Sámediggepresideantta Aili Keskitalo sárdni ráđidieđáhusa oktavuođas geassemánu 3.beaivvi.
Buorre iđit, čoahkkinjođiheaddji:
Buot áirasat leat várra návddašan dearvvašlaš ja buori iđitborramuša ja leat gergosat otná digaštallamii. Mun namuhan dan go gulan ahte muhtun áirasat ja bellodagat oktilaččat dovddahit ahte sis lea uhccán bargu ja guhkes boradanbottut Sámedikkis. Ja nu dat šaddá go dáhttu lea uhcci, de lea uhccán maid nagoda čađahit. Muhto midjiide geat dáhttot juoga, lea iđitborramuš beaivvi deaŧaleamos borran.
Čoahkkinjođiheaddji:
Sámediggeráđđi mearridii bivdit audiensa Tibeta vuoiŋŋalaš jođiheaddjis, ollu ovdal báhkaduvvon nationála digaštallama Bassi Dalai Lama galledeami birra Norggas.
Mun háliidin persovnnalaččat deaivvadit suinna. Háliidin muitalit sutnje man giitevaččat mii leimmet go son 1989:s lei vuosttaš riikkaidgaskasaš ovddasteaddji gii galledii Sámedikki ja dovddahii dohkkeheami Sámediggái ja dan rollii álgoálbmotparlameantan. Dakkár jagis go mii sihke čalmmustahttit vuođđolága 200 jagi ja Sámedikki 25 jagi, livččii čalbmáičuohcci imaš go aiddo Sámediggi ii dohkkehivčče Tibeta rahčamuša olmmošvuoigatvuođaid ja iešmearrideami ovddas.
Mii eat lean vuordán dan fuomášumi maid Dalai Lama galledeapmi ja min audiensa oaččui. Ja mieđihan maid ahte virggálaš norgga oaivil bođii heahkka, go mii diehtit dan deaŧalaš rolla mii Norggas lea leamaš álgoálbmotvuoigatvuođa ja olmmošvuoigatvuođa áššiin maŋimus logijagiin.
Dalai Lama galledeapmi čalmmustahtii báikkálaš áŋgiruššama ja máilmmiviidosaš olmmošvuoigatvuođabarggu mearkkašumi, ja man árvvolaš dat lea dat riikkaidgaskasaš ovttasbargu mii lea gaskal máilmmi álgoálbmogiid ja stáhtaid.
Čoahkkinjođiheaddji:
Kiinná lea aiddo báliid ožžon dárkojeaddjistáhtusa Árktalaš ráđđái, aiddo fal dainna go mii oaivvildit ahte politihkalaš gulahallan ja ovttastallan lea iešalddis dássenfáktor gaskal riikkaid ja álbmogiid. Muhto dat eaktuda ahte mii seammás mearridit muhtun riikkaidgaskasaš prinsihpaid olbmuid gieđahallamii ja vuođđo olmmošvuoigatvuođaid čađaheapmái. Ii leat álo nu álki eallit prinsihpaid vuođul. Muhto jus dat livččii lean álki, de gal ii livčče sáhka prinsihpain. Prinsihpaid mii doalahit, maiddái go lea váttis. Dalle dat easka čájehit iežaset duohta árvvu.
Mii sápmelaččat eallit dakkár eavttuid ja rámmaid siskkobealde maid eará álgoálbmogat sáhttet dušše niegadit. Min vuorbi gáibida mis ahte mii galgat bargat oktiigullevašvuođain eará álgoálbmogiiguin, mat leat rašit dilis go mii. Lea maid min ovddasvástádus váikkuhit dasa ahte dát niegut bissot ja duohtandahkkojuvvojit, sihke máilmmiviidosaččat ja báikkálaččat. Min vuorbi dan gáibida mis, láidet doppe gos ii leat láidejupmi, ja čájehit sávrivuođa doppe gos dat gáibiduvvo mis.
