Sámediggi ovttasdoaibma ja ovttasbargá eará sámi ja álgoálbmot organisašuvnnain, ásahusain ja fierpmádagain mat barget rájáid rastá.
Sámediggi bargá dan badjelii:
Davviriikkaid sámekonvenšuvdna
Ahte dárbbašuvvo riikkaidoktasaš suodjaleapmi ja riikkaidoktasaš njuolggadusat mat vuhtiiváldet sámi álbmoga iežamet árbevirolaš guovlluin, lea álot leamašan fáddán sámi organisašuvnnaid čoahkkimiin.
Duogáš dasa lea go sápmelaččaid árbevirolaš guovllut leat juhkkojuvvon nu ahte mii dál ássat njealji riikkain. Njealji riikkain main leat oalle iežálágan lágat, politihkka ja vuoruheamit. Vuoruheamit mat iešguđet ládje dohkkehit sápmelaččaid álgoálbmogiin ja minoritehtan.
Davviriikkaid Ráđi čoahkkimis Reykjavikas guovvamánu 28. beaivvi 1995 mearridedje davviriikkaid ministarat geat ovddasvástidit sámeáššit ovttasbargat Davviriikkaid sámekonvenšuvnnain. Sii mearridedje ásahit bargojoavkku mii galggai čielggadit konvenšuvnna dárbbu ja vuođu. Bargojoavku ovddidii árvalusastis 1998 geassemánus. Bargojoavku ii galgan árvalit konvenšuvnna sisdoalu, muhto buktit rávvagiid movt ovddasguvlui bargat. Bargojoavkku čoahkkáigeassu lei ahte Sámekonvenšuvdnii lei sihke dárbu ja vuođđu ja ahte konvenšuvdnabargu galggašii jotkojuvvot ja árvalii maiddái nammadit áššedovdilávdegotti mii galggai gárvvistis šiehtadallanárvalusa.
Buot riikkaid ministarat geain lei ovddasvástádus sámeáššiin mearridedje Stockholma čoahkkimis skábmamánu 7. Beaivvi 2001 nammadit áššedovdijoavkku man bargui galggai lea ahte hábmet Davviriikkaid sámekonvenšuvnna árvalusa. Alimusriektejustitiarius Carsten Smith nammaduvvui áššedovdijoavkku jođiheaddjin. Buot eará miellahtuin ja várrelahtuin lea njunuš álbmotrievttálaš ja riikkaidgaskasaš álgoálbmotrievtti áššedovdit.
Jagi 2005:s áššedovdijoavku ovddidii Davviriikkaid sámekonvenšuvnna árvalusaset. Konvenšuvdnaárvalusa mihttomearrin lea sihkkarastit buoret ja dorvvoleappot boahtteáiggi sámiide sihke Davviriikkaid álbmogiin ja ovttaskas ássin iešguđege riikkain. Konvenšuvdnaárvalus ii ovddit eará gáibádusaid iige hástalusaid daid stáhtaide go ahte sámi identitehta, giella, kultuvra ja eallinvuohki árvvusadnojuvvo ja dohkkehuvvo. Dát leat vuoigatvuođat mat juo leat geahččaluvvon duohtandahkkot dálá riikkaidgaskasaš rievttálaš standárddain mat gusket minoritehtaide ja maid buot Davviriikkat juo dovddastit. Viidáset guoská dat maiddái vuoigatvuođaide mat sámiin juo leat Davviriikkain. Vuoigatvuođat mat galget leat dáhkádussan vai eai eret duvdde ja dagat sápmelaččaid vierisin guovlluide ja sámi kultuvrra ja eallinvuogi ávnnaslaš eavttuide.
Máŋgga álbmoga historjjálaš leahkima dohkkeheapmi iešguđege riikkarájáid siskkobealde dagaha hástalusaid siskkáldasat doahttalit ja dohkkehit olmmoščearddaid vuolgga, giela, kultuvrra ja eallinvuogi, ja geatnegahttá stáhtaid bajimus ásahusaid aktiivvalaččat ovttasbargat eará stáhtaiguin ollašuhttimis dáid mihttomeriid.
Loga eanet Davviriikkaid sámekonvenšuvnna árvalusa birra dás.
2001 njukčamánus álggahuvvojedje šiehtadallamat davviriikkaid sámekonvenšuvnna birra Suoma, Ruoŧa ja Norgga stáhtaid gaskkas.
Bargojoavku lea árvvoštallan áššedovdijoavkku konvenšuvdnaárvalusa, ja ovddidii 2007:s raportta - "Davviriikkaid sámekonvenšuvnna árvalusa árvvoštallan — árvvoštallan lea gaskavuođaid gustovaš álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid ja gustovaš Norgga rievtti ektui ". Bargojoavkkus leat mielde ovddasteaddjit Bargo- ja searvadahttindepartemeantas, Justiisadepartemeantas, Gielda- ja guovlodepartemeantas, Olgoriikkadepartemeantas, ja Sámedikkis.
