Ráhkis álgoálbmotovddasteaddjit ja eará guossit.
Vuosttažettiin: sávan didjiide buohkaide váimmolaččat bures boahtima deike Áltái, gosa mii leat čoahkkanan čađahit deaŧalaš barggu min álbmoga ja riikkaidgaskasaš servodaga ovddas.
Áltá lea Finnmárkku fylkka stuorámus gávpot, gos ásset measta 20.000 olbmo. Dieinna lágiin lea gávpot maiddái okta dain stuorámusain Sámis. Sápmi lea min árbevirolaš sámi ássanguovllu namma njealji riikkas: Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša bealde. Dasto lea Sápmi dat doaba mii maiddái muitala min kultuvrralaš ja historjjálaš oktavuođa birra oktan álbmogin.
Ollugiin dis leamaš hui guhkes ja lossa mátki deike Áltá 2013 čoahkkimii. Mun in jurddaš dušše dan guhkes geográfalaš mátki birra deike, muhto seamma ollu dan guhkes ja váttis mátki birra maid dahkabehtet din álbmoga rivttiid ja beroštumiid dohkkeheami oktavuođas. Min eallimis ja álbmogiin, buohkain ii leat seammalágan vuolggasadji, muhto mii čoahkkanit deike dan geažil go mis leat ollu sullasašvuođat ja oktasaš hástalusat.
Dat ii leat soaittáhagas ahte mii válljiimet bidjat máilmmiviidosaš ráhkkaneaddji álgoálbmotkonferánssa deike Áltái. Juste dáppe Álttás dubmehalle jápmimii ja steavliduvvojedje máŋggas Guovdageainnu 1852 stuimmiid oktavuođas. Áltá lea dattetge maiddái gáldun ođđaáigásaš álgoálbmotpolitihka ovdáneapmái.
Dalle go Norgga eiseválddit 1970-logus mearridedje dulvadit Álttá-Guovdageain-eanu, álge olbmot stuorrát muhto ráfálaš vugiiguin čájehit ahte leat duhtameahttumat eiseválddiid váilevaš álgoálbmotpolitihka geažil. Vaikko mii vuoittahalaimet ge giččus elfápmostašuvnna ja dulvadeami vuostá, de vuittiimet mii ollu sihke politihkalaččat ja moralalaččat.
Álttás lea ge vuolggahuvvon dat proseassa mii loahpai nu ahte norgga eiseválddit dohkkehedje sámiid álgoálbmogin ja sámi iešmearridanreaiddu ásaheami: Sámedikki.
Sámedikki ásaheapmi 1989:s ii loahpahan sámiid vuoigatvuođarahčamuša, muhto baicce álggahii ođđaáigásaš álgoálbmotpolitihka hábmema Norggas. Ja vaikko sámi vuoigatvuođaid ovddideapmi ollu surggiin lea joavdan guhkás Norggas, de eat leat mii vuos ožžon dohkkehuvvot mearrasámiid historjjálaš guolástanvuoigatvuođaid.
Stáhtaid mieđiheapmi riikkaidgaskasaš álgoálbmotvuoigatvuođaide lea mielde álggaheames gulahallama álgoálbmogiid ja eiseválddiid gaskkii. Seamma deaŧalaš lea deavdit sániid ja julggaštusaid geavatlaš politihkain ja positiivvalaš sisdoaluin. Riikkaidgaskasaš standárddat mat stivrejit stáhtaid politihka leat dieđusge hui deaŧalaččat. Muhto seamma deaŧalaš lea muitit ahte álgoálbmotpolitihkka ja vuoigatvuođat leat, nugo buot earáge politihkkasuorggit, dynámalaččat ja rievddalmasat. Danne ii sáhte álgoálbmotvuoigatvuođaid, riikkaidgaskasaš standárddaid ja stáhtaid álgoálbmotpolitihka goassige mearridit oktii loahpalaččat ja olles boahtteáigái. Dat ferte hábmejuvvot ovttas daid álgoálbmogiiguin geaidda dat guoská – ja dan áigái ja duohtavuhtii goas galget váikkuhit.
Go mii gáibidit min árbevirolaš kultuvrraid, servodaga ja ealáhusaid suodjaluvvot, de dat suodjaleapmi maiddái ferte guoskat kulturmearkkaide ja -gaskkustemiide, servodathámiide ja ealáhusaide mat mis eai vuos leat gártan árbevierrun. Nu dat ferte leat, jos min álbmogiin ja kultuvrrain galggaš leat riekti boahtteáigái.
ON váldočoahkkima čakčamánu 2007 álgoálbmotjulggaštusas daddjojuvvo čielgasit ahte álgoálbmogat ja álgoálbmot indiviidat leat friija ja ovttaárvosaččat buot eará álbmogiiguin. Mis lea riekti bargat min vuoigatvuođaid buoridemiin friijadit ja almma buotlágan vealahemiid haga.
Min gáibádusat eai leat áidnalunddogat dahje sirrejeaddjit. Min mielas dat leat dakkár čabu čielga vuoigatvuođat mat galget leat buot álbmogiin: dohkkehuvvot iešheanalis álbmogin ja meannuduvvot ovttaárvosaččat. Ja dat lea duogážin dasa go mii leat čoahkkanan dás.
