi háliida unnidit givssideami. Min mielas galgá buot mánáin ja nuorain leat riekti bajásšaddan- ja oahppanbirrasiidda gos ii gávdno givssideapmi ja cielaheapmi. Danin áŋgiruššat mii ahte doaimmat lassánivčče givssideami vuostá skuvllain, mánáidgárddiin, astoáiggearenain ja lagas birrasiin. Dát lea sihke nuoraid ja rávisolbmuid ovddasvástádus.
Dutkan ja áŋgiruššan alit oahpahusas lea dehálaš seailluheames, nannemis ja ovdánahttimis sámi servodaga. Sámedikki mielas dárbbašuvvo dutkanvuođustuvvon máhtolašvuohta go bargat bajásšaddan- ja oahpahuspolitihkain. Maiddái lea dehálaš ovdánahttit sámegiela dutkangiellan.
Lea maiddái dehálaš láhčit ja movttiidahttit eanet sápmelaččaid válljet dutkanámmáha ja dutkat iežas servodagas ja oažžut mielde sámi diliid ja sámegiela birra dálá ja baohtteáiggi profešuvdnaoahpuide.
Sámedikki politihkka lea sihkkarastit sámi váikkuheami ja perspektiivva dutkamis ja alit oahpus áigeguovdilis lávdegottiin, stivrrain ja ráđiin. Go evttoha ja nammada miellahtuid de sávvá Sámediggi ahte sámi beroštumit vuhtiiváldojuvvojit FOU-suorggis.
Sámedkkis lea áicistáhtus sámi dutkama prográmmastivrras Norgga dutkanráđis. Prográmma bajit mihttomearri lea nannet sámi dutkama, sihke mii guoská hivvodahkii ja dieđalaš kvalitehtii. Sámedikkis lea mihttun beassat nammadit fásta áirasa Norgga dutkanráđi stivrii, vai sáhttá áimmahuššat sámi servodaga dutkandárbbuid.
Sámediggi lea nammadan Mette Anti Gaup ja Idar Peder Kintel stivralahttun Sámi allaskuvlii áigodahkii 2019-2022. Várrelahttu lea Kajsa Kemi Gjerpe.
Sámediggi ovddastuvvo regionála dutkanráđi foanddastivrrain Nordlánddas, Trøndelagas, Tromssas ja Finnmárkkus.
Nordlándda foanddastivrras lea Davvi universitehtas vuosttašamanuensis, Astrid Dankertsen stivralahttu áigodagas 2020-2024.
Trøndelaga foanddastivrras lea Saemien Sijte direktevra Birgitta Fossum stivralahttu ja Sigbjørn Dunfjeld lea várrelahttu nammaduvvon áigodahkii 2020-2023.
UHR-Sámi lea nášunála gulahallanarena alit oahppo ja dutkan ásahusaide mat fállet oahpahusa sámi surggiin. Sámediggi, Norgga dutkanráđđi, Oahpahusdepartemeanta ja Gieldda ja ođasmahttindepartementa leat áicit.
Jođiheaddji: Laila Susanne Vars, Sámi allaskuvlla , nubbijođiheaddji: Sonni Olsen, Romssa universitehta.
Lahtut: Lene Antonsen, Romssa universitehta, Ylvva Jannok Nutti, Sámi allaskuvla, Asbjørn Kolberg, Davvi universitehta.
Sámedikkis lea ovddasvástádus buvttadit sámi oahpponeavvuid sihke davvi-, lulli ja julevsámegillii. Sámediggi bargá ahte sámi ohppiin galget leat sámi oahpponeavvut mat leat gusttojeaddji oahppoplánaid vuođul buvttaduvvon, sihke davvi- julev ja lullisámegillii, ja maiddái ahte lea buorre diehtojuohkin dáid birra.
Mii leat premissadahkkit sámi oahpponeavvuid buvttadeamis ja ruhtadit sámi oahpponeavvoprošeavttaid. Sámediggi mearrida váikkuhangaskaomiid mihttomeriid, strategiijaid ja doaibmabijuid oahpponeavvuid ráhkadeami várás plánadahkosiid ja bušeahttaproseassaid bokte. Sámediggi juohká, čuovvola ja dárkkista oahpponeavvodoarjagiid láhka- ja njuolggadusrámmaid siskkobealde. Sámedikki oahpponeavvobargu čatnása mearriduvvon oahpponeavvoráhkadeami doaibmaplánii 2020-2023. Doaibmaplánas leat višuvnnat, doaibmabijut ja fokusguovllut oahpponeavvuid ovdánahttinbargui gusttojeaddji plánadahkosiid vuođul.
Sámediggi juolluda jahkkásaččat doarjaga sámi oahpponeavvuid ovdánahttimii. Sámedikki oahpponeavvoráhkadeami doaibmaplána 2020-2023 lea vuođđun jahkkásaš oahpponeavvovuoruhemiide. Lágádusat, fitnodagat ja priváhta ásahusat ja eará birrasat sáhttet oažžut doarjaga ráhkadit dábálaš ja earemoamážit heivehuvvon oahpponeavvuid vuođđooahpahussii. Sáhttá oažžut doarjaga ođđa ovdáneapmái, parallealla almmuhusaide, ođđasit deaddilemiide, gárvves oahpponeavvuid revideremii, lassi komponeanttaide, dahje oahpponeavvuid/oahpporáidduid gárvvisteapmái.
