Namahus eamiálbmot heive birrasii 300 miljon olbmui geat ellet birrasii 70 riikkas. Sámit leat njeallji riikka eamiálbmot; Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. Meroštallojuvvon lea ahte gávdnojit badjel 100.000 sápmelačča.
Meroštallan
ILO-konvenšuvnnas nr. 169 lea eamiálbmot meroštallojuvvon ná: álbmot mii lea doalahan, ollásit dahje belohahkii, iežas árbevirolaš kultuvrra, árvvuid ja ásahusaid, ja mii elii dihto guovllus ovdal go stuorra servodat válddii dan badjelasas dahje ovdal go stáhta ásahuvvui.
Eamiálbmogiid dilli molsašuddá mealgat dađi mielde guđe máilmmeoasis sii ellet, makkár luonddu- ja biraseavttuid vuođul sii ellet, ja makkár politihkalaš, sosiálalaš ja ekonomalaš rámmaeavttuid iešguđet našuvnnalaš stáhtat bidjet iežaset eamiálbmogiidda.
Dávjá leat eamiálbmogat logu dáfus unnitlogus dain riikkain gos ásset, muhto Bolivias, Guatemalas ja Perus lea bealli dahje badjel bealli riikka ássiin eamiálbmogat. USA:s, gos leat 290 miljon olbmo, ásset birrasii 1,6 miljon olbmo geat lohkkojuvvojit eamiálbmogin. Dat leat indiánat, inuihtat (eskimot) ja hawaialaččat.
Earáláganvuohta
Oktasaš eamiálbmogiidda lea dat go sii leat ássan ássanguovlluineaset historjjá čađa ovdal go stuorraservodaga olbmot bahkkejedje sin eatnamiidda dahje koloniserejedje daid. Sis lea iežas kultuvra, iežaset giella ja iežaset árbevierut mat earuhit sin muđui servodagas.
Eamiálbmogat leat vealahuvvon čađa historjjá. Sin eatnamat leat sis eret váldojuvvon, eamiálbmogat leat bággehallan fárret eret ja sin kultuvrrat leat systemáhtalaččat vealahuvvon. Muhtun oktavuođain leat sii gártan njuolgut álbmotgoddima oaffarin. Eanetlohku máilmmi eamiálbmogiin gullá ekonomalaččat geafimusaid searvái máilmmis. Dasa lassin áitojuvvo sin kultuvra ja eallinvuohki dainna lagiin ahte sii vuojehuvvojit eret sin árbevirolaš guovlluin ja stuorra osiin máilmmis vealahuvvojit sii systemáhtalaččat giela ja kultuvrra dáfus.
Eamiálbmogiid mihtilmasvuohta, sin earáláganvuohta ja dávjá sin stuorra erohusat majoritehtaálbmoga ektui iešguđet riikkain, dagahit dan ahte eamiálbmogat sáhttet áddejuvvot áittan majoritehtaálbmoga iešgovvii ja ovttadatkultuvrii.
Identitehta
Iešguđet eamiálbmogiid čatná dál riikkaidgaskasaččat oktii sin oktasaš historjá nugo koloniseren, vealaheapmi, soahti, veahkaváldi, goddin ja eatnamiid massin. Eamiálbmot identitehta lea lávga čadnojuvvon ovtta dahje máŋgga geografalaš guvlui, ja historjjálaš čatnasiiguin ja luonddubirrasiin gos álbmogat leat eallán, maiguin sii leat ávkkástallan ja maid sii leat geavahan historjjá čađa.
Máilbmi rievdá ja maiddái eamiálbmogat rivdet ja heivehallet iežaset ođđa áigái. Eamiálbmogat bisuhit dihto árbevieruid, ja áigi maid rievdada osiid dain. Identitehta rievdá oppa áiggi nugo buohkain earáin ge.
Riikkaidgaskasaš ovttasbargu
ON eamiálbmot bargojoavku doalai vuosttaš čoahkkima borgemánu 9. b. 1982, mii dál lea maiddái máilmmi eamiálbmotbeaivi. Jagi 2002 rájes leat eamiálbmogiid ovddasteaddjit leamaš mielde ON bissovaš eamiálbmot forumis. ON bissovaš eamiálbmot foruma vuosttaš jođiheaddji lea Ole Henrik Magga. Magga lea maid leamaš Sámedikki presideanta Norgga bealde (1989-1997).