Dát vuođđojurdda dat lea vuođđun Sámedikki riikkaidgaskasaš áŋgiruššamii oppalaččat, ja konkrehta Áltá 2013 áŋgiruššamii ja boahttevaš máilmmikonferánsii maid ON váldočoahkkin lágida dán čavčča. Mis lea ain dat doaivva ahte gaskaneassoahpamuš juksojuvvo váldočoahkkimis, mii dagašii ahte stáhtat ja máilmmi álgoálbmogat sáhttet searvat dásseárvosaš eavttuiguin dán čavčča konferánsii. Sámediggeráđi riikkaidgaskasaš barggu birra válddahuvvo eanet ráđi dieđáhusas riikkaidgaskasaš barggu birra.
Čoahkkinjođiheaddji:
Mun ledjen ilus go bessen searvat dán jagi Arctic Winter Games:ii Fairbanks:s, Alaskas. Ii livčče álki gávdnat buoret ja guoibmásat mátkeguimmiid go Team Sápmi joavkku.
Lei hui movttiideaddji vásihit ahte sámi valáštallit lihkostuvve sihke oktagaslaččat ja joavkun daid gilvvuin maidda sii ledje hárjehallan ja iluin vuorddašan. Ná duddjojuvvo siskkáldas goargatvuohta ja riikkaidgaskasaš ustitvuohta gaskal álgoálbmogiid. Min nuorat ohppet dan birra gos sii bohtet ja gosa sii leat mannamin iežaset eallimis, ja ahte máilmmis lea stuorát ollislašvuohta masa mii buohkat gullat. Mii sáhttit buohkat illudit ja leat rámis sámi valáštalliid áŋgiruššamiin.
Čoahkkinjođiheaddji:
Sámediggeráđđi lea ožžon váivvádusdieđuid dakkár sámegielat váhnemiin, geain leat mánát main leat erenoamášpedagogalaš dárbbut. Máŋggas muitalit ahte oalle dávjá sin rávvejit geavahit dárogiela skuvla- ja ruovttugiellan dusten dihtii hástalusaid oahppandilis. Mun deattuhan ahte oahppanhástalusat mat muhtun sámi mánáin leat, eai man ge láhkai vuolgge sin gielas dahje kulturduogážis. Mii leat juo váldán dán ášši ovdan Statpedain, ja mun čujuhan Norut nammasaš dutkanvuođđudusa raportii maid áirasat ožžo lávdegoddevahkus juo. Ráđđi áigu čuovvolit dán fáttá raportta gávdnosiid vuođul.
Sámi mánáid kulturduogáš ja giella galget árvvusadnojuvvot, ja dat lea resursan ii ge noađđin. Danne mii leat bivdán ahte sámi mánáid vuoigatvuođat galget aiddostahttojuvvot čielgaseappot áššiin mat gusket mánáidsuodjalussii.
Čoahkkinjođiheaddji,
Eatnašat leat várra fuobmán dan digaštallama mii lea tunnealla nama birra Álttás. Sámedikki báikenammanevvohat lea buktán rávvaga áššis, eai ge várra buohkat leat duhtavaččat daiguin evttohusaiguin ja rávvagiiguin mat ovddiduvvojit. Báikenammanevvohat lea maid rávven namaid oktavuođas Fuoiskkus, Dielddanuoris ja Harstadas. Maiddái Suortta suohkan háliida čalmmustahttit sámi báikenamaid, kultuvrra ja historjjá.
Sámi báikenamat bohciidahttet digaštallama, ja dat lea lunddolaš. Olbmuin lea persovnnalaš gaskavuohta daidda namaide ja báikkiide gos sii leat šaddan bajás, ležžet dal sámi, kvena vai dáru. Digaštallamis ii dárbbaš ballat, muhto dat čájeha ahte gierdevašvuohta sámi kultuvrii ja gillii viidána dađistaga.
Čoahkkinjođiheaddji,
Sámediggeráđi gáibádussii mieđihuvvui ahte duppalastit dorskeeriid 12 tonnas 24 tonnii daidda fatnasiidda mat bivdet nu gohčoduvvon Riddoguolástusearis. Dáid beivviid mii čađahit proseassa man boađusin galgá leat ollislaš strategiija sámi guolástuspolitihka ja mearrasámi vuoigatvuođaid birra. Mii doallat rabas čoahkkimii sihkkarastin dihtii govda oassálastima ja buoremus evttohusaid dain geat dovdet hástalusaid buoremusat – namalassii olbmot mearragáttiin.
