Gaskavahku njukčamánu 5. b. 2014, Sámediggeráđi Ann-Mari Thomassen.
Dievasčoahkkinjođiheaddji;
Mis leat dán vahkus deaŧalaš šiehtadallamat, ja ii leat eahpelunddolaš dat go mis leat vuordámušat áššái “Mineráladoaibma sámi guovlluin”. Muhto dattetge leat ollu eará ge áššit ja fáttát mat maiddái leat leamaš oidnosis dán áigodagas masa Sámediggeráđi dieđáhus guoská.
Sámegiela nannen lea hui deaŧalaš dán Sámediggeráđđái. Giella geavahuvvo doppe gos olbmot leat, ja maiddái doppe mii dárbbašit ge sámi ja sámegielat bálvalusaid: báikegottiin, gielddain ja fylkkagielddain. Danne lea Sámedikki presideanta fitnan galledeamen measta buot suohkaniid maiguin mis lea ovttasbargošiehtadus sámegiela hálddašanguovllus. Čoahkkimat leat leamaš ávkkálaččat min ovttasbargošiehtadusaid čuovvoleapmái, ja buot suohkaniiguin čađahuvvojit čoahkkimat.
Sámi báikegottiin mii maiddái buoremusat oaidnit min barggu bohtosiid. Danne illudahttá ge sakka oaidnit go min nuorra giellaambassadevrrat konkrehta váikkuhit sámegiela geavaheami joavkkuid gaskkas maid Sámediggi ja hálddašeapmi muđui eai olat doarvái bures: nuoraid gaskkas. Badjel 600 gova leat juogaduvvon giellakampánjja oktavuođas. Ođđajagimánus almmuhedje giellaambassadevrrat iežaset lávlaga Youtubes ovttas artisttain SlinCraze. Dán áigodagas lea ollu mediain válddahuvvon kampánjja ja ambassadevrraid birra.
Midjiide bohtet dál ollu jearaldagat sihke Suomas ja Ruoŧas gos háliidit oažžut giellakampánjja giehtabáttiid ja nu gohčoduvvon “buttons”. Juo, maiddái USA:s leat boahtán diŋgojumit.
Ja dievasčoahkkinjođiheaddji:
Mii leat veaháš hirpmástuvvan go oažžut jearaldagaid USA:s, muhto eat leat gal mainna ge lágiin fuolastuvvan. Dađi mielde go mii diehtit de eai leat sámi koloniijat USA:s dovddahan makkárge separisttalaš nieguid dahje luvvenplánaid.
Mun deattuhan dan, go dat lea mu vásihus, ahte álo ii leat álki fuomášit makkár sánit ja dagut buktet badjelmearálaš spekulašuvnnaid.
Min sáhkavuoruin guovvamánu 6. b. dán jagi dovddahii Sámediggeráđđi niegu mii mis lea: ahte sámi álbmoga boahtteáigi lea áigi ja sadji gos nuorat álkidit sáhttet válljet oahpu ja geavahit iežaset giela dainna jáhkuin ahte maiddái sámegiella lea ealli giella máilmmis. Niegadan dakkár boahtteáiggi birra gos sámegiella ja min kultuvra adnojuvvojit riggodahkan ja deaŧalaš gelbbolašvuohtan, eaige noađđin. Goas mii áigut váldit duođas dan maid Gonagas dajai Sámedikki rahpamis 1997:s ahte Norgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiid ala: norgalaččaid ja sápmelaččaid.
Geaidnu dohko manná ságastallamiid bokte duostilis norgga ja sámi dievdduid ja nissoniid gaskka geat dustet geahččat boahtteáigái – ii dego heahpatvuođa kámmár, muhto okta latnja mii doalvu friijavuhtii, addá vejolašvuođaid ja girjáivuođa.
Dievasčoahkkinjođiheaddji:
Jagi 2014 čalmmustit mii vuođđolága 200 jagi ávvudemiin. Sámediggeráđis lea dat čielga áddejupmi ahte dat rievdadusat mat galget dahkkojuvvot vuođđolágas berrejit maiddái speadjalastit riikkaidgaskasaš riekteovdáneami logi maŋimuš jagis. Danne vuordit mii ahte vuođđolága § 110 a boahtteáiggis vuhttošii ahte maiddái sámit leat okta stáhtavuođđudeaddji álbmot Norggas, maiddái álbmotrievttálaš áddejumiin. Ja, dál go vuođđoláhka duođai lea čállojuvvon čuokkisčállagiin ge, de oaidnit mii ahte áigi lea láddan jorgalit vuođđolága sámegillii.
Guovvamánu guđát beaivvi almmuhii Sámediggeráđđi neahttavuđot sátnegirjji. Mun ávžžuhan din buohkaid fitnat geahččamin siiddu Sátni.org, mii lea buori ovttasbarggu boađus Sámedikki ja Romssa universitehta gaskka.
Dievasčoahkkinjođiheaddji:
Nugo ollugat juo dihtet, de lei Sámediggeráđis ja Stuorradikki bearaš- ja kulturlávdegottis oktasaš čoahkkin dalle go lávdegoddi lei Finnmárkku mátkkis ođđajagimánus. Áššin ledje earret eará, teáhterviessu Beaivváš sámi našunálateáhterii, Bååstede – sámi kulturárbbi máhcaheapmi – Saemien Sijte ođđa visti maid birra ságastuvvui. Dál lea duođai áigi ahte Saemien Sijte fargga beasašii fárret eret bráhkain vistái maid leat vuordán máŋga logijagi.
