Ráhkis olbmot
Buresboahtin jahkásaš sámi girjjálašvuođa beivviide dáppe Sámedikkis. Dát leat šaddan okta dain fásta jahkásaš doaluin maid mii duođai árvvus atnit, ja dát lea deaŧalaš deaivvadanbáiki midjiide buohkaide geat liikot kultuvrii, dáidagii ja girjjálašvuhtii.
Mii leat movtta go oaidnit ahte juohke jagi lea stuorra beroštupmi searvat sámi girjjálašvuođa beivviide. Erenoamáš somá lea oaidnit joatkkaskuvlla ohppiid dáppe – dán guovtti beaivvis oažžubehtet gullat ollu buori sámi girjjálašvuođa birra min girječálliin, ja mun doaivvun ahte movttiidehpet ain eanet lohkat sámegielat girjjálašvuođa. Go lea nu ahte girjjálašvuohta iežas gillii lea deaŧalaš identitehtii, giela stáhtusii ja dat ovddida sihke čállin-, lohkan- ja hállangálggaid.
Prográmmas odne ovdan buktit mii guokte sámi girječálli geat leaba nominerejuvvon Davviriikkaid ráđi girjjálašvuođa bálkkašupmái goabbáge sierra kategoriijas: Inga Ravna Eira ja Karen Anne Buljo. Bálkkašupmi addojuvvo čáppagirjjálašvuhtii mii lea čállojuvvon ovtta davviriikkaid gielaide, ja ulbmilin lea buoridit beroštumi ránnjáriikkaid girjjálašvuhtii ja gillii. Nils Aslak Valkeapää lei vuosttaš sápmelaš gii oaččui bálkkašumi 1991:s, girjjiin Beaivi, áhčážan. Sámi girječálliide lea stuorra gudni nominerejuvvot dán lágan bálkkašupmái, ja mun sávan sudnuide goappašiidda lihku.
Girjjálašvuođa beaivvit leat šaddan arenan gos sámi girječállit besset ovdan buktit iežaset girjjálašvuođa ja gos sáhttet deaivat lohkkiid. Mii, sámediggeráđis háliidat nannet dán deaivvadanbáikki ain eanet boahtteáiggis, vai sáhttit ovddidit ja viiddidit prográmma eanet ja bovdet eanet girječálliid. Sávvojuvvon lea maiddái ahte lágidit girjjálašvuođa beivviid mátta- ja julevsámi guovlluin.
Sámedikkis lea bajimuš mihttomearrin sihkkarastit ahte sámi álbmogis leat duohta vejolašvuođat bargat sámi kultuvrrain. Giela ja kultuvrra gaskkusteames lea čállojuvvon sániin fápmu, ja dan oktavuođas lea sámi girjjálašvuođa oažžun deaŧalaš. Sámi girjjálašvuođa buvttadeapmi ja girjjálašvuođa gaskkusteapmi leat deaŧalaš gaskaoamit sámi kulturárbbi ja giela bisuheames ođđaáigásaš servodagas.
Sámediggeráđđi lea ráhkadan sámi girjjálašvuođa strategiija, dainna áigumušain ahte nannet sámi girjjálašvuođa gaskkusteami ja buvttadeami. Mii háliidat geavahit eanet ruđaid vai oččošeimmet buori sámi girjjálašvuođa buot sámegielaide. Ja danne evttohat mii geavahit 5,1 miljon ru eanet girjjálašvuođa buvttadeapmái 2020 bušeahtas.
2019:s lea Norga ožžon guosseriikka rolla girjemeassuin Frankfurttas, mii mearkkaša dan ahte Norga beassá ovdan bukti iežas girjjálašvuođa ja kultuvrra girjemeassuin. Sámi lágádus- ja áviisasearvi, SÁLAS, lea ovttas NORLA:in, mii organisere Norgga searvama Frankfurttas 2019:s sihkkarastán ahte maiddái sámi girjjit ja girječállit leat ovddastuvvon. Girjemeassuid oktavuođas leat jorgaluvvon muhtun sámi girjjit eaŋgalasgillii, nu gohčoduvvon geahččalan jorgaleamit oainnusmahttit sámi girjjálašvuođa máilmmiviidosaččat. Sámi girjjálašvuohta lea oassi norgga girjjálašvuođa árbbis. Dat addá áidnalunddot vejolašvuođa gaskkustit ja oainnusmahttit sámi girjjálašvuođa ja servodatdigaštallama miehtá máilmmi.
Dasa lassin galget máŋga sámi girječálli mannat Frankfurtii ja searvat Norgga guossesajis ja eará doaluin girjemeassuid oktavuođas. Sámi girječálliide lea deaŧalaš beassat searvat dán muttos stuorra riikkaidgaskasaš girjjálašvuođa arenai, erenoamážit dán jagi go Norga lea guosseriikan.
Oassin girjjálašvuođa áŋgiruššamis lea Sámediggi bargan maiddái rekrutteremiin oččodit eanet sámi girječálliid. 2015:s álggahuvvui girječállinprošeakta ovttas Sámi dáiddárráđiin ja Sámi girječálliid servviin. Bajimuš mihttomearrin lea leamaš movttiidahttit eanet sámegielat almmuhemiid ja rekrutteret eanet sámi girječálliid. Mii leat rámis go sáhttit dadjat ahte Čális fal! lea lihkostuvvan. 2017:s loahpahuvvui vuosttaš vuorru, ja muhtumat sis geat serve doppe leat juo almmuhan iežaset girjjiid. Dál loahpahuvvo Čális fal! nubbi vuorru ja dii beassabehtet loahpageahčen beaivvi gullat go guovtti maŋimuš jagi oasseváldit ovdan buktet ja lohket.
Mun geavahan vejolašvuođa loahpas giitit ja sávvat lihku didjiide geat lehpet leamaš mielde ja čađahan oahpu, ja maiddái didjiide geat lehpet leamaš bagadeaddjin ja lehpet organiseren. Dat bargu maid dahkabehtet lea hui deaŧalaš, ja mii doaivut dieđusge ahte boađášii eanet sámi girjjálašvuohta.
Sávan lihku girjjálašvuođabeivviide!