Sámediggi bargá dan badjelii ahte:
Arktalaš ráđđi
Arktalaš ovttasbargu fátmmasta sirkumpolára guovllu gávcci stáhtaid, ja fátmmasta ovttasbarggu sihke dáid stáhtaid ráđđehusaid ja parlamentáralaš čoahkkimiid gaskkas. Arktalaš ráđđi, mii lea guovlulaš ovttasbargoorgána, lea ásahuvvon dainna áigumušain ahte ovddidit ovttasbarggu, koordinerema ja ovttasdoaimma arktalaš stáhtaid gaskkas oktasaš árktalaš áššiid oktavuođas, earenoamážiid nanaguoddevaš ovdáneami ja birasgáhttenáššiide. Dán ovttasbarggus leat guđa álgoálbmotorganisašuvnnain sadji bistevaš ovddasteaddjin.
Arktalaš ráđis lea čuovvovaš riikkat: Norga, Danmárku/Ruonáeatnan/Færsullot, Ruoŧŧa, Suopma, Islánda, USA, Canada ja Ruošša. Dasa lassin lea árktalaš álgoálbmogiid ovddasteddjiin bistevaš sadji ráđis. Daid gaskkas lea Sámeráđđi guhte ovddasta sápmelaččaid Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. Dat guhtta álgoálbmotorganisašuvnnat geain lea bistevaš sadji ovttas gávcci miellahttoriikkaiguin leat:
Arktalaš ráđđi lea ovttamielalašvuođaorgána mas bistevaš ovddasteddjiin lea ságastan- ja evttohanriekti seamma go daid gávcci miellahttoriikkain lea, muhto sis ii leat jienastanriekti. Álgoálbmotorganisašuvnnat, dat guhtta bistevaš oasseváldit ožžot veahki ja doarjaga iežaset čállingottis mii lea Københavnas: Indigenous Peoples Secretariat (IPS)
Frankriika, Duiska, Nederlanda, Polen, Spania ja Stuorra Britannia leat 2001 skábmamánus ain áicilahtut ráđis. Arktalaš ráđđi ásahuvvui 1996:s ja lei dalá arktalaš birasovttasbarggu viiddideapmin (Arctic Environmental Protection Strategy, AEPS) mii leai ásahuvvon 1991:s.
Ráđai ovdagoddi sirdašuvvo daid gávcci miellahttoriikkaid gaskkas ja ovdagoddeáigodat lea dábálaččat guokte jagis. Ráđi ovdagoddi lei Norggas 2007 - 2009 rádjai, Danmárkkus 2009-2011 rádjai, ja Ruoŧŧa doaimmaha ovdagotti 2011-2013 áigodaga. Lea Ministtarčoahkkin mii mearrida prográmmaid ja prošeavttaid mat galget čađahuvvot Arktalaš ráđi bakte. Ministtarčoahkkin dollo juohke nuppi jagi. Ministtarčoahkkimiid gaskkas dollojit stáhtačálličoahkkimat ja čoahkkimat jođiheaddji ámmátolbmuid gaskkas (Senior Arctic officials, SAO). Bargu doaimmahuvvo guđa bistevaš bargojoavkkuin maidda gullet čuovvovaš prográmmasuorggit:
Sámediggi lea mielde Arktalaš ráđi Norgga sáttagottis ja searvá SAO-čoahkkimiidda ja ministtarčoahkkimiidda. Lea ásahuvvon dakkár vierru ahte Sámediggepresideanta oasi Norgga sáhkavuorus Arktalaš ráđi ministtarčoahkkimis.
