Almmuhan
Kuhmunen, John-Marcus.
Maŋumustá rievdaduvvon 26.06.2006
Ráhkis Kruvdnaprinseassa Mette-Marit, Fylkkamánni, stáhtaráđđi, bisma, sátnejođiheaddjit, (fylkkasátnejođiheaddji) ja guossit.
Duohtavuohta lea ahte bealli máilmmi suodjalanguovlluin leat ásahuvvon eamiálbmotguovlluide. Sivvan dasa go eamiálbmotguovllut geasuhit guovllusuodjaleami ektui, lea dat erenoamáš sorjjasvuođaoktavuohta mii gávdno eamiálbmot kultuvrra ja luonddu gaskka. Luondu lea vuođđun eamiálbmot leahkimii ja sin máilmmeáddejupmái, oskui, vieruide, árbevieruide ja kultuvrii ollislaččat. Oktavuohtavuogit eai guoskka dušše eana- ja resursastivrejupmái dahje man ollu daid sáhttá geavahit, muhto seamma ollu eará beliide eallimis, nugo fuolkevuhtii, gillii, báikenamaide, árbevirolaš máhtolašvuođa gaskkusteapmái ja guovlluide gullevašvuhtii. Sihke eamiálbmogii ja lundui lea dát vuoitit-vuoitit dilli. Symbiosa čoahkkana das ahte eamiálbmoga eallinvuogi ja kultuvrra suodjaleapmi váikkuha biologalaš šláddjivuođa suodjaleapmái, ja nuppeguvlui.
Sámi beroštumit Norggas, ja erenoamážit boazodoallu, leat ovdal leamaš positiiva iešguđet suodjalannjuolggadusaide ja nu leat dorjon álbmotmehciid ásaheami. Duogážin dasa lea dat go boazodoalus ii leat leamaš vejolašvuohta geavahit nu ollu vugiid movt suodjalit guovlluideaset. Iešguđet luonddusuodjalannjuolggadusat leat ge adnojuvvon dakkár doaibmabidjun ahte gozihit boazodoalu beroštumiid olgguldas bahkkemiid vuostá ja suodjalit guohtoneatnamiid. Dattetge fertet mii konstateret ahte dát eai šat dohkkehuvvo eahpádusaid haga. Dát boahtá earret eará das go dilli lea menddo guhkás heivehuvvon gilvaleaddji beroštumiid gáibádusaide, ja erenoamážit go suodjalanguovllut leat rahppojuvvon gávppálaš áigmušaide mii sáhttá čuohcat eanet daid guovlluide gosa juo lea bahkkejuvvon.
Sámediggi diehtá ahte álbmotmehciin mat dál almmolaččat rahppojuvvojit geahččalanortnegin, lea nu gohčoduvvon báikkálaš hálddašeapmi ja daid hálddašit álbmotmeahcceráđđi masa maid boazodoallu lea ožžon fálaldaga searvat, ja dát hálddašanortnet galgá evaluerejuvvot dalle go geahččalanáigodat lea dievvan 2008:s. Sámediggi vuordá beassat searvat dán evaluremii ja mii geavahit vejolašvuođa muittuhit mearrádusa birra mii lea dahkkojuvvon biologalaš šláddjivuođa konvenšuvnna oktavuođas mas daddjo ahte ovdal jagi 2010 galgá guovllusuodjaleami ásaheapmi, hálddašeapmi ja bearráigeahččan čađahuvvot nu ahte eamiálbmogat ollislaččat sáhttet searvat ja ahte sin vuoigatvuođat árvvus adnojuvvojit.
Go lea nu ahte riikkaidgaskasaččat birasrievtti oktavuođas lea ollu rievdan eamiálbmotvuoigatvuođaid ektui ja rollat suodjalanguovlluid ektui maŋimuš logijagiin leat rievdan. Rievdadusat leat oanehaččat nu ahte vuosttaš gearddi lea dakkár ekovuogádatperspektiiva mas nana ceavzilis geavaheapmi ja suodjaleapmi gehččojuvvo fárrolagaid, earret eará vai guovllusuodjaleapmi lea beaktil, muhto maiddái vai eamiálbmogiid legitiima vuoigatvuođagáibádusat vuhtii váldojuvvojit. Dása gullet vuoigatvuođabealit ja olmmošvuoigatvuođat suodjalanguovlluid ektui. Šállošahtti lea go dát riikkaidgaskasaš ovdánahttin ii leat joavdan Norgii nu ollu. Sámediggi lea čujuhan suodjalaneiseválddiide, ollu gerddiid ahte dáláš suodjaleamis deattuhuvvo menddo unnán oktavuohta luonddu ja kultuvrra gaskka, ja suodjaleapmi geavaheami bokte. Suodjaleapmi luonddusuodjalanlága mielde lea dál ovttabealádit heivehuvvon dasa maid doaba “klassisk naturvern” siskkilda, min oainnu mielde lea dát menddo gárži ja statistalaš. Mii vuordit dál ahte mii šaddat ovttaoaivilii Birasgáhttendepartemeanttain min evttohusa hárrái go guoská suodjalanplánabarggu njuolggadusaide sámi guovlluin. Mis lea ain gáibádus ahte sámit galget mealgat eanet beassat searvat suodjalanguovlluid ásahan- ja hálddašanbargui.
Riikkaidgaskasaš ovdamearkan sáhttit namahit ahte Nunavutšiehtadus Canadas lea vuoigadahttán ja čađahan mekanismmaid main lea dat váikkuhus ahte luonddusuodjaleapmi dávjá sáhttá ráddjet eamiálbmogiid ealáhuslaš geavaheami suodjalanguovllus. Juohke áidna gávppálaš áigumuš mii sáhttá ovddiduvvot suodjalanjuolggadusaid vuođul, guoská danne erenoamážit sidjiide geaidda vahágat sáhttet čuohcat. Okta dain stuorámus hástalusain mat eamiálbmogiin leat ollu máilmmi álbmotmehciin, leat muđui dat váttisvuođat maid lassánan turisma mielddisbuktá. Dán oktavuođas lea mus dat dovdu ahte lea riekta namahit dan maid boazosámit Låarte – Skæhkere álbmotmeahcis leat váidalan Sámediggái ahte suodjalanstivrrat ráddjejit menddo sakka boazosámiid ealáhusberoštumiid, seammás go suodjalanguovllut sáhttet geavahuvvot gávppalaš áigumušain mii čuohcá vel ain eanet boazodoalu eatnamiidda. Midjiide dát lea paradoksa.
Sámediggi háliida váikkuhit dan ahte mearriduvvon suodjalannjuolggadusat hábmejuvvojit nu ahte dain gozihuvvo eamiálbmotperspektiiva, seammás go guovllu gáhttenárvosaš bealli suodjaluvvo boahttevaš sohkabuolvvaid váste. Mus lea suohtas dán oktavuođas muittuhit ahte sámit leat geavahan dán guokte guovllu guhkes áiggi, ja ahte dat dainna lágiin lea sámi kultureatnadat mii dál suodjaluvvo álbmotmeahci hámis. Dáiguin sániiguin sávan mun midjiide buohkaide lihku suodjalemiin.
Giitu beroštumis!