Šiehtadallamat gaskal Ruoŧa, Suoma ja Norgga leat organiserejuvvon guovtti lađđasa málle mielde. Vuosttaš dásis geahčadit konvenšuvdnaárvalusa, ja bealit ovddidit oaiviliiddiset juohke kapihttaliidda ja artihkkaliidda. Dán dásis eai šiehtadala sisdoalu ektui. Nuppi dásis šiehtadišgoahtit duohta konvenšuvdnaárvalusa birra. Mihttomearrin lea ahte olles diet bargu galgá čađahuvvot ja gárvvistuvvon viđa jagis sisa. Norgga šiehtadallansáttagotti jođiha Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta ja sáttatgottis leat maiddái ovddasteaddjit Olgoriikkadepartemeantas ja Sámedikkis.
Biologalaš šláddjivuohta
Sámi servodagas, ja eará álgoálbmotservodagain, leat stuora hástalusat mat gáibidit dynámalaš ja suorgerasttideaddji politihka ja hálddašeami mas álgoálbmotvuoigatvuođat, kultursuodjaleapmi ja luondduhálddašeapmi gehččojit oktan. Dát lea dehálaš ii dušše danin go sáhttá lohkat ahte álgoálbmotkultuvrras lea lagas oktavuohta lundui, muhto maiddái danin go riikkaidgaskasaš biraskonvenšuvnnaid ferte geahčat oktii álgoálbmotvuoigatvuođaiguin. Seailluheames álgoálbmogiid eallinvuogi ja kultuvrra mearkkaša biologalaš šláddjivuođa seailluheami, ja nuppe ládje. Ovdánahttimis birasstandárddaid mat sihkkarastet sámi ja eará álgoálbmogiid kultuvrraid ávnnaslaš vuođu lea dehálaš vai sihkkarastá nanaguoddevaš ovdáneami.
Riikkaidgaskasaččat lea ON 1992 biologalaš šláddjivuođa konvenšuvdna ja ON birasprográmma (UNEP)leamašan mearrideaddjin ja čujuheaddjin máilmmi luondduvalljodagaid anu ja suodjaleami oktavuođas. Dál lea 193 miellahtoriikka leat dohkkehan biokonvenšuvnna ja leat dakko bakte geatnegahttojuvvon čuovvut biologalaš šláddjivuođa seailluheami ja nanaguoddevaš anu mihttomeriid ja ulbmiliid. Luondduvalljodagat ovddastit alla árvvuid ja leat olbmuid eallima, biebmodoalu ja dearvvašvuođa vuođđun. ON bargá geatnegahtti soahpamušaid ovddas mat galget sihkkarastit ahte buorit maid luondduatnu buktá vuoiggalaččat juhkkojuvvojit. Biologalaš šláddjivuođa konvenšuvdna dohkkeha lagas sorjavašvuođa mii lea gaskal álgoálbmogiid ja luonddu.
Álgoálbmogiid lagas oktavuohta lundui leage duogáš dasago Sámi vuoigatvuođalávdegoddi juo NAČ 1984:18 čielggadeamis árvalii suddjet sápmelaččaid luondduvalljodaga geavaheami. Dán lagas oktavuođadili deattuhii ON Earenoamášdieđiheaddji Josê R. Martinez Cobo raporttastis man ráhkadii 1972-1982 áigodagas. Raporttas Cobo deattuha man dehálaš lea ipmirdit ja dovdat makkár gullevašvuohta álgoálbmogiin lean iežaset eatnamiidda ja guovlluide. Luondu lea álgoálbmogiid ássama ja birgema ja lea maiddái sin máilmmigovvádusa, oskku, árbevieruid ja oppalaččat sin kultuvrra vuođđun. Gullevašvuođadilli ii gula dušše eatnamiid ja valljodagaid háldemii dahje man ollu leat ávkkástallan, muhto seamma dásis maiddái eallima eará bealit, nugomat fuolkevuohta, árbedieđuid seailluheapmi buolvadagaid gaskkas ja gullevašvuohta guovlluide.
