Sámedikki presideanta Aili Keskitalo.
Čoahkkinjođiheaddji;
Oktage ii sáhte šat dadjat ahte mii eat diehtán – dahje dat ii guoskka midjiide. Dál mii diehtit, ja dat guoská midjiide buohkaide: Okta guovttis sámenissona gaskkas vásihit dovdduide čuohcci, fysalaš dahje seksuálalaš veahkaválddi iežaset eallimis. Juohke viđát sámi almmáiolmmoš muitala ahte lea vásihan fysalaš veahkaválddi. Juohke viđát sámi nuorra nieida vásiha seksuála vearredaguid ovdal go lea deavdán 18 jagi.
Dát leat suorggahahtti dieđut mat bohtet ovdan gieskat almmuhuvvon dutkanbarggus man birra oaidnit fágaáigečállagis Scandinavian Journal of Public Health. Das duođaštuvvo ahte sámi dievdduin ja nissonolbmuin lea duppalin stuorát riska gártat veahkaválddi ja vearredaguid oaffarin, go buohtastahttá etnihkalaš norgalaččain.
Čoahkkinjođiheaddji:
Statistihkalaččat go geahččá de lea mis buohkain okta dahje máŋggas min sogas ja fierpmádagas geat gillájit – dahje leat gillán veahkaválddi, áitagiid dahje seksuála vearredaguid. Dát mearkkaša maiddái dan ahte ollu sámi mánát juogo gillájit veahkaválddi dahje vearredaguid, dahje oidnet veahkaválddi ja vearredaguid ruovttus ja bearrašis.
Nuppiiguin sániiguin daddjojuvvon de lea váttisvuohta viiddis, dat ii leat álggage dohkálaš ja dat billista sihke olbmuid geaidda dat čuohcá, ja min sámi servodaga, gos mii geahččalit oččodit oadjebas bajásšaddan- ja oahpahusrámmaid. Olmmošvuoigatvuohta lea beassat bajásšaddat balu haga ahte ii dárbbaš gillát veahkaválddi, áitagiid ja vearredaguid. Mis lea mihttomearrin sihkkarastit buriid bajásšaddaneavttuid oadjebas ja geasuheaddji sámi báikegottiid ja dat eaktuda ahte mii váldit duođas dan mii dál diehtit.
Sámediggeráđđi álggahii diibmá čielggadusbarggu mas kártet manne veahkaváldi geavvá lagaš oktavuođain ja mii dasa lea sivvan. Prošeavtta ulbmilin lea kártet manne veahkaváldi geavvá ja dahkkojuvvo lagaš oktavuođain sámi servodagas. Sámediggeráđđi áigu buktit dievasčoahkkimii čilgehusa ášši birra.
Čoahkkinjođiheaddji:
Dán vahkkoloahpa lágiduvvui Sápmi Pride nuppi gearddi, dán háve Kárášjogas. Dan oktavuođas lágidii sámediggeráđđi seminára juste daid hástalusaid birra mat lesbbain, homofiillain, bifiillain ja transeksuála olbmuin leat sámi báikegottiin. Mun lean erenoamážit ilus go Kárášjoga girku ja searvegoddi rahpe uvssaideaset ja váimmuideaset searvvahit Sápmi Pride oasseválddiid ipmilbálvalusas sotnabeaivve. Dieinna lágiin lea Kárášjoga servodat ja searvegoddi dán vahkkoloahpa oahpahan midjiide mii gierdavašvuohta lea ja dat lea deaŧalaš.
Čoahkkinjođiheaddji:
Min riikkaidgaskasaš áŋgiruššan nanne riikkaidgaskasaš servodaga, muhto seamma ollu oaidnit mii ahte bohtosat ja ovdáneapmi maid mii váikkuhit máilmmis, váikkuhit njuolga ja konkrehta min servodahkii – gitta báikkálaš dássái.
Vuosttildanriekti areálaáššiin, eanet iešmearrideapmi giela, oahpu ja kultuvrra siskkobealde, konsultašuvdnašiehtadus Norgga eiseválddiiguin – buot dát njuolga dahje eahpenjuolga leat maŋimuš logijagi áŋgiruššamiid váikkuhusat riikkaidgaskasaš álbmotrievtti nannemis máilmmi álgoálbmogiid ektui.