Sámediggi lea bivdán Birasdirektoráhta viiddidit bivdoáiggi veaháš mearraluossabivddus, muhto ii mihkkege oro čájeheamen ahte direktoráhta mieđašii rievdadusaide ovdal 2016. Nu go mii buohkat diehtit, de eai leat vel norgga eiseválddit dohkkehan sámi vuoigatvuođaid mearračázis ja mariidna resurssaide.
Sámediggeráđđi lea balus das ahte sámi eanadoalu rámmaeavttut hedjonit ollu ráđđehusa eanandoallošiehtadusevttohusa geažil. Mannan jagi juolludii Sámediggi 11 miljon ruvnnu doarjjan eanandoalu ovddideapmái sámi guovlluin. Dán rádjai leat 1,2 miljon ruvnno geavahuvvon. Ráđđehusa evttohuvvon šiehtadus mearkkaša dramáhtalaš vuolidusa juolludemiin Sámedikki bušeahtas sihke sámi eanandollui ja boazodollui.
Go guoská boazodollui – čoahkkinjođiheaddji – de lea Sámediggeráđis leamaš ulbmillaš gulahallančoahkkimat buot orohagain buot boazoguohtunguovlluin. Áigumuššan lea nannet areálasuodjaleami ealáhusa várás, buoriduvvon ovttasbarggu bokte gaskal ealáhusaid ja Sámedikki.
Čoahkkinjođiheaddji;
Nugo Sámedikki dievasčoahkkin diehtá, de dohkkehii Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta ruvkedoaimma regulerenplána Nussiris ja Gumpenjunis njukčamánus dainna eavttuin ahte bealit gávnnahit váidudeaddji doaibmabijuid maid olis ain lea vejolaš bisuhit boazodoalu guovllus. Sámediggeráđđi dulko eavttuid nu ahte boazodoallu ferte miehtat ovdal go ruvkedoaibma sáhttá čađahuvvot.
Sámediggeráđđi
lea dasto bivdán dieđuid Nussir ASA:s ja lea jearran ahte leago intenšuvdnašiehtadus Sámedikki ja Nussir ASA gaskka šat fámus. Sámediggeráđđi oaivvilda ahte Nussir ASA ii leat čuovvolan geatnegasvuođaidis šiehtadusas, ja dieinna lágiin sáhttá leat fámohuhttán šiehtadusa. Mii áigut čuovvolit ášši boazodoalloorohaga, stáhta eiseválddiid ja Nussir ASA ektui, ja ovddidit ášši dievasčoahkkimii dalán go lea čielggaduvvon vuođđu loahpalaš mearrádusa várás.
Sámediggeráđđi
ovddida dasto ášši Finnmárkkulága ektui guorahallamii ja meannudeapmái dán dievasčoahkkimis. Áigi lea láddan geahčadit lága geavahusa, ja buot deaŧaleamos lea čielggadit ahte lága ja Finnmárkkuopmodaga ulbmilin vuosttažettiin lea sihkkarastit sámi giela ja kultuvrra vuđđosa.
Čoahkkinjođiheaddji;
Mun áiggun loahpas muittuhit ahte norgga-ruoŧa boazoguohtonkonvenšuvnna rievdadusat geigejuvvojedje Norgga ja Ruoŧa ráđđehusaide njukčamánus dán jagi. Evttohusat, jos dat čađahuvvojit, buoridivčče rájá rastá boazodoalu norgga ja ruoŧa bealde. Mun áiggun erenoamážit rámiidit bargojoavkku jođiheaddji Ellinor Marita Jåma ja eará bargojoavkku lahtuid erenoamáš barggu ovddas.
Ja dákko bokte – čoahkkinjođiheaddji – lea Sámedikki dieđáhus maŋimuš áigodaga birra ovddiduvvon.