Sámi vuođđooaidnu lea ahte sii leat ožžon luonddu dušše luoikkasin ja ahte dan galgá hálddašit nu ahte dat seailluhuvvo boahttevaš bulvii seamma čavddisin go lei go sii dan ožžo. Dát jurddašanvuohki oktiivástida nanaguoddevaš ovdáneami doahpaga mii čilgejuvvo leat servodatovdáneapmin mii duste dálá dárbbuid almmá hilgumis boahttevaš buolvvaide vejolašvuođaid ollašuhttimis dárbbuideaset. Doaba ciekkai Norgga gillii “min oktasaš boahtteáigi” raportta bakte man ON birrasa ja ovdáneami máilmmikommišuvdna ovddidii jagi 1987:s, ja eanemus beaggán Brundtland-kommišuvnna raporta, mii ásahuvvui jagi 1983:s.
Máilmmi luondduvalljodagat leat olbmuid eallima, biebmodoalu ja dearvvašvuođa vuođđun. ON biologalaš šláddjivuođa konvenšuvdna (miessemánu 22. beaivvi 1992) lea ratifiserejuvvon ja fápmuibiddjui Norggas juovlamánu 29. beaivvi 1993. CDB ulbmilin lea seailluhit biologalaš šláddjivuođa, biologalaš šláddjivuođa nanaguoddevaš anu ja vuoiggalaččat juohkimis daid ovdamuniid maid biologalaš šláddjivuođa atnu mearkkaša (artihkal 1).
CDB dohkkeha ahte lagasvuohta mii gaskal álgoálbmogiid ja biologalaš valljodagaid (artihkal 12 ovdasátni). CDB cealká ahte stáhtat galget doahttalit, seailluhit, ja ovdánahttit álgoálbmogiid árbedieđuid, ođasmahttit ja sihkkarastit (doaimmahit) mii lea relevánta biologalaš šláddjivuođa seailluheapmái ja nanaguoddevaš geavaheapmái (artihkal 8 j), viidáset ahte biologalaš šláddjivuođa vieruiduvvan adnu lea kultuvrralaš doaimma ektui mii galgá suodjaluvvot ja movttiidahttojuvvot (artihkal 10 C), ja ahte dieđuid lonohallamii mii lea relevánta biologalaš šláddjivuođa seailluheapmi ja nanaguoddevaš atnu galgá geasuhit mielde álgoálbmogiid ja sin árbevirolaš máhtuid (artihkal 17.2).
Biologalaš šláddjivuođa konvenšuvdna lea dehálaš danin go dat dohkkeha álgoálbmogiid árbevirolaš máhtu ja deattuha ahte stáhtat leat geatnegahttojuvvon doahttalit, seailluhit ja ovdánahttit dakkár máhtu mii relevánta biologalaš šláddjivuođa seailluheapmái ja nanaguoddevaš adnui. Viidáset daddjo ahte biologalaš šláddjivuođa vieruiduvvan geavaheapmi lea kultuvrralaš doaimma ektui mii galgá suodjaluvvon ja movttiidahttojuvvot.
Loga eanet ON biologalaš šláddjivuođa konvenšuvnna birra dás.
CBD barggai 2010 ulbmiliid ektui eastadeames biologalaš šláddjivuođa manaheami vuostá. Bealálaččaid čoahkkimis 2004:s, COP 7, mearriduvvui loahpahit guovllusuodjaleami eanansuodjaleami bargoprográmma ovdal 2010 jahkemolsuma ja mearraguovlluid suodjaleami bargoprográmma 2012:s. Maiddái mearriduvvui áššis (VII/28) dievaslaš ja beaktilis álgoálbmotoassálastima go álggahit ja hálddašat dálá ja ođđa suodjaluvvon guovlluid ovdal jagi 2008.
Bealálaččaid čoahkkimis Japánas 2010:s, COP 10, válde mearrádusa 49 iešguđege fáddásurggiin. Deháleamos fáttáid gaskkas lei mearrádus ráhkadit ođđa ulbmilaš plána 20 oassemihttomeriin 4 ulbmilaš váldomihttomeari vuollái mat galget ollašuhttojuvvot ovdal jagi 2020. OASSEULBMIL 18: Ovdal 2020 leat álgoálbmogiid ja báikegottiid árbedieđut, ođastusas ja vierut mávssolačča biologalaš šláddjivuođa nanaguoddevaš geavaheapmái ja seailluheapmái dohkkehuvvon, nationála lágaid ja áššáigullevaš riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ektui, ja ollásit integrerejuvvon ja reflekterejuvvon konvenšuvnna implementeremis ja álgoálbmogiidda ja báikegottiide láhččojuvvon oassálastin buot áigeguovdilis dásiin.
Luondu ja máhtolašvuohta maid dat ovddasta nana árvvuid. Bealálaččaid čoahkkimis, COP 10, Nagoya protokolla mearriduvvui. Dat lea riikkaidgaskasaš geatnegahtti protokolla CBD mii sihkkarastá ahte luonddu genaresurssaid geavaheami ovdamunit galget vuoiggalaččat juhkkojuvvot. Čanastat gaskal genaresurssaid olaheami ja álgoálbmogiid árbedieđu daid birra lea guovddáš oassi beavdegirjjis.