Nuoskkideapmi lea leamašan ja lea ain dehálaš fáddán Arktalaš ráđi barggus. Maŋŋil guđa jagi ovttasbarggu AMAP bargojoavkkus ovddiduvvui 1997: raporta Arktalaš birrasa dili birra. Das duođaštedje dohkketmeahttun ollu birasmirkkuid ja lossametállaid Arktalaš guovlluin vaikko leage guhkkin eret industrialiserejuvvon guovlluin. Raporta duođaštii earret eará ahte soames birasmirkkot guhkit gaskkaid badjel rivdet Arktalaš guovlluide ja levvet elliide maid álgoálbmogat ávkkástallet árbevirolaš biebmodoalus. 2000-logus Arktalaš ráđđi maiddái bargagođii dálkkádatrievdademiiguin, ja goatnjidis raporttat maid ráđi iešguđege bargojoavkkut leat buvttadan, leat leamašan hui ávkkálačča go leat govvidan váikkuhusaid dálkkádatrievdademiin ja man jođánit rievdadeamit dáhpáhuvvet.
Árktalaš ráđi dálkkádatčielggadeami; Arctic Climate Impact Assessment (ACIA), ovddiduvvui 2004 skábmamánus. ACIA lea čielggadeapmi mas dat gávcci arktalaš riikkat – Canada, Danmárku, Suopma, Islánda, Norga, Ruošša, Ruoŧŧa ja USA – viidát leat árvvoštallan ja guorahallan makkár váikkuhusat dálkkádatrievdamis sáhttet leat arktalaš guovllu birrasii ja servodagaide. Dat leat viidát dieđalaččat čohkken juo dan máhtu mii gávdno dálkkádatrievdademiid birra arktalaš guovlluin ja geahčadan makkár váikkuhusat das leat guvlui ja muđui máilbmái. Čielggadeamis leat golbma dokumeanta – viiddis dieđalaš raporta, čoahkkáigeassinraporta ja policy dokumeanta.
Váldočuoggát ACIA-čielggadeamis lea ahte Arktalaš guovlu dál vásiha okta dain stuorimus ja garraseamos dálkkádatrievdademiid obanassiige eatnama nalde. Arktalaš guovlu lea ruoktun máŋgga álgoálbmogiidda geain kultuvra ja eallinvuohki lea heivehuvvon arktalaš birrasii. ACIA-čielggadeapmi lea vuoruhan ávkkástallat álgoálbmogiid dieđuid ja máhtolašvuođaid, ja daid goallostit oktii dutkanbohtosiiguin.
Dálkkádatrievdademiid ektui álgoálbmogat fuolastuvvet ja dan čilgejit riikkaidgaskasaš sajádagain nugomat Arktalaš ráđis ja ON dálkkádatkonvenšuvnna oktavuođas. Álgoálbmogat atnet iešvuosttaldeaddjin go oljju, gása ja čađaid boaldin dagaha máilmmiviidosaš liegganeami, mii fas láhče lassáneaddji beasatlašvuođa oljo- ja ruvkedoaimmaide álgoálbmogiid eanan- ja áhpeguovlluin. Ja váidudeaddji doaibmabijut dálkkádatrievdademiid vuostá go álgoálbmotguovlluin huksejit ođasmahtti energiijadoaimmaid nugomat čáhcefámu bieggafámu rusttegiid main lea negatiiva váikkuhus álgoálbmogiid ealáhusaide nugomat guolásteapmái, meahcásteapmái ja guolásteapmái ja boazodollui. Dasa lassin vel bohtet iešguđetlágan dálkkádatheiveheamit main sáhttá leat negatiivva beaktu guoskevaš álgoálbmogiidda.
Álgoálbmogat šaddet álggos gillát máilmmiviidosaš liegganeami (jiekŋa jávká, ođđa šlájat ihtet, stáđismeahttun dálki, mearragiera lassána; ássanbáikkit jávket,jna). Dasto sáhttet álgoálbmogat nuppes gillá ollu negatiivva váikkuhusaid (eanet nuoskkideapmi, ođđa ekonomiija, servodatrievdadeamit, jna.) mat čuvvot go šaddá buoret bargobiras/temperatuvra multinationála fitnodagaide mat guovllus galget roggat luondduvalljodagaid. Danin lea dehálaš sihkkarastit álgoálbmogiidda duohta mielmearrideami ja govttolaš oasi dain ovdamuniin maid buoret beasatlašvuohta valljodagaid mielddisbuktá.