Konsultašuvdnašiehtadus min gaskka vuođđuduvvá álbmotrievtti prinsihppii ahte sámiin go lea álgoálbmot lea vuoigatvuohta konsulterejuvvot áššiin mat gusket sidjiide. Ulbmilin lea ovttamielalašvuohta Sámedikki ja Norgga eiseválddiid gaskka lágaid ja doaibmabijuid čađaheamis, dan bokte ahte oažžut sámiid miehtat dieđiheami vuođul ovdal go lágat dahje doaibmabijut álggahuvvojit.
Mun háliidan rámiidit Sámedikki daláš presideantta Sven-Roald Nystø ja daláš gielda- ja guovloministara Erna Solberg, go leigga duostilat ja čájeheigga politihkalaš jierbmivuođa go šiehtadalaiga ja soabaiga konsultašuvdnašiehtadusa maid mii dál sáhttit geavahit.
Čoahkkinjođiheaddji:
10 jagi šiehtadusa dahkama rájes fertet mii maiddái leat rehálaččat ja dovddastit ahte dat álohii ii buvttit ovttamielalašvuođa – muhtumin, muhto dattetge doarvái máŋgii – dat ii doahttaluvvo nugo livččii sáhttán vuordit Norgga eiseválddiid beales. Áibbaš guovddáš áššiid nugo boazodoalu organiserema ovddideami , guolástusaid regulerema ja sámi guolástusvuoigatvuođaid oktavuođas – ja maŋimuš áiggis – áššiin mat gusket sámi skuvlamánáid vuođđovuoigatvuođaide, oaidnit mii ahte konsultašuvdnaprinsihppa ii álohii doahttaluvvo Norgga eiseválddiid beales.
Mun namuhan dán erenoamážit, čoahkkinjođiheaddji, danne go šiehtadus ja konsultašuvdnaprosedyrat iešalddis leat ja leat oaivvilduvvon luohttámuša huksemii norgga stuorraservodaga ja sámi servodaga gaskka. Dat go mii álohii eat šatta ovttaoaivilii, ii leat makkárge ággan heaitit hupmamis ovttas. Gulahallamis lea árvu iešalddis.
Go dat lea daddjojuvvon, de registreren mun maiddái ahte ráđđehusas lea dáhttu oahppat ja buoridit iežaset. Dat lea buorre ja deaŧalaš norgga álgoálbmotpolitihka positiivvalaš ovdáneapmái viidáseappot. Mun áiggun erenoamážit namuhit ahte mii áiggošeimmet fas joatkit Sámi vuoigatvuođalávdegotti bargguin, earret eará bargat dainna deaŧalaš áššiin ahte láhkii bidjat konsultašuvdnaprinsihpa.
Min oktasaš hástalussan Sámedikki ja ráđđehusa gaskka lea váikkuhit eanet rabasvuođa ja árjjalaččat gaskkustit konsultašuvdnaproseassaid sisdoalu. Mii leat sorjavaččat das ahte olles servodagas, stuorraservodagas ja sámi servodagas lea luohttámuš konsultašuvdnainstituhttii.
Go mii oaidnit man ollu ja man viiddis áššiin konsulterejuvvo iešguđege politihkka- ja fágasurggiin, de čájeha dat čielgadit man deaŧalaš Sámedikki riikkaidgaskasaš bargu ja áŋgiruššamat leat ovdáneapmái dáppe ruovttus. Konsultašuvdnašiehtadus bođii álbmotrievttálaš ovdáneami geažil áiggi mielde. Dál oaidnit mii ahte dat mii dáppe ruovttus lea ovddiduvvon, boktá riikkaidgaskasaš fuomášumi ja beroštumi. Báikkálaš ja riikkaidgaskasaš bargu mannet danne giehtalagaid.
Čoahkkinjođiheaddji:
Dán bokte lean mun ovddidan Sámediggeráđi dieđáhusa maŋimuš áigodagas.