Vaikko beavdegirji addá ge stuora vejolašvuođa stáhtalaš heiveheapmái de dat nanne maiddái álgoálbmogiid vuoigatvuođaid máŋgga suorggis. Deattuhuvvo earret eará ahte álgoálbmogiin sáhttet leat eaiggáduššanvuoigatvuođat genaresurssaide sin guovllus ja ahte earát eai sáhte oažžut árbedieđuid jus dat álgoálbmot geasa dieđut gullet, ii leat ovdalgihtii miehtan dasa. Dasto galget álgoálbmogat oažžut oasi sisaboađus gálvvuid vuovdimis mat leat ráhkaduvvon genaávdnasiiguin šattuin dahje eará organismmain, jus álgoálbmogiid árbediehtu geavahuvvui genaresurssa ávkkástallamis.
Nagoya protokolla mudde dábuhanvejolašvuođa genehtalaš resurssaide ja dákkár resurssaid ávkkástallama ovdamuniid vuoiggalaš juogadeami. Nagoya protokolla sisdoallu ja hápmi lea nu dehálaš sámiid vuoigatvuođaide ahte stáhtat, ovttasráđiid Sámedikkiiguin, fertejit árvvoštallat movt dat sáhttá implementerejuvvot ja láhkavuođđuduvvot dálá lágaid rievdadeames ja mearrideames ođđa lágaid árbedieđuid birra. Nagoya protokolla lea dehálaš sámiide danin go dat dohkkeha ja áimmahuššá sámiid vuoigatvuođaid ja beroštumiid genehtalaš valljodagaide ja árbedieđuide mat gullet genehtalaš valljodagaide, dás maiddái ahte maiddái álgoálbmogat galget beassat ávkkástallat daid ovdamuniid maid genehtalaš valljodagaid ávkkástallan mielddisbuktá. Nagoya protokolla deattuha ahte lea lagas oktavuohta gaskal genehtalaš valljodagaid ja árbedieđuid danin go álgoálbmogat daid oamastit.
Loga eanet Nagoya protokolla birra dás.
Sámediggi lea Norgga sáttagotti bakte searvan biologalaš šláddjivuođa konvenšuvnna riikkaidgaskasaš bargui ja lea earret eará váikkuhan dasa ahte stáhtat leat geatnegahttojuvvon – nu guhkas go vejolaš ja heivvolaš vuogi mielde - doahttalit, seailluhit ja ovdánahttit – árbevirolaš máhtu. Okta eaktu dán geatnegasvuođa ollašuhttimis lea ahte lea diehtu dán máhtolašvuođas.
Earret eará dát mearkkaša mearrádusaid ja politihka hábmema oktavuođas galget guldalit sin geain lea dákkár máhttu ja guovllus orrot ja doaimmahit ealáhusaideaset. Ahte bealálaččat galget sihkkarastit ahte dákkár oassálastin adnojuvvo áibbas guovddážis dan barggus mii dáhpáhuvvá CBD oktavuođas art. 8 (j) ja 10 (c) geatnegasvuođaide galget bidjat konkrehta sisdoalu.
Norggas leat joavdan mealgadii implementeremis CDB artihkkala 8(j) árbevirolaš máhtu birra luonddušláddjivuođalága čađaheami oktavuođas, vrd. earenoamážit § 8 (máhttovuođđu), muhto maiddái § 1 (ulbmil) atnu ja suodjaleapmi sámi kultuvrii vuođđun ja § 14 (deattuhit sámi beroštumiid) lea relevánta. Luonddušláddjivuođa paragráfa 8 nubbi lađđasis daddjo ahte eiseválddit galget deattuhit vásáhusaid maid sohkabuolvvat luonddu geavaheami ja ovttasdoaimma vuođul leat háhkan, dás maiddái sámi geavaheapmi, ja mii sáhttá váikkuhit luonddušláddjivuođa nanaguoddevaš geavaheapmái ja suodjaleapmái.
Loga eanet luonddušláddjivuođalága birra dás.
Álgoálbmotoassálastin Norggas muddejuvvo stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki gaskasaš ráđđádallansoahpamušain mas daddjo ahte galget ráđđádallat go lea lágat ja doaibmabijut mat njuolgut váikkuhit sámiid beroštumiide.