Maŋimus áiggi lea Arktalaš ráđđi – lassin dasa ahte hálddašit nuoskkidemiid ja dálkkádatrievdademiid – jorgalahttán fuomášumi dasa movt servodat sáhttá heivehuvvot daid rievdadusaide mat deaividit. 2011 miessemánus vuolláičálle miellahttoriikkat vuosttaš Arktalaš ráđi bakte lihtoduvvon juridihkalaš čadni šiehtadusa. Šiehtadus ásaha geatnegahtti ráhkadusa Arktalaš ráđi miellahttoriikkaid gaskasaš ovttasbargui ohcama ja neavvuma birra. Viidáset lea mearriduvvon ásahit bargojoavkku man bargu galgá leat ovdánahttit riikkaidgaskasaš ovttasbargoreaidduid Arktalaš ráđi ábi oljonuoskkideami gearggusvuhtii. Ráđđi lea maiddái čađahan viiddis dieđalaš ja biraslaš dutkamušaid mearrajohtolaga, oljo- ja gássabohkama ja áhpehálddašeami birra Arktalaš áhpeguovlluin.
Ministtarčoahkkimis Nuukas Ruonáeatnamis jagi 2011:s mearriduvvui Romsii ásahit bistevaš čállingotti Arktalaš ráđđái. Čállingoddi galgá leat doaimmas jagi 2013 rájes. Dassážii doaibmá gaskaboddosaš čállingoddi (2006-2013) mii lea seamma báikkis go Norgga Polárainstituhtta, namalassii Fram-guovddážis Romssas.
Loga eanet Arktalaš ráđi birra dás.
Bárentsráđđi ja Guovlluráđđi
Barentsráđi 15. sešuvdna dollojuvvui Oulus golggotmánu 15. b. 2015. Suopma geigii ovdagotti Ruššii. Barentsráđđi dohkkehii oktasaš cealkámuša mas čuovvovaš áššesuorggit deattuhuvvojit; ekonomalaš ovttasbargu, fievrrideapmi, biras ja dálkkádatrievdamat. Oktasaš cealkámuša gávnnat dáppe.
Ruošša ovdagoddi áigu earret eará vuoruhit ceavzilis ovddideami dakko bokte ahte vuođđudit ođđaáiggi intrastruktuvrra, nannet regiovnna gilvalannávccaid ja investerengeasuheami, seammás go deattuhit jierpmálaš resursageavaheami mii ollašuhttá birasgáibádusaid ja mii ollásit vuhtiiváldá álgoálbmogiid dárbbuid ja beroštumiid. Ruošša ovdagoddi sávvá maid bures boahtima dan jurdagiid ahte lágidit Barentsovttasbarggu álgoálbmogiid njunuščoahkkima, Ruošša ovdagoddeáigodagas, ja ahte Ruošša lea gearggus dan digaštallat álgoálbmogiid ja eará kollegaid bargojoavkkuin. Olgoministaras sáhkavuoru sáhtát viežžat dáppe.
Barentsráđđi/Barents Euro-Arctic Council (BEAC) lea Barents Regiovnna stáhtaidgaskasaš ovttasbarggu fora. Álgoálbmogiid bargojoavku (WGIP) oassálastá Barentsráđi čoahkkimiidda ja ámmátolbmuidlávdegotti čoahkkimiidda. Sámi parlamentáralaš ráđđi nammada sámi lahtuid Suomas, Norggas ja Ruoŧas WGIP:ii. Boahtte sešuvdna dollojuvvo Ruoššas 2017:s.
Beaivvi ovdal Barentsráđi čoahkkima, golggotmánu 14. b., doalai Barents Regiovdnaráđđi (BRC) iežas čoahkkima. Kainuu regiovdna, Suomas, válddii badjelasas Regiovdnaráđi njunušgotti maŋŋá Arkhangelsk Oblast (Ruošša). Kainuu jođiha BRC olggos 2017. Barents Regiovdnaráđđi lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa davviguovlluid ja davvi-oarje Ruošša regiovnnaid fylkkagielddaid, lenaid ja oblastaid ja Barentsovttasbarggu álgoálbmogiid gaskasaš ovttasbargofora. Barentsprográmma 2014-2018, maid BRC dohkkehii geassemánu 2. b. 2013, bidjá láidestusaid BRC bargui. Prográmma gávnnat dáppe.
