Ráhkis oasseváldit,
Bures boahtin Sámedikki gulaskuddankonferánsii etihkalaš njuolggadusaid birra sámi dearvvasvuođadutkamii ja sámi humána biologalaš ávdnasiid dutkamii.
Maŋimuš jagiid lea beroštupmi dutkamii sámi álbmoga birra dađistaga lassánan. Mii leat sámi dutkanbirrasiin ožžon máŋga dearvvasvuođa- ja birgeniskkademiid ja eará deaŧalaš dutkamiid mat buktet máhtu min servodagaid birra. Sámediggái lea dát máhttu deaŧalaš ja dárbbašlaš min bargui sámi servodaga nannemis, seailluheamis ja ovddideamis.
Seammás leat sihke sámi dutkanbirrasat ja earát divvon iešguđet lágan gažaldagaid dutkama ektui sámi álbmoga birra, earret eará das geas galggašii vuoigatvuohta mearridit maid galgá dutkat, gii oamasta ja hálddaša dieđuid ja biologalaš ávdnasiid, gávdnosiid birra dutkamis, mo defineret sámi čearddalašvuođa, ja makkár dutkanvuogit leat buoremusat sámi árvvuid ja kultuvrra vuhtiiváldimis. Maiddái Sámediggi lea ožžon máŋga jearaldaga doarjut dahje dohkkehit dutkanprošeavttaid vai prošeavttat oččošedje stuorát legitimitehta.
Sámi dutkanbirrasat lea máŋgii dovddahan dárbbu sámi njuolggadusaide dán suorggis. Gaskariikkalaččat lea dearvvasvuođadutkan eamiálbmogiid birra dávjjit regulerejuvvon earenoamáš njuolggadusaiguin, muhto Norggas eai gávdno njuolggadusat dearvvasvuođadutkamii sápmelaččaid birra eamiálbmogin.
Sámediggi nammadii 2016:s lávdegotti mas ledje áirasat sámi dearvvašvuođafágalaš dutkanbirrasiin ja láhkadovdi ekspearttat, mii oaččui bargun evttohit etihkalaš njuolggadusaid sámi dearvvašvuođadutkamii ja sámi humána biologalaš ávdnasiid dutkamii.
Lávdegoddi lea dál buktán barggus, ja mii leat hui ilus go beassat dan sáddet gulaskuddamii sámi servodahkii ja earáide. Mii leat maid hui giitevačča barggu ovddas maid lávdegoddi lea dahkan. Lea leamaš ádjás bargu gos lea leamaš dárbu oahpásmuvvat suorggi girjjálašvuhtii ja njuolggadusaide, eará čađahuvvon dutkamii ja eará eamiálbmogiid bargui ja suorggi njuolggadusaide.
Dutkamis sámi servodaga birra, sámi dilálašvuođaid birra ja sámi dearvvasvuođa birra lea sevdnjes ovdahistorjá. Mii diehtit ahte ovddeš áiggiid dutkan dáhpáhuvai ii dušše váilevaš dieđuiguin sápmelaččaid eallima ja kultuvrra birra, muhto vealaheaddji ja rasisttalaš oainnuin sápmelaččaide heajut ja unnitárvosaš olmmožin.
Veahkaváldi nugo oaivemihtideamit ja sámi hávddiid rievideapmi ledje muhtun vuogit mat geavahuvvojedje, ja dutkama mihttomearri lei dávjá duođaštit ahte sápmelaččat lea dakkár heajos nális mas ii galggašii boahtteáigi. Dát oaidnu lei dábálaš olu oktavuođain, ja dat váikkuhii sihke sápmelaččaid oainnu alcceseaset ja eará álbmoga oainnu sápmelaččaide.
Dat dagahii maid ahte olu sápmelaččat vel otne ge eai riekta luohte dutkamii ja dutkiide. Ovddeš áiggiid bilkideapmi, árrogánsá ja váilevaš árvvusatnin dutkiid gaskka lea dagahan ahte balaheapmi ja eahpeluohttámuš dutkamii orru cieggan sámi servodahkii dego kollektiiva muitun.
Go oaidná dán ovttas eará veahkaválddiin ja badjelgeahččamiin mainna sámi álbmot šattai gillát dáruiduhttima namas, ja mii dagahii ahte ollugat fertejedje guođđit iežaset sámi identitehta, de ii leat ártet go dutkan vel otne ge ollugiidda sáhttá leat váttis ja hearkkes ášši.