Mii eat livččet goittotge čoahkis dán konferánssas odne jos eat livčče čađahan daid proseassaid mat leat čađahuvvon buot regiovnnain ja álgoálbmogiid gaskkas miehtá máilmmi.
Danne áiggun mun geavahit vejolašvuođa addit rámi dan hui deaŧalaš bargui maid buot dan čieža regiovnna ovddasteaddjit leat dahkan, ja nissonolbmuid ja nuoraid ovddasteddjiide, geat leat leamaš mielde dan máilmmiviidosaš oktiiordnenjoavkkus. Sámedikki bealis giittán mun buohkaid geat leat láhčán midjiide vejolašvuođa doallat dán konferánssa. Dán barggu áigut mii čađahit vuollegašvuođain ja atnit dan hui stuorra gudnin.
ON váldočoahkkin mearridii diibmá resolušuvnna mii bidjá rámmaid boahttevaš máilmmikonferánsii. Dan oktavuođas nammadii váldočoahkkima presideanta stáhtalaš ja álgoálbmotovddasteaddji mielde láhččin čađahanresolušuvnnaid šiehtadallamiid várás. Dát lea erenoamáš, go álgoálbmogiid rolla ii leat goassige ovdal dáinna lágiin dohkkehuvvon ON váldočoahkkimis.
Mun áiggun geavahit vejolašvuođa gudnejahttit ja giitit Mexico ON-ambassadevra, de Alba, ja Sámedikki riikkaidgaskasaš ovddasteaddji, John Henriksena, go leaba váikkuhan oažžut ovttajienalaš čađahanresolušuvnna váldočoahkkimis.
Máilmmiviidosaš oktiiordnenjoavkku mandáhtan lea leamaš ráhkadit loahppajulggaštus-evttohusa Álttá 2013 čoahkkimis – dokumeantta mas geahččalit ovttastahttit álgoálbmot regiovnnaid, álgoálbmot nissonolbmuid ja álgoálbmotnuoraid evttohusaid.
Mun háliidan giitit din guđet lehpet oktiiordnenjoavkkus go lehpet gudnejahttán dán stuorra hástalusa, ja háliidan giitit din dan buori barggu ovddas maid lehpet dahkan. Dokumeanttas leat ollu evttohusat bajimuš fáddán máilmmikonferánssa várás, ja konkrehta evttohusat movt buoremusat sáhtášii ollašuhttit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid.
Ii sáhte vuordit ahte livččii realisttalaš soahpat máilmmiviidosaččat buot vuoruhemiid ja evttohusaid mat leat buktojuvvon. Muhto mus lea dattetge oadjebas dovdu dan ektui ahte mii – máilmmi álgoálbmogat – sáhttit čájehit ahte mii nagodit ovttas bargat, ja ahte mii ovttas sáhttit váikkuhit dan ahte máilmmi servodat jagi 2014 máilmmikonferánssa bokte váldá ávkkálaš ja deaŧalaš lávkki dan guvlui ahte sihkkarastit min vuođđo friijavuođaid ja vuoigatvuođaid.
ON miellahttoriikkat fertejit dohkkehit ahte eai makkárge deaŧalaš mearrádusat álgoálbmogiid birra dahkkojuvvo almmá ahte ieža eai beasaše searvat dássálaga dahje ieža miehtat: mihkkege ii min birra – min haga.
Idja ii leat goassige nu guhkki ahte beaivi ii fas iđe. Ja dakkáraš áiggiin goas mii dovdat ahte mii leat juksan dan maid lea vejolaš olahit ja maid sáhttá šiehtadallat ja mii lea realisttalaš, berret mii geahčastit bajás. Albmeravdii ja geahččat go beaivi luoitáda.
Mii leat čoagganan deike danne go mii eat divtte ovttage min vieljain ja oappáin vádjolit okto ihkku. Seamma láhkái go ija seavdnjadas ferte čáhkket saji beaivečuvgii – ferte vealaheapmi ja eahperiekti čáhkket saji rievttalašvuhtii.
Seavdnjadasas oaidnit mii gáržžet ja vuoittahallat. Beaivečuovggas oaidnit mii vejolašvuođaid. Álttás lea mis čuovga. Go vel guovdu sevdnjes dálvvi ge báitet guovssahasat nu garrasit ahte mii sáhttit navigeret váraid haga. Ja dán áigodagas jagis báitá beaivváš birra jándora.
Mis lea vejolašvuohta váikkuhit rievdadusaid riikkaidgaskasaš álgoálbmotvuoigatvuođain máilmmikonferánssas New York:as čakčamánus 2014.
Jos mii galgat lihkostuvvat dainna, de ferte vuođđu biddjojuvvot dáppe Álttás. Delegáhtain, mis geat leat dáppe, leat golbma čuovvovaš beaivvi geavahusas ja ovddabealde min vuordá deaŧalaš bargu. Sávan ollu lihku buohkaide.