Mii leat maiddái ságastallan RiddoDuottarMusea guhkes áiggi hástalusaid birra, Kárášjogas.
Lávdegoddi duođaštii, nugo leimmet vuordán, ahte Sámedikkis lea hálddašanovddasvástádus sámi museain. Danne eat sáhte mainna ge lágiin eahpidit ahte dán sálas – ja dušše dáppe – biddjojuvvojit politihkalaš ja ekonomalaš rámmat sámi museapolitihkkii, gulahallama bokte Norgga museaeiseválddiiguin ja sámi servodagain. Vuordit ahte buot bealit bijašedje dán vuođđun viidáseappot proseassas mii čatnasa RidduDuottarMuseai Kárášjogas.
Eará áššiid birra, nugo Saemien Sijte ođđa vistti, Bååstede, sámi oahpponeavvuid ruhtadeami ja Sámi giellagáldu birra lea maŋŋá ságastuvvon gielda- ja ođasmahttin ministariin Jan Tore Sanneriin ja finánsaministariin Siv Jenseniin oktasaš čoahkkimis guovvamánus.
Ja, dievasčoahkkinjođiheaddji:
Mun lean duhtavaš go stáhtaráđi guovttos, Jensen ja Sanner oruiga áddemin min evttohusa ahte rievdadit dan jahkásaš bušeahttaproseassa mii lea Sámedikki ja ráđđehusa gaskka. Mii evttoheimmet ahte buot departemeanttaid sierra juolludusat sirdojuvvošedje oktasaš bušeahttapostii gielda- ja ođasmahttindepartemeanttas, sihkkarastin dihte árjjalašvuođa ja čielggasmahttin dihte ovddasvástádusa. Dieinna lágiin sáhtášeimmet gulahallat Sámedikki bušeahta birra eanet árjjalaččat njuolga Sámedikki ja ovddasvástideaddji departemeantta gaskka. Fágalaš áššit, ja juolludusat eará sámi ulbmiliidda, galget min málle mielde ain gullat ovddasvástideaddji fágadepartementii.
Dievasčoahkkinjođiheaddji:
Boazodoalu rámmaeavttut ja vuoigatvuođat min guovlluid resurssaide, leš dal sáhka guolástanvuoigatvuođa birra mearas dahje minerálaid birra nannámis, lea dakkár ášši mii gáibida fuomášumi áiggis mii boahtá.
Min čoahkkimis eanadoallo- ja biebmoministariin Sylvi Listhaug:in dán mánus čielggasmii ahte ráđđehus háliida stáhtalaš láidestusaid plánanjuolggadusaide mat leat sámi guođohanguovlluid meannudeami várás. Mii oaivvildit ahte boazologu unnidanproseassa oktavuođas livččii lunddolaš ja dárbbašlaš álggahit barggu ealáhusa guođohanvuoigatvuođaid sihkkarastimiin.
Nugo dál orru leamen, de lea várra nu ahte ealáhus ja Sámediggi ovttas fertejit sihkkarastit dan ahte boazologu johtilis unnideapmi ii livčče áittan boazodoalu boahtteáiggi vuđđosii, nappo guohtonvuđđui. Sámediggeráđđi ja eanadoallo- ja biebmoministtar Sylvi Listhaug ledje ovttaoaivilis ahte nannet gulahallama, ja ásahit fásta oktavuođa politihkalaš ja hálddahuslaš dásis departemeantta ja Sámedikki gaskka.
Dievasčoahkkinjođiheaddji:
Mii oaidnit boazodoalus dan seamma, go mii dáhpáhuvvá resursavuođu ektui mearas ahte nana politihkalaš ja industriála beroštumit leat hástalussan, ja áitet ieš ássama vuođu rittus. Sámediggeráđđi doarju Riddoakšuvnna ollásit. Jos rittus eai leat guolleresurssat fidnemis, de ii leat doppe šat ássan- ja kulturvuođđu.
Danne lea Sámediggeráđđi dorjon Riddoakšuvnna politihkalaš ulbmila, ja juolludan maid 75.000 ru doarjaga Riddoakšuvnna doaimmaide.
Dievasčoahkkinjođiheaddji – ja vel loahpas, ja erenoamážit:
Mii áigut maŋŋá ságastallat mineráladoaimma birra sámi guovlluin. Mii leat gieskat Ubmis ságastallan prinsihpaid birra mat čatnasit dása.
Ubmi julggaštusa olis mii lea ain bures muittus, lea mis ovddasvástádus geahččalit gávdnat oktasaš mearrádusa. Mun doaivvun, ja mun jáhkán, ahte mii nagodit gávdnat mearrádusa mii sádde čielga signála máilbmái ahte Sámediggi gáibida ahte minerálaláhka rievdaduvvo.
Mii bovdet Sámedikki jurddašit ođđasis movt mii buoremus vejolaš vuogi mielde suodjalivččiimet sámi beroštusaid minerálaroggama oktavuođas, danne go eiseválddiin ja industriijas dáidá leat sullasaš áigumuš: Roggat nu ollu go vejolaš sámi guovlluin.
Dievasčoahkkinjođiheaddji:
Dákko bokte ovddidan mun Sámediggeráđi dieđáhusa doaimmas birra áigodagas 05.12.13 – 14.02.14.