BEAR (WGIP) álgoálbmogiid bargojoavkku lea Guovlluráđđi nammadan ja dat ásahuvvui bistevažžan 1995:s. WGIP:s lea ráđđeaddi stáhtus Guovlluráđis ja Barentsráđis (Barents Euro-Arctic Council – BEAC), ja nu das lea sierra politihkalaš stáhtus Bárentsovttasbarggu formálalaš struktuvrras. Sámi Parlamenttalaš Ráđđi nammada njealji jahkái ovddasteddjiid Suoma, Ruoŧa ja Norgga bealde. Ruošša bealde sápmelaččaid, nenetsaid ja vepselaččaid ovddasteaddjit válljejuvvojit golmma jahkái sin iežaset organisašuvnnaid evttohusa vuođul.
Bargojoavkku áigodaga 2013-2016 doaibmaplána.
Álgoálbmogiid bargojoavku 2014 rájes:
Barentsčállingotti álgoálbmotráđđeaddi, Anja Salo, lea Bargojoavkku čálli.
Sámi parlamentáralaš ráđđi lea nammadan Christina Henriksen dárkojeaddjin Barents Guovlluráđđái. Son ovddasta Suoma, Norgga ja Ruoŧa beale sápmelaččaid. Ruošša beale sápmelaččat válljejit álgoálbmogiid bistevaš oktasaš ovddasteaddji Guovlluráđđái boahtte áigodahkii, 2013 čavčča rájes 2015 čavčča rádjai.
Barents Indigenous Peoples Office (BIPO) ásahuvvon 2003
Barents Álgoálbmotkantuvra (Barents Indigenous Peoples’ Office – BIPO) ásahuvvui 2003. Kantuvrra ruhtada Norgga beale Sámediggi ja dan hálddaša Barentsčállingoddi. Kantuvra galgá leat Barentsovttasbarggu álgoálbmogiid ja eará oassálastiid gaskalađas, ja galgá erenoamážit veahkehit Ruošša bealde álgoálbmogiid prošeaktaohcamiiguin ja diehtojuohkimiin. BIPO sirdojuvvui 2007:s Murmánskka gávpogis Lujávrái. 2012:s sirdojuvvui kantuvra Murmánskii. Kantuvrra jođiha Tatiana Egorova. Eanet dieđut dás.
Davviriikkalaš sámi ovttasbargu
Ruoŧa, Suoma ja Norgga eiseválddit leat lahkalaga ovttasbargan sámi gažaldagaiguin 1964 rájes go Davviriikkaid sáme- ja boazodoallogažaldagaid ovttasbargoorgána gonagaslaš resolušuvnnain ásahuvvui. Dát ovttasbargoorgána lea leamašan dáid golmma riikkaid ráđđehusa ámmátolbmuid diehtojuohkin ja digaštallanorgána. Ovttasbargolávdegoddi mii ásahuvvui 2001:s ja bođii Davviriikkaid sámi gažaldagaid ámmátolbmuidorgána sadjái mas Sámediggi maiddái lea leamašan mielde.
Jagi 2000 ásahuvvui bistevaš ovttasbargu gaskal sámediggepresideanttaid ja Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámeministariid gaskkas. Ministarat ja sámediggepresideanttat jeavddalaččat deaivvadit dieđiheames, ságaškuššamis ja meannudeames oktasaš sámi gažaldagaid. Ođđa Davviriikkaid ovttasbarggu mihttomearrin lea nannet ja ovdánahttit sámi álbmoga giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima. Ovttasbargu lea eahpeformála hámis, muhto lea lahkalaga čadnon Davviriikkaid Ministtarráđđái. Áššiid ráhkkaneami ja čuovvoleami doaimmaha sámi gažaldagaid Davviriikkaid ámmátolbmuidorgána. Ovddasvástádus gohččut ja jođihit čoahkkimiid vuoruid mielde sirdása dáid golmma riikkaid gaskkas.