Oahpponeavvoguovddážis lea čoakkáldat buot sámi oahpponeavvuin/oahpporesurssain davvi-, julev- ja lullisámegillii mat áiggiid čađa leat almmuhuvvon, ja mat ain dađistaga almmuhuvvojit. Earret eará leat girjjit, jietnagirjjit, plakáhtat, breahttaspealut, bihttáspealut, musihkka, máinnaspáhkat (hupmanpáhkat) ja filmmat.
Oahpponeavvoguovddáš luoiká nuvttá materiála mánáidgárddiide, skuvllaide, studeanttaide ja maid earáide.
Dieđut resurssaid birra gávdnojit maid oahpponeavvouskkádagas Ovttas|Aktan|Aktesne. Lea vejolaš luoikkahit resurssaid www.ovttas.no bokte, fitnat oahpponeavvoguovddážis dahje váldit njuolga oktavuođa telefuvnna bokte, + 47 78 48 42 22.
Oahpponeavvoguovddáš lea rabas juohke árgabeaivvi dii. 09.00-15.00.
Sámi oahpponeavvouskkádat Ovttas|Aktan|Aktesne lea čohkken dieđuid sámi oahpponeavvuid birra. Gávnnat govaid, girjjiid, filmmaid, jiena, oahppomateriálaid ja digitála resurssaid, artihkkaliid ja dokumeanttaid mat sáhttet álkidit oahpaheaddji barggu sámi skuvllain. Oahpponeavvouskkádat ovttasbargá Sámedikki oahpponeavvoguovddážiin oahpponeavvuid luoikkaheamis.
Oahppoplánat leat láhkaásahusat fágaid birra, oahpahusa mihttomeari birra, oahpahusa viidodaga birra ja oahpahusa čađaheami birra. Lassin dábálaš Máhttolokten oahppoplána buktosii, lea maid sámi oahppoplánabuvttus, Máhttolokten – sámi oahppoplánabuvttus.
Bajitoassi – vuođđooahpahusa árvvut ja prinsihpat lea oassi oahppoplánabuktosis ja lea oktasaš dáru vuođđooahpahussii ja sámi vuođđooahpahussii. Ovdal lei oahpahusa prinsihpat – sámi sierra dokumeanta. Ođđa bajitoassi galgá boahtit otná Oppalaš oasi, Oahpahusa prinsihpat ja Oahpahusa prinsihpat – sámi sadjái.
Bajitoasi lea ráđđehus mearridan, muhto dat ii leat vuos boahtán fápmui. Dál gusto Oppalaš oassi. Goas ođđa bajitoassi boahtá fápmui lea čadnon oahppoplánaid ođasmahttimii.
Sámegiella, sámi kultuvra, árbevirolaš máhttu leat sámi vuođđooahpahusa vuođđoárvvut. Lea dehálaš ahte sámi mánát ja nuorat besset oahppat iežaset giela, iežaset gillii, oahppat sámi servodateallima, historjjá ja árbevieruid vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas oppa dan 13 jagi skuvlamannolaga. Dat nanne sin sámi identitehta, addá oadjebas čanastagaid iežaset kultuvrii ja ipmárdusa iežaset gullevašvuođa viidát oktavuođaide sápmelažžan ja eamiálbmogin.
Vuođđooahpahus lea 13-jagi skuvlamannolat, vuođđoskuvla ja joatkkaoahpahus. Sámi ohppiin vuođđooahpahusas lea vuoigatvuohta oažžut sámi oahpahusa. Sámi oahpahus lea:
Vuoigatvuohta oahppat sámegiela guoská buot sámi mánáide ja nuoraide beroškeahttá gos sii vázzet almmolaš vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas Norggas. Vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegillii lea eambbo gáržžiduvvon ja ii gusto buot sámi ohppiide odne. Sámi mánáid ja nuoraid vuoigatvuođaid birra sáhtát lohkat eambbo Norgga našunála olmmošvuoigatvuođaguovddáža neahttasiidduin.
Lea skuvlaeaiggát, dat mearkkaša suohkan dahje fylkasuohkan geas lea ovddasvástádus lágidit sámi oahpahusa. Loga eanet dan birra oasis sámi oahpahus.
Sámedikkis lea lágas nannejuvvon váldi ráhkadit oahppoplánaid sámegielfágas ja eará sámi fágain. Sámedikkis lea maid váldi mearridit sámi sisdoalu sámi, parallealla oahppoplánain ja dábálaš oahppoplánain maid skuvllat Norggas geavahit. Dán birra sáhtát lohkat oasis oahppoplánat. Sámedikkis lea ovddasvástádus ráhkadit sámi oahpponeavvuid. Dán birra sáhtát lohkat eambbo oasis doarjagat oahpponeavvoráhkadeapmái.
