Riddoguolástanlávdegotti

Bargamis finnmárkolágain ledje konkrehta guolástusmearrádusat dehálaš fáttát go Sámediggi ráđđádalai Justiisalávdegottiin. Finnmárkolága meannudeami boađus lei ahte Stuoradiggi mearridii ahte:

"Stuorradiggi bivdá Ráđđehusa farggamusat čielggadit sápmelaččaid ja earáid guolástanvuoigatvuođaid ábis olggobealde Finnmárkku, dás maiddái unnimus eari vuolil logi mehter guhkkosaš fatnasiidda, ja ovddidit čuovvoleaddji ášši dán birra Stuorradiggái."

Evttoh.O. nr.80 (2004-2005) eanetlogu mearkkašumis daddjui ahte "gažaldagat mat gusket sámi guovlluin mearraguolásteami vuoigatvuođaide ja hálddašeapmái lea viidát ja máŋgga geardde čielggaduvvon, earenoamážiid 1990-2001 áigodagas". Eanetlohku celkkii viidáset ahte "eanetlogu oaivila mielde ii [sáhte] hilgut ahte leat gávdnojit láidesteamit sihke álbmotrievttis ja Norgga rievttis ahte earenoamážiid vuhtiiváldit guolásteami mearrasámi guovlluin guolástanhálddašeami hábmema ja  doaimmaheami oktavuođas. Dálá dili ektui ii leat čielggaduvvon movt dát beroštumit beaktileamos vuogi mielde galget vuhtiiváldojuvvot doaibmi guolástushálddašeamis".

Ráđđehus bivdii Guolástus- ja riddodepartemeanta fuolahit ahte Stuorradikki ávžžuhusmearrádus čuovvoluvvo. Maŋŋil go lei ráđđádallan Sámedikkiin nammadii Guolástus- ja riddodepartemeanta áššedovdilávdegotti – Riddolávdegotti – mii prinsihpalaš vuođu mielde galgá čielggadit sápmelaččaid ja earáid guolástanvuoigatvuođaid ábis olggobealde Finnmárkku. Riddoguolástanlávdegoddi ovddidii čielggadusastis, NAČ 2008: 5 Guolástanvuoigatvuohta ábis olggobealde Finnmárkku.

Sámedikki dievasčoahkkin lea áššis 23/08 ovddidan gulaskuddancealkámušastis Riddoguolástanlávdegotti mearrádusárvalussii, ja daid osiide Sámi vuoigatvuođalávdegotti II árvalusas mat gusket mearradoaimmaide. Sámediggi doarju Riddoguolástanlávdegotti ollásit ja čujuha dasa ahte dát čoavddus maiddái galgá gustot mearrasámi guovlluide lulábealde Finnmárkku.

Jagiid 2009 ja 2010 čađahuvvojedje ráđđádallamat gaskal Guolástus- ja riddodepartemeanta ja Sámedikki Riddolávdegotti árvalusaid čuovvoleami hárrái. Ráđđádallamiin bealálaččaid gaskkas lei sierramielalašvuohta das movt galge árvvoštallat álbmotrievtti viidodaga ja historjjálaš geavahanrievtti viidodaga. Vaikko lei sierramielalašvuohta riektevuođu dulkojumis  válljejedje bealálaččat vuoruhit čovdosiid maidda lei ovttamielalašvuohta. Sámediggi lea miehtan čovdosii mii mearkkaša ahte ođđa mearrádusat váldojit gustovaš láhkamearrádusain. Dán sáhttá čoahkkáigeassit 7 čuoggáin:

1. Ođđa láhkamearrádus dohkkehuvvo mii lága bakte nanne guolástanvuoigatvuođa oassálastinlága § 21:s:
Almmá eastagiid haga mat vuosttaš lađđasis leat mearriduvvon, lea olbmuin geat orrot Finnmárkkus, Davvi Romssas ja eará suohkaniin muđui Romssas ja Nordlánddas gos leat árbevirolaš mearrasámi guovllut vuoigatvuohta bivdit dorski, sáiddi ja divssu jna. dábálaš bivdoneavvuiguin jus guolásteaddji oamasta vuolil 11 mehtera guhkkosaš mearkalogahuvvon fatnasa ja muđui ollášuhttá gáibádusaid čálihuvvomis guolástuslogahahkii. Departemeanta sáhttá mearridit dárkilat doaibmaguovllu dán mearrádusa vuođul ja makkár guolásteapmái dat guoská.