Sámediggi bovdejuvvo maiddái riikkaidgaskasaš proseassaide árbedieđuid birra ja lea oassin Norgga sáttagottis sihke čoahkkinráhkkanemiin ja čoahkkimiin. Sihke dan barggu ektui mii doaimmahuvvo árbedieđuid ektui Máilmmi dahkkivuoigatvuođa organisašuvnnas (WIPO) ja barggu čuovvoleami oktavuođas stáhtaidgaskasaš lávdegottis Nagoya-protokolla várás mii gullá CBD:i. Sámediggi lea dan oaivilis ahte sierra láhka árbedieđuid birra farggamusat ferte mearriduvvot jus Norggas áigot čađahit ja implementeret dáid geatnegasvuođaid.
Dasa lassin ruhtada Sámediggi ja ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta prošeavtta Árbediehtu – Sámi Árbevirolaš Máhttu mii čađahuvvo Sámi allaskuvlla bakte Guovdageainnus. Viidáset sii ovttasbargat Stáhta luonddubearráigeahčuin árbedieđu prošeavttain ”Olmmoš ja luondduárbi” man Birasgáhttendepartemeanta ruhtada. Árbediehtu lea ovttasbargoprošeakta mas galget duođaštit ja suddjet sámi árbedieđuid mas njealji Norgga bealde sámi ásahusat ovttasbarget: Saemien Sijte, Árran, RiddoDuottarMuseat ja Mearrasámi gealboguovddáš. Prošeavtta váldoulbmilin lea ovdánahttit metodologiija man mielde duođaštit, seailluhit, suddjet, ja vuorkut árbevirolaš máhtu.
Loga eanet Árbediehtu prošeavtta birra dás.
Álgoálbmogiin lea oktasaš ja oktagaslaš riekti oažžut iežaset ávnnaslaš ja vuoiŋŋalaš kultuvrra suddjejuvvot. Dahkkivuoigatvuohta lea oktasašnamahussan intellektuála dahkosiid riektesuodjaleapmái, nugomat musihka, dáidaga, govaid, girjjálašvuođa, luonddudiehtu ja hutkosat. Vuoiŋŋalaš vuoigatvuođaid suodjaleapmi lea lága bakte mearriduvvon eanas riikkain.
Riikkaidgaskasaččat lea organisašuvdna World Intellectual Property Organization (WIPO), mii bargá dákkár vuoigatvuođaid anu ja suodjaleami ovddas. Organisašuvdna lea nu gohčoduvvon specialized agency ON vuogádagas, ja hálddaša oktiibuot 23 riikkaidgaskasaš soahpamušaid mat gusket vuoinnalaš vuoigatvuođaid iešguđege beliide. 184 stáhtat leat WIPO miellahtut.
WIPO oktavuođas šiehtadallet dál stáhtaidgaskasaš lávdegottis lágalaš čadni soahpamušain riikkaidgaskasaš dássái mii guoská dahkkivuoigatvuođaide, genehtalaš valljodagaide, árbedieđuide ja árbevirolaš kulturilbmanemiide (WIPO/GRTKF/IGC). Sámediggái dieđihuvvo ja oažžu maiddái vejolašvuođa ovddidit mearkkašumiid ja árvalusaid Norgga šiehtadallansáttagoddái, ja searvat sáttagotti čoahkkimiidda gávdni hálddahuslaš coavcci mielde.
Šiehtadallamiin Sámediggi doarju Norgga árbedieđuid beaktilis suodjaleami gáibádusaid ja ahte dákkár riikkaidgaskasaš njuolggadusat galget leat rievttálaš čadnin. Norga galgá doarjut ahte vuoigatvuođalaččat dákkár árbedieđuid suodjalanprográmmas galget leat álgoálbmotservodagat dahje báikegottit mat leat ovdánahttán (ja ovdánahttet) árbedieđuid. Norga galgá vuostálastit árvalusaid main daddjo ahte stáhta dahje eará váldeorgánat dat galget leat vuoigatvuođalaččat dahje ahte sii galget válljet geat vuoigatvuođalaččat leat.
WIPO/GRTKF/IGC barggu ferte geahččat oktii eará forumiid bargguin ja juo sajáiduvvin riikkaidgaskasaš njuolggadusaiguin, e.e. CBD ja dása gullevaš Nagoya-protokolla ja FAO-soahpamuš šaddogenehtalaš valljodagat biebmu ja eanandoalu várás. Norga galgá IGC – GRTKF bakte bargat dan badjelii ahte olahat seamma nana suodjaleami go mii Nagoya-protokolla dagaha, dás ahte vejolaš IGC - GRTKF bohtosat ollistit ja viiddidit Nagoya-protokolla daid surggiin maid ii namut dahje lea váilevaš.
Árbevirolaš kulturilbmaneapmi: Norga sáhttá doarjut ahte álggahuvvo beaktilis vuogádat rievttálaš suodjaleami várás. Dat lea eaktun ahte suodjaleapmi čielgasit lea ráddjejuvvon ja dássejuvvon.