Eará váikkuhangaskaoamit Sámedikkis ovddidan dihte sámi vuođđooahpahusa:
• stipeanda ohppiide geat válljejit sámegiela joatkkaskuvllas
• árbevirolaš máhttu ja sámi meahcástallan vuođđoskuvllas
• stipeanda alit ohppui lea maid studeanttaide geat váldet sámi oahpaheaddjeoahpu dahje alit oahpu lulli-, julev- dahje davvisámegielas
Don gávnnat eambbo Sámedikki barggu ja vuoruhemiid birra vuođđooahpahusa dáfus Sámedikki oahpahusdieđáhusas ja Sámedikki bušeahtas.
Oahppoplánabuvttus Máhttolokten ja Máhttolokten – sámi galget ođasmahttojuvvot.
Buot oahppoplánat vuođđoskuvllas ja čađamanni oahppoplánat joatkkaoahpahusas galget ođasmahttojuvvot. Fágain galgá šaddat eanet relevánta sisdoallu, čielgaset vuoruheapmi ja progrešuvdna, ja oktavuohta fágaid gaskka galgá šaddat buoret. Kritihkalaš jurddašeapmi ja reflekšuvdna galgá leat deaŧalaš oassi das maid oahppit galget oahppat skuvllas.
Oahppanstrategiijat ja hutkáivuohta lea maid deaŧalaš, ja praktihkalaš ja estehtalaš fágat galget nannejuvvot. Oahppoplánain galget ain leat gelbbolašvuođamihttomearit ja vuođđogálggat galget maid ain leat. Árvovuođđu bajitoasis galgá boahtit ovdan oahppoplánain. Leat golbma fágaidrasttideaddji fáttá mat galget buot fágain leat: Demokratiija ja borgárvuohta, ceavzilis ovdáneapmi ja álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi.
Čiekŋalisoahppan (dybdelæring) lea oahppanvuohki mii lea vuoruhuvvon ođasmahttima oktavuođas.
Ođasmahttinbargu lea juo jođus, ja ođđa oahppoplánat galget leat gárvásat čakčat 2020.
Fágaođasmahttimis leat golbma fása:
Vuosttaš fása (2017-2018): Gávnnahit mii lea deaŧaleamos maid oahppit galget máhttit guđege fágas, ráhkadit guovddášelemeanttaid.
Nubbi fása (2018-2019): Ráhkadit oahppoplánaid ja bagadan- ja doarjjaresurssaid. Bajitoassi ja guovddášelemeanttat galget leat vuođđun plánaide. Bajitoassi – árvvut ja prinsihpat lea juo mearriduvvon, muhto ii leat vel váldon atnui.
Galget ásahuvvot joavkkut mat galget ráhkadit oahppoplánaid. Evttot olbmuid oahppoplánajoavkkuide.
Bagadan- ja doarjjaresurssat galget ráhkaduvvot ovttas skuvllaiguin ja singuin geat barget oahppoplánaiguin iežaset árgabeaivvis. De lea ge dárbu diehtit makkár dárbbut skuvllain leat dan oktavuođas.
Goalmmát fása (2019-2020): Oahppoplánat galget implementerejuvvot. Skuvllat, skuvlaeaiggádat ja oahpaheaddjeoahpahusásahusat galget ráhkkanit váldit oahppoplánaid atnui.
Oahpahusdirektoráhtta lea válljen hui rabas proseassa oahppoplánaođasmahttimis. Olbmot besset čuovvut proseassa ja buktit cealkámušaid dađistaga.
Sámediggeráđđi háliida unnidit givssideami. Min mielas galgá buot mánáin ja nuorain leat riekti bajásšaddan- ja oahppanbirrasiidda gos ii gávdno givssideapmi ja cielaheapmi. Danin áŋgiruššat mii ahte doaimmat lassánivčče givssideami vuostá skuvllain, mánáidgárddiin, astoáiggearenain ja lagas birrasiin. Dát lea sihke nuoraid ja rávisolbmuid ovddasvástádus.
Maid dagat go oainnát givssideami? Álkimus lea jorahit sealggi, ja dahkaluddat ahte ii oainne dákkáriid. Jurddašit: Muhtin galggašii dieđihit. Don leat dát "muhtin". Muital oahpaheaddjái, hárjehallái dahje eará rávisolbmui. Dahje soaittát sáhttit dadjat njuolga sutnje gii givssida?
Bargu givssideami vuostá lea árvvoheapme jus dat seammás ii unnit mánáid, nuoraid ja rávisolbmuid logu geat givssiduvvojit ja cielahuvvojit. Mii diehtit ahte dákkárat dáhpáhuvvet skuvllas, skuvlageainnuid alde, molssodanlanjain ja astoáiggedoaimmaid oktavuođas. Doppe gos olbmot vánddardit.
Dás gávnnat veahki ja inspirašuvnna bargui givssideami ja cielaheami vuostá: