Sámediggi bargá riikkaidgaskasaš orgánain ovddidit ja čuovvolit álbmotrievttálaš konvenšuvnnaid, julggaštusaid ja eará reaidduid mat nannejit máilmmi álgoálbmogiid vuoigatvuođaid.
Álgoálbmogin ovtta máilmmi riggámus riikkain, de lea mis solidáralaš geatnegasvuohta várohit ahte dilli eará álgoálbmogiidda buorrána. Seammás lea riikkaidgaskasaš riekti vealtameahttun ovddideapmái ja vuhtiiváldimii min vuoigatvuođain ja beroštumiin ruovttuguovlluin.
Sámi álbmogis leat guhkes árbevierut leat aktiivvalaš áŋggirdeaddjit riikkaidgaskasaš orgánain, earenoamážit Ovttastuvvon našuvnnain (ON), buoridandihte máilmmi álgoálbmogiid vuoigatvuođaid. Dát bargu dahkko ovttasbarggu bokte ja solidaritehtas eará álgoálbmogiiguin.
Davviriikkalaš Sámeráđđi, (dál Sámeráđđi) lea 1956 rájes bargan davviriikkalaš sámi ovttasbargguin ja riikkaidgaskasaš ovttasbargguin álgoálbmogiid máilmmiráđi bokte (1975) ja ON-vuogádagas. Ráđđádallamiid maŋŋil Sámeráđiin válddii Sámediggi veahážiid mielde ovddasvástádusa riikkaidgaskasaš doaimmaide.
Álgoálbmogat miehtá máilmmi gullet áibbas unnitloguálbmogiidda, sihke ekonomalaččat, kultuvrralaččat, sviillalaččat, politihkalaččat dahje gielalaččat, vuoiŋŋalaččat, humánalaččat dahje eará ládje. Unnimusat 370 miljovnna máilmmi álbmogis, mii lea badjel 7,3 miljárdda, rehkenastojuvvojit álgoálbmogin. Dát leat juhkkojuvvon badjel 5000 álgoálbmotjoavkkuide. Beare stuora oassi álgoálbmogiin gullet máilmmi geafimusaide. ON ceavzilmihttu lea máilmmi oktasaš bargoplánas čorget eret geafivuođa, vuosttaldit vealaheami ja bissehit dálkkádatrievdamiid ovdal jagi 2030.
Boađus ON álgoálbmogiid máilmmikonferánssas WCIP 2014, geatnegahttá stáhtaid čađahit doaibmabijuid ja strategiijaid mat buoridit álgoálbmogiid dili miehtá máilmmi.
Sámi álbmot lea okta álbmot mas lea iešmearridanriekti. Sorjavaččat riikarájáin, de galget sápmelaččat doalahit oktavuođa ja seailluhit ja ovddidit kultuvrralaš áššiid. Rájáidrastildeaddji sámi ovttasbargu lea guovddážis sámi servodateallimis.
Davviguovlopolitihkas leat stuora hástalusat álgoálbmogiidda, nationála eiseválddiide ja industriijaberoštumiide álgoálbmogiid eatnamiin ja territoriain. Dat sáhttá mielddisbuktit váikkuhusaid mat eai leat buoremusat álgoálbmogiidda. Seammás rahpá dat vejolašvuođa buoret birgejupmái nana ceavzilis ja rievttalaš hálddašeami bokte luondduresurssain.
Álgoálbmogiin lea riekti ollásit ávkkástallat vuđoleamos olmmošvuoigatvuođain mat leat dohkkehuvvon ON-šiehtadusas, máilmmijulggaštusas, riikkaidgaskasaš vuoigatvuođajulggaštusain dahje dábálaš geatnegahtti ja dohkkehuvvon olmmošvuoigatvuođain.
Sámi álbmot lea okta álbmot mas lea iešmearridanriekti. Sorjavaččat riikarájáin, de galget sápmelaččat doalahit oktavuođa ja seailluhit ja ovddidit kultuvrralaš áššiid. Rájáidrastildeaddji sámi ovttasbargu lea guovddážis sámi servodateallimis.
Sámediggi áigu bargat:
Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkit leat ásahan oktasaš ovttasbargoorgána, Sámi parlamentáralaš ráđi. Ráđđi lea institušunaliserejuvvon ovttasbargu gaskal sámedikkiid áššiin mat gusket sápmelaččaide eanet stáhtain dahje sápmelaččaide oktan álbmogin.
Dát leat válljejuvvon lahttun Sámi parlamentáralaš ráđđái Norgga Sámedikkis:
Márjá-Liissá Partapuoli (persovnnalaš várrelahttu: Nora Marie Bransfjell)
Tor Gunnar Nystad (persovnnalaš várrelahttu: Piera Heaika Muotka)
Sandra Márjá West (persovnnalaš várrelahttu: Ann Karin Kvernmo)
Inger Eline Eriksen Fjellgren (persovnnalaš várrelahttu: Toril Bakken Kåven)
Ronny Wilhelmsen (persovnnalaš várrelahttu: Elisabeth Erke)
Sámediggepresideanta Aili Keskitalo lea SPR sadjásašpresideanta.
