Stáhtaráđđi, rektor, skuvlla bargit, oahppit ja eará guossit:
Sámedikki ja sámi álbmoga bealis háliidan vuosttažettiin sávvat hui ollu lihku Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvlii dáinna stuorra ávvudemiin. Lean hui ilus go nu ollugat leat čoahkkanan deike čalmmustahttit ja gudnejahttit skuvlla historjjá ja ovdáneami dán maŋimuš 65 ja 60 jagi. Ollu studeanttat leat gazzan oahpu dáppe ja mun illudan gullat sin vásáhusaid dás maŋŋelis. Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvla lea leamaš ja lea ain dehálaš aktevra sámi giela ja kultuvrra doalaheames, nannemis ja ovddideames. Dát skuvla lea mielde hábmeme sámi servodaga!
Áibbas álggus dát skuvla, mii dalle gohčoduvvui “Statens heimeyrkesskole for samer» dahje sámi ruovttuduodjeskuvla, oahpahii min nuoraid sihke lohkat ja čállit sámegiela, ovdal go vuođđoskuvllas oppa lei ge sáhka sámegiel oahpahusas. Dát skuvla lei vuosttaš joatkkaskuvlafálaldat sámiid várás, ja odne skuvla fátmmasta buot ohppiid Norggas.
Mun válddán hui duođas Sámedikki ovddasvástádusa dasa ahte nammadit olbmuid Sámi joatkkaskuvllaid stivrii, ja dovddan ahte dan ámmáha bokte beassat čuovvut sámi joatkkaoahpahusa doaimma ja ovdáneami. Mun oainnán dehálažžan ahte dát skuvla ain galgá nannet ja ráhkkanahttit min nuoraid, sihke gielalaččat ja fágalaččat - viidáset skuvlavázzimii ja maiddái árbevirolaš bárgguide nu mo boazodollui ja duddjomii. Skuvla lea maid álggu rájes juo oahpahan ohppiidis duddjot.
Sámis lea duodječehppodat adnojuvvon árvvus juo duon doložis ja dát árvu lea čuvvon min gitta otnážii. Mii oaidnit mo sámi nuorat viššalit čiŋadit márkaniidda ja meassuide. Gávttehasat oidnojit maiddái árgabeaivvis. Lea duođai suohtas oaidnit ahte eanet ah’ eanet nuorat háliidit ieža duddjot iežaset gávttiid, čiŋaid ja eará dujiid – nu go guvssiid.
Veahá digrešuvdna dasa. Mus láve alddán álo guksi mielde go lean jođus, leaččan dál meahci vánddardeame dahje čoahkkinastime. Mun vásihan mo sámi árbevierut leat buorit reaiddut min dálá globála dilis, nu mo earret eará dál go EO lea gieldán buvttadit buot plastihkka ávdnasiid maid dušše oktii sáhttá geavahit. Sámi árbevirolaš duodji ii doaimma dušše hearvan, muhto lea maiddái ávkkálaš ja praktihkalaš.
Lea maiddái doaibmabidju dasa maid skuvllaid ođđa Bajit oassi-vuođđooahpahusa árvvut ja prinsihpat dadjá fágaidrasttideaddji fáttás Guoddevaš ovdáneapmi, mii mearkkaša suodjalit eallima eatnamis ja áimmahuššat dálá olbmuid dárbbuid bilitkeahttá boahttevaš buolvvaid vejolašvuođa gokčat iežaset dárbbuid.
Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvllas lea leamaš ja lea ain hui dehálaš rolla oainnusin dahkat ealli sámekultuvrra ja -giela. Ja mun dieđán maid ahte skuvllas leat áigumušat ain buoridit iežaset fálaldaga dán oktavuođas. Skuvla lea earret eará Winhec-skuvla ja das leat áigumušat šaddat fágaskuvlan. Munnje lea maid illudahtti go sámegielas lea guovddáš sadji skuvlla boahtteáiggi višuvnnain.
Sámedikki váibmoáššit leat árbevirolaš máhttu ja sámegiel oahpahus, nugo NAČ Váibmogiella maid čájeha. Sámediggeráđi bealis áigut mii nannet sámegiela ja mii leat dadjan Muohtačalmmit julggaštusas ahte sámegielaid boahtteáiggi sihkkarastin ja ovddideapmi leat Sámedikki váldobarggut
Muohtačalmmit julggaštusas leat maid deattuhan ahte vuođđoealáhusat leat mielde seailluheamen sámi kultuvrra ja ássama. Danin lea dehálaš ahte boazodoallu ain nannejuvvo ja ovddiduvvo bearašvuđot ealáhussan ja eallinvuohkin, seammás go ealáhusa ekonomalaš vuođđu maid nannejuvvo.
Boazodoallu lea dehálaš sámi kulturguoddi. Sámi joatkkaskuvla- ja boazodoalloskuvla lea buori láhkai dán fievrredan viidáset ja addán nuoraide buori fágalaš vuođu doaimmahit boazobargguid. Skuvllas lea maid stuorra ovddasvástádus ráhkkanahttit nuorra boazobargiid otná servodaga hástalusaide. Ruvkket, bieggamillut ja borasspiret leat fáttát mat váikkuhit boazodolliid árgabeaivvi. Boazodoallonuoraide lea dehálaš ahte gávdno arena, nu mo dát skuvla, gos dákkáraš váttis áššiid maid sáhttá ságastallat ja oahppat mo daid buoremusat duste.
Mun lean maid rámis go mii, Sámediggi ja Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvlla, ovttasbargat fállat oahpahalliortnega duodje- ja boazodoallofágasuorggis. Skuvla rekruttere oahpahalliid sihke duoji ja boazodoalu oahpahalliortnegii. Sámediggi ruhtada Boazodoalu ja duoji oahpahallikantuvrra.
Háliidan maid giitit Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvlla go lehpet viššalit searvan – ja ain searvabehtet – oahppoplánabargguide fágain mas Sámedikkis lea ovddasvástádus (duodji, boazodoallu, sámi visuála kultuvra, sámi musihkka ja lávdi ja sámi historjá).
Ráhkis buohkat, mus lea nana jáhkku ja doaivva ahte sihke giella, duddjon ja boazodoallu leat guovddážis boahtte ávvudeamis 60 jagi geahčen maid. Mun lean giitevaš go skuvla lea ceavzán ja lea bisson nana sámi ásahussan iešguđetge politihkalaš biekkaid čađa ja ahte ain lea sámi guovssonásti boahtte buolvvaide.
Giitu fuomášumis ja sávan vel oktii lihku ávvudemiin ja boahtte áigái.