Sámediggi presideanta Aili Keskitalo
Čoahkkinjođiheaddji
ON nállevealaheami vuostálastinlávdegoddi (CERD) lea gieskat almmuhan maŋimuš áigodatraporttas Norgga birra. Raporttas dovddaha lávdegoddi ahte lea duođas fuolas Norgga eiseválddiid áŋgiruššama ektui rasismma ja vaššiságaid vuostá go guoská etnihkalaš ja eará rašis joavkkuide. Lávdegoddi rávve ollu doaibmabijuid movt nannet láhkadahkosiid ja plánaid rasisttalaš veahkaválddi, lassánan amasbalu ja vealaheami oktavuođas. Nugo Sámediggeráđđi ja eanetlohku dán čoahkkimis, de lea ON nállevealahanlávdegoddi hui fuolas sámi mánáid giella- ja oahpahusdili geažil. Sámediggi lea ollu jagiid bivdán eanet resurssaid sámi oahpahussii: oahpponeavvuide, ruhtadeapmái ja oahppanresurssaide. Dát lea maiddái fas ain fáddán min gulahallamis bušeahta ja bušeahttadárbbuid birra ráđđehusain.
Mun lean maiddái duhtavaš go ON nállevealaheami vuostálastinlávdegoddi oaivvilda ahte Norgga eiseválddit čuovvolit váilevaččat Finnmárkkulága ja eana- ja čáhcevuoigatvuođaid identifiserema Finnmárkkus ja dan olggobealde. Nugo diehtit de lea Sámediggeráđđi guhkes áiggi cuiggodan dan go álgoálbmogiid suodjaleapmi ja vuoigatvuođaid goziheapmi lea váilevaš minerálaláhkaaddimis ja go konsultašuvnnat eai doaimma Norgga eiseválddiid ja Sámedikki gaskka. Maiddái dán lea lávdegoddi fuomášan.
Čoahkkinjođiheaddji
Maŋimuš jagiid áŋgiruššan ja bargu stáhtaid ja álgoálbmogiid beales riikkaidgaskasaš arenas lea buktán šattuid. Mun muittuhan ON álgoálbmogiid vuoigatvuođa julggaštusa ja Álttá 2013. Dat buorre ovdáneapmi čájeha man dárbbašlaš lea ahte Sámediggi árjjalaččat searvá riikkaidgaskasaš arenas. Globaliseren dagaha ahte mearrádusat mat dahkkojuvvojit riikkaidgaskasaččat čuhcet báikkálaččat min árgabeaivái.
Sámedikki dieđáhus solidaritehta ja riikkaidgaskasaš barggu birra meannuduvvo dán vahkus. Das evttoha Sámediggeráđđi earret eará ahte áŋgiruššan EO mearrádusorgánaid ektui nannejuvvo. Dieđáhus ja strategiijat leat dakkár gaskaoamit maid bokte nannejuvvo Sámedikki rolla riikkaidgaskasaš aktevran. Dasto galgat mii váikkuhit ON álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa konkretiserema sámi álbmoga várás ruovttus.
Čoahkkinjođiheaddji
Rievdan ja ovdáneapmi báikkálaččat, nationála dásis ja riikkaidgaskasaččat dagahit ahte sámi servodahkii dađistaga bohtet ođđa hástalusat. Dát gáibidit ođđa jurdagiid ja čovdosiid. Danne buvttii Sámediggeráđđi maŋimuš vahkus ovdan čielggadusa perspektiivvaid birra ráđđehusa suohkanođastussii.
Mun oainnán ahte dievasčoahkkinjođiheaddji Gaski álggos odne bijai midjiide jearaldaga; movt árvvoštallojuvvo dáláš sámepolitihkka 150 jagi geahčen? Mun dajan ahte: ráđđehusa suohkanođastus lea maiddái sámepolitihkka. Dat guoská stuorra ja deaŧalaš politihkkasurggiide main lea mearkkašupmi sámiide, ja dat guoská áššiide main válddahuvvojit sámi politihkalaš vuoigatvuođat, resurssat ja eatnamat ja kultuvrralaš vuoigatvuođat.
Čielggadus galgá dál sáddejuvvot viiddis gulaskuddamii sámi servodahkii. Muhto juo dál sáhtán mun dadjat maid Sámediggeráđđi oaivvilda suohkanođastusbarggu ektui ahte ođastus ferte nannet riektedili ja bálvalusfálaldagaid sámiide suohkaniin. Jos 150 geahčen galgá gullot sámegiella suohkaniin, leat sámegiela oahpahus skuvllain ja sámit ellet iežaset sámi eallima, de ferte suohkanstruktuvra ja rievttit láhččojuvvot dan ektui. Suohkanođastusas ii leat assimilerenulbmil, muhto mii ballat dattetge ahte dat áiggi mielde sáhttá mannat dohko guvlui, jos sámit šaddet kultuvrralaš ja politihkalaš unnitlohkun buot suohkaniin boahtteáiggis.
Čoahkkinjođiheaddji:
Nugo maiddái ON nállevealahanlávdegoddi namuha, de duolmmahallet sámi guovllut ja vuoigatvuođat stuorra servodaga beales, sihke guolástusresurssaid, minerálaresurssaid ja areálaresurssaid dáfus. Suohkanođastus ja hástalusat sámi kultuvrra, giela ja oahpahusa ektui čájehit ahte lea duohta dárbu geahčadit bajimuš dásis ja čoahkis dáid hástalusaid. Vuosttaš vejolašvuohta lea maŋŋelis dán vahkus: Sámediggi áigu dán dievasčoahkkimis meannudit ášši 37/15 Vuođđolága sátnádeami rievdadeapmi § 108 ja Vuođđoláhka sámegillii. Sámediggeráđđi evttoha ahte vuođđolágas dárkilastojuvvo sámi álbmoga stáhtus riikka álgoálbmogin. Dat lea alimus reálapolitihkalaš dahku, ja mii dávista daid hástalusaide ja ovdáneapmái mat sámiin dál leat ovddabealde.
Čoahkkinjođiheaddji
Sámediggeráđđi lea borgemánus johtán miehtá Finnmárkku rittu. Mearraresurssat leat ahtanuššama ja optimismma gáldut miehtá rittu. Olles Sámediggeráđđi lea oaidnán makkár eallinfápmu ja nana dáhttu lea olbmuin, dan mii oinniimet miehtá Várggáin gitta Ávanuorrái. Dieđuid maid oaččuimet váldit mii viidáseappot bargu Mearrasámi strategiijaiguin.
Sámediggeráđđi lea mearridan doarjut dán jagá TV-akšuvnna arvevuovddi ovddas. Mun ávžžuhan buot áirasiid ja sápmelaččaid muđui, searvat dán jagá akšuvdnii. Dán jagá akšuvdna guoská erenoamážit álgoálbmogiidda arvevuovdeguovlluin ja rahčamušaide álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ovddas. Dieđit iežat ruhtačoaggin dahje doarjjo eará ládje.
Dákko bokte lean mun ovdan buktán maŋimuš áigodaga ráđi dieđáhusa. Giittán beroštumis.