Árbediehtu: Norga sáhttá doarjut ahte álggahuvvo beaktilis vuogádat rievttálaš suodjaleami várás mii sulastahttá vuoiŋŋalaš vuoigatvuođa, jus dat mii galgá suodjaluvvot čielgasit lea čilgejuvvon ja ráddjejuvvon, ja ahte leat govttolaš spiehkastagat.
Genehtalaš valljodagat: Norga galgá vuoruhit barggu oažžumis sadjái vuogádaga mii mearkkaša ahte pateantasuodjalan ohcamušaid ja šaddošlájaid suodjaleami oktavuođas geatnegahttojuvvojit almmuheames genehtalaš valljodagaid ja árbedieđuid álgovuođu.
Árbevirolaš kulturilbmaneamit (álbmotmuitodieđa): Norga sáhttá doarjut ahte álggahuvvo vuogádat árbevirolaš kulturilbmanemiid suodjaleami várás. Norga sáhttá doarjut ahte dákkár suodjaleapmi galgá leat rievttálaš geatnegahttin: eaktun lea ahte čielgasit lea čilgejuvvon ja ráddjejuvvon friddja oktasaš kulturárbbi ektui (public domain).
Loga eanet Máilmmi dahkkivuoigatvuođaid organisašuvnna /WIPO birra dás.
UNESCO lea ON oahpahusa, dieđalašvuođa, kultuvrra ja gulahallama organisašuvdna. Organisašuvnna fápmudus lea bargat ráfi ja dorvvolašvuođa ovddas dakko bakte go bargá ovddideames ovttasbarggu stáhtaid gaskkas daid njealji fágasurgiin.
Bargu UNESCO konvenšuvnnain kulturilbmanemiid šláddjivuođaid suodjaleami ja ovddideami ovddas, lea mávssolaš dan barggu ektui mii dahkko WIPO:s. Sámit atnet dološ sámi symbolaid oktasaš opmodahkan, ja lea sámi riekteipmárdusa vuostá addit daidda aktovuoigatvuođa. Symbolaanuid oktavuođas eaktuduvvo guovttebealatvuohta. Lea dehálaš suddjet sávatmeahttumis anu vuostá ja ahte dat eai kommersialiserejuvvo eaige šatta ávkin sámi servodagaide. Maiddái lea dehálaš ahte ii eastat sámi symbolaid ávkkálaš anu. Sámi dáiddárat ja earát eai galgga eastaduvvot atnimis sámiid oktasašárbbi ja muittu. Hutkkussuddjeneiseválddiid ektui lea dehálaš ahte sii dán suorggis čájehit várrogasvuođa ja ipmárdusa. Ovddasguvlui áiggošii Sámediggi dán áššesuorggi čalmmustahttojuvvot riikkaidgaskasaččat. Dás leat bealit mat guske eará fáttáide nugomat dahkkivuoigatvuohta árbevirolaš luđiide ja sámi árbedieđuide. Sámediggi áigu dán áššesuorggi barggu čuovvut ovddasguvlui.
Dálkkádatrievdadeamit
Dálkkádatrievdadeamit čielgasit váikkuhit álgoálbmogiidda danin go álgoálbmogat dávjá ellet lahka luonddu ja leatge nu ovdalis dálkkádatrievdademiid. Earenoamážiid dát guoská Arktalaš álgoálbmogiidda gos dálkkádatrievdadeamit jođánepmosit deaividit. Diehttelasat dása lassin leat arvevuovddit ja eará vuovdeguovllut mat leat dehálaš ássanguovllut ollu máilmmi badjel 300 miljovnna álgoálbmogiidda geat ásset birrasiid 70 riikkain.
Máilmmiservodat lea ON bakte deattuhan ahte nanaguoddevaš ovdáneami hástalussan lea geafivuohta,biologalaš šláddjivuođa manaheapmi, birasmirkkuid leavvan ja olbmoráhkaduvvon dálkkádatrievdadeamit. Jus dáid vahágahti dálkkádatrievdademiid eat nagot eastadit de dat dagahit duođalaš váikkuhusaid buot olbmuide. Dat mii lea iešvuosttaldeaddjin dahje eahpegovttolažžan lea ahte sii geat unnimusat lea váikkuhan dálkkádatrievdademiide leat sii geat álggos ja garrasepmosit šaddet gillát. Rievdi dálkkádat dagaha stuora vahágiid. Ovdáneaddjiriikat, álgoálbmogat ja smávit sullostáhtat leat earenoamáš vártnuhis dilis ja adnojuvvojit eanemus áitojuvvon dilis dálkkádatrievdademiid oktavuođas.