Dát láhkaárvalus mearkkaša ahte guolástanvuoigatvuohta lágalaččat suodjaluvvo ja mearkkaša seammás ahte sii geain lea dákkár vuoigatvuohta galget vuoruhuvvot buot earáid ovdalii resursavátnivuođa dihte. Muđui ferte dán mearrádusa oaidnit áhperesursalága §11 deattuhanmearrádus ektui. Dán mearrádusa vuođul departemeanta ii sáhte geahpidit dorske-, dikso- ja sáidebivddu daid guovlluin mat leat namuhuvvon láhkamearrádusas, nu movt departemeanta sáhtii dálá láhkamearrádusaid vuođul.

Guolástanvuoigatvuođa mearrádus ii leat ráddjejuvvon dušše Finnmárkui nu movt Riddolávdegoddi árvalii, muhto guoská olles mearrasámi guvlui, nu movt Sámediggi gáibidii gulaskuddancealkámušastis. Departemeanta lea mearrádusa bakte ožžon válddi mearridit geográfalaš doaibmaguovllu ja makkár bivdovugiide mearrádus guoská. Bealálaččat leat ráđđádallamiin geahčadan guolástansuorggi ovdáneami daid suohkaniin mat gullet Sámedikki ohcanvuođustuvvon ealáhusovddidandoarjaga doaibmaguvlui  (SUF) ja eará suohkaniin davimus fylkkain, ja sii leat gávnnahan ahte suohkaniin mat ollásit dahje belohahkii gullet SUF doaibmaguvlui lea guolásteddjiidlohku, oassálastinvejolašvuohta, fatnasat jna. njiedjan eanet go eará suohkaniin. Dát dagaha lunddolažžan fátmmastit SUF-suohkaniid  lassin suohkaniidda Finnmárkkus ja Romssas, vai hearkkes guolástusservodagat lulábealde Finnmárkku ja Davvi Romssas maiddái vuhtiiváldojit lágadeami oktavuođas.

2. Áhperesursalága 11. paragráfii goallostuvvo sierra deattuhanmearrádus:
Daid guovlluid ektui maidda oassálastinlága § 21 maŋimus lađas guoská, go ealli áhpevalljodagaid eriid juhket, dahje go valljodagaid eará  ládje muddejit, de galgá earenoamážiid deattuhit sámi anu ja makkár mearkkašupmi anus lea sámi báikegottiide.

Oassálastinlága § 21 vuoigatvuođamearrádus galgá dulkojuvvot dán deattuhanmearrádusa mielde mii galgá sihkkarastit ahte stáhta vuhtiiváldá mearrasámiid ávnnaslaš vuođu valljodagaid hálddašeami oktavuođas.

3. Láhkaásahusas mearriduvvo gieldit atnimis stuorit fatnasiid vuonaid siste:
Dušše vuolil 15 mehtera guhkkosaš fatnasat mat bivdet dábálaš bivdoneavvuiguin sáhttet bivdit mearriduvvon vuotnalinjjá siskkobealde. Dán mearrádusas sáhttá spiehkastit jus valljodathivvodaga ektui.

