Sámedikki presideanta Aili Keskitalo. Teaksta lea oaniduvvon ja redigerejuvvon veršuvdna dan sáhkavuorus mii dollojuvvui ealáhuskonferánssas Agenda Nord-Norge Romssas skábmamánu 11. b.
Sámi kultuvra lea ossi davvinorgga duohtavuođas, oassi riikkaoasi identitehtas. Riikkaoasi boahttevaš ovdáneamis ferte leat sadji olles davvinorgga duohtavuođa šláddjivuhtii.
Ovddit vahkus bijai Ráđđehus ovdan iežas davviguovlopolitihka “Nordkloden”, seammás go Agenda Nord-Norge bijai ovdan iežas davvinorgga vejolašvuođaguorahallama. Goappašagat čalmmustahttet davviguovlluid stuorra ekonomalaš ovdánanvejolašvuođa, mii čatnasa oljui, gássii, minerálaide, mariidna resurssaide ja lundui. Dattetge eai namuhuvvon sániin ge dat kultuvrrat ja álbmogat mat ásset dáppe. Ii fal ii oktage. Dat ii leat ođas.
Dat lea dábálaš. Maŋimus vahkuid midjiide lea NRK ja davvinorgga mediat addán áidnalunddot vejolašvuođa muosáhit riikkaoasi soahtehistorjjá. Das čalmmustahttojuvvui dat soahtehistorjá mii ii váldon mielde soahtejagiid ja maŋŋá soađi muitalusaide. Dál mii diehtit eanet Davvi-Romssa ja Finnmárkku boaldima birra, bággoevakuerema birra ja daid min sáŋgáriid birra geat báhce nama haga logemat jagiid. Sápmelaččat ja dážat geat sohte friijavuođa ovddas ja geat ofelaste olbmuid sihkarvuhtii Ruŧŧii.
Historjáčállit máddin guđđe ja dahke oaidnemeahttumin riikkaoasi ja olbmuid eallinvurbbiid ovdal soađi, soađi áiggi ja maŋŋá soađi dáppe davvin. Nu dat lei. Nationála eposis lei sáhka Oslos ja dan birrasiin. Sullasaš oaidnu lei dáruiduhttinpolitihkas davvin maŋŋá 1814. Go “norgalašvuohta” galggai mearriduvvot 1814 vuođđolága vuođul, de ii lean johttisápmelaš, sisafárrejeaddji, riddoguolásteaddji ii ge davvinorgga guolástanboanda mii šattai našuvnna govastahkan. Dan šattai Norgga nuortaguovlluid boanda.
Go máhcaimet muhtumassii boldojuvvon riikkaoassái, de álge eatnašat ođđasis eanet go dušše ovtta láhkai. Ollugat šadde dážan nu mo nationála muitalus muitalii ahte mii leimmet, galggaimet leat. Buot dát lea rievdadan min, iežamet ektui ja guhtet guoibmámet ektui. Ja dat lea guhká váikkuhan dan mo mii atnit min rievttálaš saji našuvnnas ja máilmmis. Sápmelaččaide ja álbmogii davvin lea sáhka das ahte čállit historjjá nu mo dat lei galgat čállojuvvot álgoálggu rájes juo. Mas mii leat mielde. Goappašat álbmogat.
Dál mii davvin ain eallit váikkuhusaiguin das, traumatiserejuvvomiid, guđđojuvvomiid ja árvvohuvvamiid maŋisboahttit. Mus lea stuorra jáhkku dasa ahte riikkaoasi boahtteáigi sorjá das ahte mii ieža dohkkehit iežamet danin geanin mii leat ja dohkkehit min ovttastuvvon ja oktasaš historjjá. Mii juogadit oktasaš riikkaoasi, mis lea ovttastuvvon ja oktasaš historjá. Eaktun davvinorgga identitehtii ja boahtteáigái lea dan mađe gierdavašvuohta ja utnolašvuohta ahte buot álbmogat ja buot joavkkut riikkaoasis sáhttet dovdat gullevašvuođa ja searvevuođa dáppe.
Vejolašvuođaguorahallamis riikkakonferánsii Agenda Nord-Norge mii biddjojuvvui ovdan mannan vahkus Romssas, čuoččuhuvvui ahte 98 proseantta Davvi-Norgga areálain eai leat geavahuvvon. Ii oppa hárve ge čuoččuhuvvo ahte sámi ealáhusat geavahit luonddu badjelmearálaččat. Seammás han čuoččuhuvvo ahte mii eat oppa geavat ge dan, ahte dat ii leat geavahuvvon ja ahte sápmelaččat eai gávdno. Muhto vaikke vel geahččalit ge čállit min eret historjjás, de mii leat ain dáppe.
Min oktasaš davvinorgga historjjás ja riikkaoasis leat issoras stuorra vejolašvuođat šaddamii ja ovdáneapmái. Sámediggi ja siviila sámi servodagat leat lunddolaš ja buorredáhtolaš bealit buot dasa mii mearkkaša ceavzilisvuođa ja ovdáneami, maiddái sámi kultuvrii.
2013 geasi bovdii ja čađahii Sámediggi máilmmiviidosaš álgoálbmotkonferánssa Áltá 2013, Álttás. Oktiibuot oassálaste sullii 800 sáttaolbmo, ráđđeaddi, dárkojeaddji, guldaleaddji ja preassaolbmot konferánsii, man boađusin lei oktasaš loahppadokumeanta man buot máilmmi álgoálbmogiid ovddasteaddjit dorjo. Álttá 2013 loahppadokumeanta oaččui stuorra fuomášumi New Yorkas dán čavčča, ja lei mielde váikkuheamen dasa ahte dán jagi ON-konferánsa álgoálbmogiid birra lihkostuvai sihke álgoálbmogiidda ja stáhtaide miehtá máilmmi. Ii ge goassege ovdal lea dakkár báikkálaš servodat go Áltá ovdal namuhuvvon nu dávjá go ON sárdnestuolus. Áltá 2013 lea ovdagovvan dasa mo dakkár viehka smávva orgána go Sámediggi sáhttá bidjat áššiid ja riikkaoasi máilmmikártii ja nu máilmmiviidosaš politihkalaš áššelistii. Ii ge dat lean soaittáhagas. Sámediggi lea 25 jagi áŋgiruššan eanet ja eanet máilmmiviidosaš lávddis ja min fierpmádaga ektui olgomáilmmis.
Muhto muitalus Álttá 2013 birra lea maid muitalus dan birra mo riikkaoasi ealáhuseallin, eiseválddit ja earát eai geavahan liibba oahppat ja váikkuhit. New Yorkas čakčamánus lei sámi báikkálaš aviisa Ságat ja NRK Sápmi sajis ON šiehtadallamiin. Šállošahtti lea go riikkaoasi mediat muđui eai lean doppe. Álgoálbmogiid vuoigatvuođaid gieđahallan Norggas guoská sihke nationála eiseválddiide, muhto áinnas maiddái regionála eiseválddiide ja riikkaoasi ealáhuseallimii. Das mii dáhpáhuvvá máilmmiviidosaš arenas, leat váikkuhusat ja bidjá láidestusaid min riikkaoasi ealáhusaid ja politihka ovdáneapmái.
Davvinorgga ealáhuseallimis lea eahpedábálaš gelbbolaš ja vuollásis báikkálaš guoibmi dáin gažaldagain – Sámediggi. Ii leat mihkkege ákkaid dasa ahte aiddo ealáhuseallin Davvi-Norggas ii galgga sáhttit ovddidit erenoamášgelbbolašvuođa ja gilvvohallanovdamuni aiddo das ahte ovddidit iežas servodatovddasvástádusa, daid njuolggadusaid ja láidestusaid vuođul mat gávdnojit dál dahje leat ráhkaduvvomin ealáhuseallima doaimmaid várás dain guovlluin gos álgoálbmogat ásset.
Ođđahutkan ja ovdáneapmi ii dáhpáhuva guorosvuođas, muhto go rámmaeavttut leat láhččojuvvon. Šláddjivuohta lea dakkár mearrideaddji fáktor. Eará sániiguin daddjojuvvon doppe gos kultuvrrat deaivvadit, doppe luovvá kreatiiva fápmu innovašuvdnii ja ealáhushutkamii. Boahttevaš ovdáneapmi riikkaoasis ferte sihkkarastit ahte eai gáržžiduvvo variašuvdna- ja šláddjivuođa vejolašvuođat.
Davvin mii leat buressivdniduvvon dakkár riikkaosiin man eanet ja eanet olbmot háliidit muosáhit, ja dakkár resurssaiguin maiguin eanet ja eanet olbmot háliidit ávkkástallat. Seammás lea ealli sámi kultuvra riikkaoasis deaŧalaš veahkkin dasa ahte Davvi-Norga šaddá eanet ja eanet dakkár mátkegeahči mii lea earálágan go máŋga eará mátkegeaži, sihke našuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat.
Sámediggi háliida guoibmevuođa riikkaoasi ealáhuseallimiin, mas mii buohkat sáhttit ovddidit riikkaoasi nu buorrin go vejolaš davviguovlluid kultuvrraide ja álbmogiidda.: dážaide ja sápmelaččaide. Boahtteáiggis mii berret muitalit olles historjjá Davvi-Norgga birra, min oktasaš historjjá birra. Nu mii duddjot ovdáneami buohkaide davvin.