Seammás sámi servodagas lea stuorra dárbu máhttoovddideapmái ja dutkamii buot surggiin. Máhttoovddideapmi ja dutkan lea guovddážis min kultuvrralaš ja demokráhtalaš ovdáneamis, min oahppovuogádaga ovdáneamis ja min čálgoovdáneamis.
Vai sámi servodat nu guhkás go vejolaš galggašii sáhttit stivret iežas ovdáneami, de fertet háhkat máhtu mii sáhttá leat mielde nannemin, seailluheamen ja ovddideamen sámi servodaga. Mii fertet leat gergosat defineret makkár máhtu min servodat dárbbaša. Sápmelaččaid stáhtusiin ja iešmearrideami vuoigatvuođain álbmogin ja eamiálbmogin čuovvu maid vuoigatvuohta defineret makkár árvovuođu ja makkár máhttobuvttadeami mii oaivvildit dárbbašlažžan sámi servodaga ovddideamis.
Sámediggi diehtá ahte lea stuorra beroštupmi eamiálbmogiid dearvvašvuođa ja eallinvuogi dutkamii. Dat guoská maid sámi álbmogii. Sámediggi diehtá maid ahte iešguđet dearvvasvuođaiskkademiin ja dutkanoahpuin leat máŋga paramehtera maiguin kategoriserejit sápmelaččaid ja eará čearddalaš joavkkuid, ja ahte leat dutkandihtorbásat biobáŋkkuin ja biobáŋkku haga, gos sámi čearddalašvuohta lea oassin.
Bioteknologalaš ovdánemiin lea dáid dutkanresurssaid mearkkašupmi lassánan go leat boahtán ođđa analysavuogit ja ođđa máhttu genetihka ja dávddaid čanastumi birra.
Bioteknologiija rahpá vejolašvuođa beassat geavahit ollu dieđuid ja máhtu dearvvašvuođadili, boahtteáiggi dávddaid ja eará genehtalaš iešvuođaid birra. Lea maid dieđihuvvon ahte áigumuš lea vel eambbo čatnat biobáŋkku dieđuid guovddáš dearvvašvuođa- ja dávdaregistariidda.
Sámediggi gávnnaha ahte dát ovdáneapmi buktá sámi servodahkii ođđa hástalusaid. Dát ovdáneapmi buktá vejolašvuođaid sihke pasieanttaid dikšumii, máhtu ovdánahttimii ja dutkamii, ja sáhttá leat dehálaš boahtteáiggi dearvvašvuođabálvalusaide.
Seammás dát buktá ollu gažaldagaid, nugo dasa mii guoská olbmo suddjemii, ja gažaldagaid etnisitehta ja genehtalaš resurssaid stivrenválddi ektui mat gullet sámi álbmogii. Sámi servodagat leat unnit ja lea hui álki olbmuid identifiseret. Genehtalaš dieđut mat leat čatnon sápmelaččaid dego čearddalaš joavku, lea vejolaš čohkkejuvvon bioávdnasiid čađa
Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbbašlaš prinsihpalaš ságastallamii sámi servodagain dan birra mii guoská dutkamii sámi servodaga birra, geavaheapmái ja hálddašeapmái sámi humána biologalaš ávdnasiid ja sámiid vuoigatvuođaid dán barggu. Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu sierra njuolggadusaide dearvvašvuođadutkamii mii sáhttá sihkkarastit ja vuhtiiváldit sámi álbmoga beroštumiid.
Njuolggadusaiguin Sámediggi háliida sihkkarastit ahte dat dutkan mii guoská sámi álbmogii ja sámi báikegottiide, dahje sin biologalaš ávdnasiidda, vuhtiiváldá ja árvvusatná dan máŋggabealatvuođa ja iešlági mii lea mihtilmassan sámi kultuvrii ja sámi servodagaide ja mii sihkkarastá dásseárvosaš lotnolasvuođa dutkanproseassas. Njuolggadusat sáhttet maid leat bagadussan ovttaskas dutkiide, dutkanásahusaide, sámi servodagaide ja ovttaskasolbmuide das makkár dutkanetihkalaš prinsihpat berrejit leat vuođđun sámi dearvvašvuođadutkamii.
Sámediggeráđđi lea ilus go mii dál sáhttit sáddet lávdegotti barggu gulaskuddamii. Sámediggi sávvá viiddis gulaskuddama dán evttohussii ja dát gulaskuddankonferánsa lea oassi gulaskuddanproseassas. Sámediggeráđđi áigu maid ovddidit etihkalaš njuolggadusaid áššin Sámedikki dievasčoahkkimii dán čavčča. De ii leat go sávvat lávdegotti jođiheaddjái Siv Kvernmo buresboahtin ovdanbuktit lávdegotti barggu.