Sámediggi lea vuosttažettiin politihkalaš ásahus ja ferte danin aktiivvalaččat bargat ja bidjat eavttuid vai gávdnat politihkalaš čovdosiid daid rievdadusaide mat dál deaividit. Dán Sámediggi dahká golmma dásis;
1. čuoggái:
o Mii leat searvan álgoálbmogiid máilmmiviidosaš váldočoahkkimii dálkkádatrievdademiid birra Anchorages 2009 cuoŋománus, ja gaskašiehtadallamiidda Bangkokas ja Barcelonas ovdalis dálkkádatváldočoahkkima Københavna ON dálkkádatkonvenšuvnna oktavuođas.
o Mii leimmet oassin Norgga sáttagottis Københavnas, Cancunas ja Durbanas bealálaččaid čoahkkimiin ON dálkkádatkonvenšuvnna oktavuođas, sihke politihkalaš ja hálddahuslaš dásis.
o Mii maiddái ovttasbargat dálkkádatpolitihkalaš strategiijaid Sámi Parlamentáralaš Ráđis, mii rádjerasttildeaddji sámiid ovttasbargoorgána Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša sámiide.
o Mis lea lagas gulahallan Norgga Luonddugáhttenlihtuin ja Arvevuovdefoanddain riikkaidgaskasaš dálkkádatbarggu oktavuođas.
2. čuoggái:
o Mii bargat dan badjelii ahte váidudeaddji doaibmabijut mat álggahuvvojit doahttalit álgoálbmotvuoigatvuođaid nu ahte álgoálbmogat besset searvat mearrideames ja sihkkarastimis luondduvuođu.
o Váidudeaddji doaibmabijut galget leat vuoiggalačča. Dás ii sáhte leat nu ahte mii geat unnimusat leat váikkuhan dálkkádatrievdademiide, eanemusat šaddet gillát rievdadusaid ja váidudeaddji doaibmabijuin. Dása dađibahábut lea váttis ja gáibideaddjin oažžut doarjaga.
3. čuoggái:
o Mii leat soahpan Birasgáhttendepartemeanttain das makkár fápmudus ja čoahkádus galgá leat almmolaš lávdegottis mii dál čielggada servodaga hearkivuođa ja heiveheami ja váikkuhusaid dálkkádatrievdademiin. Sámi allaskuvlla rektor, Steinar Pedersen, lea dán lávdegotti lahttun.
o Mii áigut čuovvolit bargama NAČ 2010:10 Heiveheapmi rievdi dálkkádahkii čielggadeami.
o Mii oassálasttiimet 5. oassečielggadeami čielggadanjoavkku: Heiveheapmi ja váidudeaddji doaibmabijut Norwegian Arctic Climate Impact Assesment (NorACIA) mii ráhkadii syntesarapportta: Dálkkádatrievdadeamit Norgga beale arktalaš guovllus. Váikkuhusat eallimii davvin. Almmuhuvvon 2010 njukčamánus.
o Eatge galgga vajálduhttit; sámi servodaga máškitvuođa álggaheapmi ja ahte árbevirolaš resursaatnu ja ealáhuslotnolasvuohta lea buoremus vuohki iežamet heivehit rievdademiide. Danin leat lágat mat sihkkarastet vuoigatvuođa riddo- ja vuotnabivdui, mat sihkkarastet meahcásteami ja boazodoalu areálavuođu buoremus dálkkádatheivehanpolitihkka. Dainna mii beaivválaččat bargat.
ON dálkkádatkonvenšuvdna (UNFCCC) 1992 rájes lea riikkaidgaskasaš dálkkádatovttasbarggu vuođđun. Sámediggi lea mielde Norgga sáttagottis bealálaščoahkkimiin, COP, ON dálkkádatkonvenšuvnna vuolde.
Dán konvenšuvnna nala dat lea 1997 Kyoto-protokolla huksejuvvon, ja geatnegahttá rikkis riikkaid geahpidit dálkkádatgássaluoitimiid mearriduvvon meari mielde. Kyoto-protokolla vuosttaš geatnegahtti áigodat 2012 rádjai lea dagahan hui smávva nuoskkidangeahpidemiid. Váldočoahkkin Balis 2007:s danin vuolggahii guovtti jagi šiehtadallanproseassa mii galggai nannet áŋgiruššama, ja mii plána mielde galgá loahpahuvvot Københavnas. Šiehtadallamat ovddasguvlui lea juohkásan guovtti bargojoavkkuide. Nubbi galgá šiehtadit ođđa luoitingeatnegasvuođaid Kyoto-riikkaide. Dat guoská buot rikkis riikkaide earret USA:i mii čuožžu olggobealde Kyoto. Máŋga oassálastit oaivvildit ahte dárbbašuvvo ođđa geatnegahti soahpamuš lassin Kyoto šiehtadussii, mii bidjá luoitingeatnegasvuođaid USA:i ja mii mudde nuoskkidangeahpidemiid ruhtadeami ja dálkkádatheiveheami geafes riikkain.