Dasa lassin vállje sámediggeráđđi ovtta áirasa
Sámeráđđi lea sámiid oktasaš kulturpolitihkalaš ja politihkalaš institušuvdna danin go dat lea Suoma, Norgga, Ruoŧa ja Rušša Federašuvnna sámiid organisašuvnnaid ovttasbargoásahus. Riikkaidgaskasaččat gohčoduvvo Sámeráđđi NGO organisašuvdnan, non-governmental organization. Sámiráđi váldoulbmilin lea áimmahuššat sámiid oktasaš beroštumiid, nannet sámiid oktiigullevašvuođa riikkarájáid rastá ja bargat nu dan badjelii ahte sápmelaččat maiddái boahttevuođas dohkkehuvvojit oktan álbmogin.
Sámeráđđi lea hui dehálaš ja dohkkehuvvon álgoálbmotaktevra riikkaidgaskasaččat. Sámeráđis lea alla gelbbolašvuohta ja viiddis riikkaidgaskasaš fierpmádat. Sámediggi ja Sámeráđđi ovttasbarget soames riikkaidgaskasaš áššesurggiin, ja dain lea goabbatlágan rollat nu ahte nubbi dievasmahttá nuppi. Ráđis leat 15 lahtu main viđas gullet norggabeallái, njealjis ruoŧabeallái, njealjis suomabeallái ja guovttis ruoššabeallái.
Davviguovlopolitihkas leat stuora hástalusat álgoálbmogiidda, nationála eiseválddiide ja industriijaberoštumiide álgoálbmogiid eatnamiin ja territoriain. Dat sáhttá mielddisbuktit váikkuhusaid mat eai leat buoremusat álgoálbmogiidda. Seammás rahpá dat vejolašvuođa buoret birgejupmái nana ceavzilis ja rievttalaš hálddašeami bokte luondduresurssain.
Sámediggi lea Norgga sáttagottis Árktalaš ráđis ja searvá SAO-čoahkkimiidda ja ministtarčoahkkimiidda. Lea ásahuvvon bargovuohki mas Sámediggepresideanta doallá oasi Norgga sáhkavuorus ministtarčoahkkimiin Árktalaš ráđis. Árktalaš ráđi čállingoddi gávdno Fram-guovddážis Romssas.
Loga eanet:
Barentsovttasbargu vuođđuduvvui Girkonjárga-julggaštusa bokte 1983:s. Ođđa Girkonjárga-julggaštus mearriduvvui 2013:s. Barentsovttasbargu lea addán álgoálbmogiidda ja davvi regiovnnaide rolla ovttasbarggus Ruoššain. Barentsovttasbargu lea nannen sámi oktavuođadovddu Guoládatnjárgga sápmelaččaiguin.
Loga eanet:
Min deháleamos Eurohpahástalus lea seailluhit sámi beroštumiid EU ovdii. Ollu njuolggadusat ja direktiivvat bohtet EU-vuogádagas. Njuolggadusat ja direktiivvat biebmooadjebasvuođa ektui, šibitdoavtterpolitihkkii, fievrridanpolitihkkii, energiijapolitihkkii ja biraspolitihkkii váikkuhit sámi beroštumiide iešguđet dásis.
Loga eanet:
Ruoŧa, Suoma ja Norgga eiseválddin lea leamaš ovttasbargu sámi gažaldagaid birra dan rájes go Davviriikkalaš ovttasbargoorgána sámi- ja boazodoallogažaldagaid váste vuođđuduvvui Gonagaslaš resolušuvnna bokte 1964:s. Dát ovttasbargoorgána lea leamaš oktavuohtaorgána ámmátdásis dán golmma riikka ráđđehusain diehtojuohkima ja digaštallamiid várás. Ovttasbargolávdegoddi heaittihuvvui 2001:s ja sadjái bođii Davviriikkalaš ámmátolbmuidorgána sámi gažaldagaide mas maid lea ovddasteapmi sámedikkiin.
Jagi 2000 ásahuvvui bistevaš ovttasbargu gaskal sámediggepresideanttaid ja Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámeministariid gaskkas. Ministarat ja sámediggepresideanttat jeavddalaččat deaivvadit dieđiheames, ságaškuššamis ja meannudeames oktasaš sámi gažaldagaid. Ođđa Davviriikkaid ovttasbarggu mihttomearrin lea nannet ja ovdánahttit sámi álbmoga giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima. Ovttasbargu lea eahpeformála hámis, muhto lea lahkalaga čadnon Davviriikkaid Ministtarráđđái. Áššiid ráhkkaneami ja čuovvoleami doaimmaha sámi gažaldagaid Davviriikkaid ámmátolbmuidorgána.
Álgoálbmogiin lea riekti ollásit ávkkástallat vuđoleamos olmmošvuoigatvuođain mat leat dohkkehuvvon ON-šiehtadusas, máilmmijulggaštusas, riikkaidgaskasaš vuoigatvuođajulggaštusain dahje dábálaš geatnegahtti ja dohkkehuvvon olmmošvuoigatvuođain.
Sámediggi bargá máŋgga ON-orgána vuostá mat leat sihke Geneves ja New Yorkas, dása gullet maid Olmmošvuoigatvuođaráđđi ja váldočoahkkin. Dárbbu mielde lea Sámedikkis oktavuohta ON álgoálbmotvuoigatvuođaid earenoamášraportevrrain álgoálbmogiid vuoigatvuođaid váste, ON álgoálbmotáššiid bistevaš forumiin, ja ON ekspeartamekanismmain álgoálbmotvuoigatvuođaid váste. Dát golbma álgoálbmotmekanismma ovttastahttet áŋgiruššama álgoálbmotsuorggis riikkaidgaskasaččat.
Loga eanet: