Sámediggeráđđi Silje Karine Muotka lea čállán kronihka oktasaš sámi oahppoplána birra.
Sámi oahppit Norggas, Ruoŧas ja Suomas vásihit seamma hástalusaid. Sámegielat oahpaheaddjit ja sámi oahpponeavvut váilot, ja buot riikkain leat hástalusat oahpahusa organiseremiin. Oktasaš sámi oahppoplána sáhtášii leat okta oassi čovdosis, muhto mis leat muhtin hehttehusat maid fertet vuos beassat meaddel ovdal dat sáhttá šaddat duohtavuohta.
Dan dihte go leat stuora erohusat davviriikkaid skuvlavuogádagain, de ožžot sámi oahppit Norggas, Ruoŧas ja Suomas iešguđetlágan fálaldagaid, ja oahpahusas deattuhuvvojit iešguđetlágan áššit. Muhtin oahppit eai vállje sámegiela skuvllas go oahpahusa organiseren dahká dan váttisin, ja buot riikkain váilot sámegieloahpaheaddjit ja sámi oahpponeavvut.
Oktasaš jurddašeapmi organiserema ektui ja oktasaš oahppoplánat sáhtaše leat mielde čoavdime máŋga hástalusa go de sáhtášeimmet juogadit ja buorebut ávkkástallat resurssaid riikarájiid rastá. Ovttasbargu skuvllaid gaskka dain golmma riikkain šattašii álkit, ja mii sáhtašeimmet ovttasbargat oahpponeavvobuvttademiin ja nu seastán sihke olmmošlaš ja ruđalaš resurssaid. Dát eaktuda gal ahte dáid riikkaid eiseválddit leat mielas dasa ahte sámegieloahpahus lea riggodahkan, ja ahte mii ovttasráđiid vuoitit badjel byrokráhtalaš hehttehusaid.
Mun ferten gal ovttatmanu čielggadit ahte dát guoská maid Ruoššariikii, go doppe leat maid sámit. Liikká áiggun dán oktavuođas váldit ovdan daid vejolašvuođaid mat leat davviriikkalaš ovttasbarggus, go dat orro mu mielas vuos leamen eanet olámuttos.
Iešguđet lágat, láhkaásahusat ja oahppoplánat
Lágat, láhkaásahusat ja oahppoplánat sámegieloahpahusas leat iešguđetláganat dán golmma riikkas. Ohppiid vuoigatvuođat, fágaid organiseren, diibmolohku, láhkadoahpagat ja oahppoplánat leat iešguđetláganat, ja vel dasa ahte oahppit álget skuvlii iešguđet agis ja eai vácce liikka máŋga jagi vuođđoskuvllas. Go oahppit Norggas álget guđajahkásažžan sin logijagi vuođđoskuvlaohppui, de Suomas ja Ruoŧas álget oahppi skuvlii go leat čieža jagi ja vázzet ovcci jagi vuođđoskuvllas.
Skuvlaeaiggádat leat geatnegahtton addit oahpahusa mii lea riika skuvlavuogádaga ja dohkkehuvvon oahppoplánaid mielde. oktasaš davviriikkalaš oahppoplánat fertejit danin leat Suoma, Norgga ja Ruoŧa lágaid ja skuvlavuogádaga mielde.
Iešguđet vuoigatvuođat ja iešguđet gielat
Norggas lea sámi ohppiin individuála vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas gos ihkinassii riikkas sii orrot. Jus skuvllain ii leat sámegieloahpaheaddji, de sáhttet oažžut oahpahusa gáiddusoahpaheami bokte. Dain logi gielddain mat leat sámegielaid hálddašanguovllus, lea buot ohppiin vuođđoskuvlaagis vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii. Muhtin gielddat hálddašanguovllus leat mearridan ahte oahpahus sámegielas lea geatnegahtton buot ohppiide gielddas.
Suomas ja Ruoŧas ožžot oahppit geat orrot sámi gielddain sámegieloahpahusa muhtin diimmuid vahkkus, ja sámi skuvllain oahpahit sámegillii. Sámi oahppit geat orrot olggobealde sámi gielddaid leat olggobealde sámegieloahpahusa.
Giellarájit eai čuovo riikarájiid, muhto leat rastá daid. Norggas ja Ruoŧas lea davvisámegiella, julevsámegiella ja máttasámegiella. Suomas lea davvisámegiella, anársámegiella ja nuortalašgiella. Dat mearkkaša ahte riikkain lea okta dahje máŋga oktasaš giela, juoga mii mu mielas berre dahkat ovttasbarggu vejolažžan.
Guovttegielalašvuohta
Go lágas Norggas čuožžu sámegiella, de lea deattuhuvvon ahte lea sáhka davvisámegielas, julevsámegielas ja máttasámegielas. Ohppiin Norggas sáhttá leat sámegiella vuosttašgiellan dahje sámegiella nubbingiellan. Oahppit geat hállet sámegiela válljejit dábálaččat sámegiela vuosttašgiellan. Oahppit geat eai máhte sámegiela, sáhttet álgit sámegieloahpahusain vaikko goas skuvlaáigodagas.
Ruoŧas geavahuvvo doaba sámegiella dan sámegieloahpahusa birra mii lea sámeskuvllain. Muđui geavahuvvo doaba eatnigiella go lea sáhka sámegieloahpahusas sihke Suomas ja Ruoŧas. Doppe ii leat sámegiella nubbingiellan, muhto sáhttá válljet sámegiela vierisgiellan.
Juoga mii lea oktasaš buot sámi ohppiide beroškeahttá guđe riikkas, lea ahte sis lea guovttegielat oahpahus, gos našunalgiella lea bákkolaš. Oahppoplánat sámegielas fertejit čuovvut našunalgiela oahppoplána. Norggas lea sámegielfágas ovttas dárogielfágain ovddasvástádus ovddidit sámi ohppiid guovttegielatvuođa, ja oahpahus lea sajáidahtton maid dárogielfága oahppoplánain. Ruoŧas ja Suomas lea sámegieloahpahus lassin dábálaš oahpahussii.
Oktasaš málle
Mun evttohan ahte mii ovdánahttit oktasaš málle ja vuođđojurddašeami davviriikkalaš vuosttašgiellaoahppoplánain dárogielas, suomagielas, ruoŧagielas ja sámegielas. Buot golmma riikkain lea geatnegasvuohta hábmet skuvlaárgabeaivvi nu ahte sámegieloahpahus šaddá bivnnut ja adno riggodahkan. Dát ferte leat sávahahtti mihttomearri oktasaš oahppoplánabarggus.
Mus lea jáhkku dasa ahte dákkár hástalusaid go dás lean válddahan sáhttá čoavdit jus lea dáhttu. Go Sámedikkit ja daid golmma riikkaid eiseválddit čoahkkanit gávdnan dihte čovdosiid, mii sáhttit oažžut sámegiela áŋgiruššama mii buvttiha buoridemiid ja oktasaščovdosiid.
Go lea dáhttu garvit byrokráhtalaš ja teknihkalaš hehttehusaid, de mii gávdnat čovdosiid. De ii leat diibmologu ja ahkejoavkkuid heiveheapmi nu stuora hástalus go álggos orro leame. Loahppaboađus šaddá buoret vejolašvuohta háhkat oahpahusa, oahpponeavvuid ja oahpaheddjiid - ja nannoset sámegieloahpahus go ávkkástallá rájáhis gealbbu. Njulgestaga buoret skuvlaárgabeaivi ja oahppandilli ohppiide, ja min bargu lea láhčit dili dasa.
Sámediggeráđđelahttu, Silje Karine Muotka