Dat nubbi bargojoavku guhkesáiggi oktasaš doaimma várás (AWG-LCA) galgá šiehtadit das movt miehtá máilmmi sáhttet eanet áŋgiruššat ja bargat dálkkádatrievdademiiguin. Fápmudus lea juhkkojuvvon njealji surggiide main eanet galget deattuhit nuoskkidangeahpidemiid, heiveheapmi dálkkádatrievdademiide, dálkkádatdoaimmaid ruhtadeapmi ovdánahttimis ja juohkimis dálkkádatteknologiija. Digaštallamat geahpideames nuoskkidemiid vuovdenjáskamiid ja vuovdegoaridemiid oktavuođas ovdáneaddji riikkain lea leamašan oassin dálkkádatšiehtadallamin gitta 2005 rájes. Jurdda lea ahte ovdáneaddjiriikkat mat geahpidit luoitimiid vuovdenjáskamiin galget oažžut ruđalaš buhtadasa. 15 – 20 proseanta máilmmi dálkkádatgássaluoitimin boahtá juste vuovdenjáskamiin ja vuovdešláddjivuođa goarideamis trohpalaš guovlluin.
Dát vuođđuda dan mii lea šaddan REDD/REDD+ (Reducing Emissions from Deforestation and forest Degradation) šiehtadallamat. Badjel 60 miljovnna álgoálbmogiidda lea vuovdi dehálaš sin birgema vuođđun. Vai eastadit ahte REDD-doaimmat heađuštit álgoálbmogiid birgejumi de lea dehálaš ahte sii besset mielde prosessii ja ahte álgoálbmogiid vuoigatvuođat doahttaluvvojit. Eanetlohkoráđđehusa politihkalaš vuođus de adnojuvvo vuođđun ahte galget joatkit Norgga dálkkádat- ja vuovdevuolgaga, ja lasihit jahkásaš juolludeami sullii 3 miljárdda ruvnno rádjai. REDD+ mearkkaša bisseheames viiddis vuovdenjáskamiid ja vuovddi goarideami. Dađistaga go eanet riikkaid leat oaidnán ávkki ovddideames daid earenoamáš hástalusaid mat sis leat vuvddii hálddašeami oktavuođas, leat šiehtadallamat guhkkon. Dál dat maiddái fátmmasta doaibmabijuid soahkešattu buorideami daid vuvddiin mat leat goariduvvon - ja guovlluin main visot vuovddi leat njáskan. Dán viiddideami govastahkan lea plussamearka maŋŋil REDD nama, nappo REDD+. REDD ja REDD+ oanádus geavahuvvo dál čujuhussan dan bargui mas barget trohpalaš vuvddiid suodjalemiin.
Sámediggi geahččala váikkuhit sihke Norgga ja earáid rolla REDD+ doaimmas riikkaidgaskasaš rámmaid ovdánahttimis, vai dat sihke dagaha ahte dálkkádatgássaid luoitin geahpiduvvo, ja bisseha biologalaš šláddjivuođa manaheami ja ovddida nanaguoddevaš ovdáneami álgoálbmogiidda geat ellen ja birgejit trohpalaš vuvddiin. Sámediggi háliida ahte Norga dálkkádatšiehtadallamiin lea njunnošis čuollamin olmmošvuoigatvuođaid beali, ja ahte ILO konvenšuvdna nr. 169 álgoálbmogiid birra adno vuođđun Norgga posišuvnnain álgoálbmotvuoigatvuođaid ektui. Ja ahte álgoálbmotbealli ovddiduvvo doppe gos lea mávssolaš ja áigeguovdil.
![Palais_des_Nations (By Gryffindor (Own work) [CC BY-SA 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0)], via Wikimedia Commons)](/var/ezwebin_site/storage/images/media/bilder/artikkelbilder/palais_des_nations-by-gryffindor-own-work-cc-by-sa-3.0-http-creativecommons.org-licenses-by-sa-3.0-via-wikimedia-commons/71877-1-nor-NO/Palais_des_Nations-By-Gryffindor-Own-work-CC-BY-SA-3.0-http-creativecommons.org-licenses-by-sa-3.0-via-Wikimedia-Commons_article_small.jpg "Palais_des_Nations (By Gryffindor (Own work) [CC BY-SA 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0)], via Wikimedia Commons)")