Láhkaásahusmearrádus ollista vuoigatvuođa- ja deattuhanmearrádusa nu ahte vuoigatvuohta bivdit buot guollešlájaid prinsihpalaččat dohkkehuvvo ja ahte guolásteami almmolaš muddemiid bakte, guollenáli dihte jna;  galgá mearrasámi kultuvra beroštumit deattuhuvvot. Mearrádus vuotnaguolásteami birra geavatlaččat maiddái dohkkeha man nu lágan vuotnarievtti danin go stuorit fatnasat eai vuolgge guhkit eret bivdit. Guolástanriekti čadno fanassturrodahkii, mii Sámedikki árvvoštallama mielde ii leat optimála čoavddus. Muhto go árvvoštallá deattuhanmearrádusa ektui  mii ii čadno fanassturrodahkii, ja bivdogáržžideapmi fatnasiidda mat leat badjel 15 mehtera guhko de sáhttá árvvoštallat ahte váldodeasta mii lea dohkkeheames ja sihkkarastimis vuotna- ja riddoguolásteami vuhtiiváldojuvvo. Oktavuohta dáid mearrádusaid gaskkas galgá ovdanboahtit láhkamearkkašumiin. Orruleamen mearkkašeames ahte deattuhanmearrádusa mearkkašumiin berrelii ovdanboahtit ahte áhpevalljodagaid regulerema oktavuođas ferte mearkkašahtti ládje deattuhit mearrasámi kultuvrra maiddai doppe gos mearrasámi guolásteapmi lea loahpahuvvon danin go daid guovlluin eai leat juolluduvvon bivdoearit eará reguleremiid dahje valljodatávkkástallamiid vuođul.

4. Finnmárkolága § 29 ođđa nuppi lađđasis mearriduvvo movt kártet ja dohkkehit báikkálaš historjjálaš vuoigatvuođaid:
Kommišuvdna sáhttá maiddái čielggadit oktasaš ja oktagaslaš vuoigatvuođagáibádusaid bivdobáikkiide Finnmárkku mearra- ja vuotnaguovlluin maid nationála rievtti vuođul leat ožžon. 

Dát mearrádus lea Riddoguolástanlávdegotti finnmárkolága § 13 árvalusa ja Sámi vuoigatvuođalávdegotti II árvalusa čuovvoleapmin.

Finnmárkolága § 29 ođđa 2. lađđasa mearrádus, mearrida ahte “suodjaluvvon rievttit” bivdobáikkiide mearas sáhttet ovddiduvvot Finnmárkokommišuvdnii. Seamma ládje go eanangeavahan- ja oamastanvuoigatvuođa gáibádusat, galget guolástanvuoigatvuođagáibádusat čielgaduvvot dálá rivttiid vuođul. Dát mearkkaša ahte galgá vuhtiiváldit maiddái sámi árbevieruid ja riekteipmárdusaid. Danin go ILO konvenšuvdna 169 manna ovddabeallai finnmárkolága mearrádusaid vrd § 3 ja ON konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra (SP) manna ovddabeallai olmmošvuođalága mielde de galgá maiddái álbmotriekti leat guovddáš riektevuođđun kommišuvnna árvvoštallamis.

5. Meararesursalága § 8b bakte mearriduvvo sámi oassálastin resurssaid hálddašeami oktavuođas:
Departemeanta sáhttá ásahit oktasaš Finnmárkku, Romssa ja Nordlándda vuotnaguolástan-nammagotti, dahje juohke fylkii sierra nammagotti. Sámedikkis ja daid golmma fylkkasuohkanin lea riekti nammadit nammagoddái áirasiid. Departemeanta sáhttá mearridit dárkilat njuolggadusaid vuotnaguolástan-nammagoddi čoahkádusa birra ja makkár doaimmat ja barggut galget biddjot nammagoddái.

Go lea sáhka vuotnaguolástan-namagotti nammadeamis lea Guolástus- ja riddodepartemeanta ja Sámediggi soahpan ahte galgá leat okta nammagoddi mas oktiibuot galget leat seamma mađe miellahtut Sámedikkis go fylkkasuohkaniin, omd. 3+3. Sii leat maiddái soahpan ahte nammagoddi galgá leat nana fágalaš ja politihkalaš ásahus mii galgá leat guovddáš eaktudeaddjin guolástanhálddašeami ektui ja ahte das galget leat duohta ja guovddáš bargodoaimmat.

Go lea sáhka das ahte galgá go nammagottis mearridanváldi vai ii, de lea Sámediggi čujuhan dasa ahte čoavddus mas ii mieđihuvvo mearridanváldi, ii ollašuhte álbmotrievtti unnimus standárdda, ja dan rievtti mii sámiin lea beassat searvat almmolaš resursahálddašeapmái ILO art. 15 olis. Sámediggi lea ráđđádallamiin deattuhan ahte ráđđádallanvuohki man Norggas čađahit ráđđádallanšiehtadusa vuođul lea ILO art. 6. ollašuhttin ja mii ii mana seamma guhkas go maid art. 15 dahká. Sihke oppalaččat ja nammagotti válddi ektui de Sámediggi eaktuda ovdáneami ovddasguvlui mii dagaha ahte dađistaga oažžut čovdosa mii eahpitkeahttá ollašuhttá álbmotrievttálaš rámmaid.

Sámediggi danin ii ane dán bohtosa loahpalaš čoavddusin Riddoguolástanlávdegotti árvalusa čuovvoleamis. Ráđđádallamiin leat danin soahpan čuovvoleaddji ráđđádallanproseassa nammagotti bargodoaimmaid birra.

6. Oassálastinlágas mearriduvvo ođđa mearrádus:
Láhka galgá geavahuvvot ovttasráđiid álbmotrievtti álgoálbmogiid ja minoritehtaid njuolggadusaid mielde.

Mearrádus mearkkaša oassálastinlága nannet galgá čađahuvvot ovttasráđiid Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid mielde, ja ahte láhka lea gustovaš álbmotrievtti álgoálbmogiid ja minoritehtaid njuolggadusa rámmaid siskkobealde. Mearrádusa deháleamos doaibma lea ahte oainnusindahká dálá álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid.

7. Galget álggahuvvot doaibmabijut maid bakte mearridit guolástanriektái ja mearrasámi kultuvrra deattuheapmái  dárkilat sisdoalu.
Rabas joavkku várás ráddjejuvvo dorskevuođđoearri, mii lea bistevaš ovdalgo jahkásaš reguleremiin oktavuođas earit juhkkojuvvojit joavkkuid gaskkas. Dákkár vuođđoeari sturrodat lea álgovuorus mearriduvvon 3000 tonnii, muhto Sámediggi lea eaktudan eari sturrodat mearriduvvo jeavddalaš šiehtadallamiin mas adno vuođđun ahte:

• Mihttomearrin lea mearrasámi kultuvrra ja ássama, ealáhusdoaimma ja servodateallima nannemis.
• Galgá leat vejolaš birget rabas joavkku guolásteaddjin juogo áidna ealáhussan dahje lotnolasealáhussan.
• Galgá lasihit fatnasiid ja guolásteddjiid logu
• Galgá leat relatiiva unnit earenoamáš oažžumis fanaseari giddejuvvon joavkkus, danin go lassáneaddji gánnihahttivuohta rabas joavkkus mielddisbuktá lassáneaddji ekonomalaš vejolašvuođaid ja unnit álgohatti giddejuvvon joavkku fatnasiidda oktan eriin
• Galgat gávdnat statistihkalaš dieđuid fatnasiid ja guolásteaddji logu birra,  ahkečoahkádusa ja sálašárvvuid juhkkojuvvon doaibmaguovllu fatnasiid mielde meroštallamiid vuođul

Guolástus- ja riddodepartemeanta áigu ovddidit láhkaproposišuvnna mas Sámedikki 2001 čavčča ovttamielalašvuohta ja doarjja lea vuođđun.

NAČ 2008:5 Guolástanvuoigatvuođat ábis olggobealde Finnmárkku