Davviriikkalaš sámi dásseárvobálkkašumi 2007 oažžu Ristenrauna Magga, su barggu ovddas sámegielain, sámi dearvvašvuođabálvalusaiguin ja su barggu gárrenmirkogeavaheami vuostá.
Almmuhan
Kuhmunen, John-Marcus.
Maŋumustá rievdaduvvon 06.03.2007
Dásseárvobálkkašumi ulbmil lea movttidahttit ain eanet bargat dásseárvvu ja ovttaárvosašvuođa ovddidemiin nissoniid ja dievdduid gaskka riikarájáid rastá sámi servodagas. Pekka Aikio juohká bálkkašumi Sámi parlamentaralaš ráđi ovddas, odne dii. 16.00 Troanddimis.
Dásseárvobálkkášupmi lea dáidda ja ruhtasupmi mas lea oktasaš árvu € 10 000,-. Bálkkašumi sáhttet oažžut ovttaskas olbmot, joavkkut, fitnodagat, organisašuvnnat, ovttastumit, searvvit, skuvllat dahje eará almmolaš etahtat mat leat bargan dakkár bargguid, dahje čađahan doaibmabijuid mat leat nannen ja ovddidan dásseárvvu geavatlaččat. Bálkkašupmi juhkkojuvvo juohke viđát jagi.
Lávdegoddi lea nammaduvvon Sámi parlamentaralaš ráđis ja lahtut leat:
- Willy Ørnebakk
- Tone Finnesen
- Nilla Tapiola
- Maria Sofia Aikio
- Birger Nilsson
- Cecilie Ønnhall
Sárdni
Gudnejahttojuvvon bálkkašumi oažžu!
Guossit ja guldaleaddjit!
Munnje lea stuora illun juohkit dán dásseárvobálkkašumi. Dásseárvobálkkašupmi juhkkojuvvo dál vuosttaš geardde. Bálkkašupmi galgá movttidahttit bargat dásseárvvu ja ovttaárvosašvuođa ovddidemiin gaskal dievdduid ja nissoniid, rastá riikarájiid sámi servodagas.
Vuoiti lea bargan sámepolitihkain máŋga jagi, sihke Sámediggeáirrasin ja miellahttun Sámi parlamentáralaš ráđis. Son lea máŋggaid jagiid politihkarin ja dehálaš kulturguoddin ovddastan sámi nissoniid. Sámegiela seailluheapmi ja ovdánahttin leat su barggus leamaš guovddážin, sihke su politihkalaš doaimmas ja dain olu virggiin mat sus leat leamaš. Son ii leat dušše bargan dásseárvvuin, muhto lea áŋgiruššan olu surggiin, ja dásseárvu lea álo leamaš lunddolaš oassi su barggus.
Son lea viššalit áŋgiruššan nuoraid ovddas vai sámástišgoađáše árgabeaivvis. Son lea maiddái garrasit bargan oažžundihte ekonomalaš veahki suohkanii vai dat sáhttet fállat sámegielat mánáidgárddiid.
Dan jagá bálkkašumivuoiti lea leamaš njunuš olmmožin geahččaleame ásahuhttit buoret sámegielat dearvvašvuođafálaldaga servodaga boarrásiidda. Boarrásat leat dehálaš resurssat sámis, ja sis lea alla árvu sámi servodagas. Danne lea hui dehálaš ahte viššalis áŋgiruššit gozihit maiddái dan barggu.
Áššiid searvvis maiguin bálkkašumi vuostáiváldi lea bargan, de háliidan earenoamážit namuhit váttisvuođa gárihuhttinmirkkuin mainna olu sámi servodagat suoma bealde leat rahčan. Dákko lea su áŋgiruššan leamaš hirbmat mávssolaš, earenoamážit go jurddaša ahte nuorat leat min boahtteáigi.
Dát leat dušše muhtun áššesuorggit maiguin dán jagá bálkkašumivuoiti lea bargan. Son lea bidjan guovddážii čuolmmaid mat muđui eai livčče soaitán vuoruhuvvot nu sakka. Stuora giitevašvuođain mii sáhttit dadjat ahte son iežas áŋgiruššamiin lea lokten dáid áššiid árvvu sámi servodagas, maiddái rastá riikarájiid.
Davviriikkalaš sámi dásseárvobálkkašumi 2007 oažžu Ristenrauna Magga, sámi nissoniid ovdagovva.
Sámi parlamentáralaš ráđđi sávvá ahte bálkkašupmi movttidahtášii su bargat viidásit dásseárvosaš sámepolitihkain.
Bálkkašupmi sisttisdoallá dáiddaduoji ja ruđa, ja das lea oktiibuot árvu € 10 000. Dáiddaduodji lea govva maid sámi dáiddár Roland Pantze Árjepluovis eret lea ráhkadan. Govas ii leat namma.
Mun háliidan Sámi parlamentáralaš ráđi bealis sávvat dutnje lihku bálkkašumiin
Njuolggadusat davviriikkalaš sámi dásseárvobálkkašupmái
Dásseárvobálkkašumi ulbmil lea movttidahttit ain eanet bargat dásseárvvu ja ovttaárvosašvuođa ovddidemiin nissoniid ja dievdduid gaskka riikarájáid rastá sámi servodagas.
Dásseárvobálkkášupmi lea dáidda ja ruhtasupmi mas lea oktasaš árvu € 10 000,-. Bálkkašumi sáhttet oažžut ovttaskas olbmot, joavkkut, fitnodagat, organisašuvnnat, ovttastumit, searvvit, skuvllat dahje eará almmolaš etahtat mat leat bargan dakkár bargguid, dahje čađahan doaibmabijuid mat leat nannen ja ovddidan dásseárvvu geavatlaččat.
Ásahuvvo 6-olbmo lávdegoddi, maid Ruoŧa, Suoma ja Norgga sámedikkit nammadit, guhtege ovtta nissonolbmo ja ovtta albmá. Lávdegoddi nammaduvvo ovdal bálkkašumi juohkima. Lávdegoddi sáhttá ieš evttohit bálkkašumi vuoitiid, dahje sámi organisašuvnnat ja ásahusat sáhttet evttohit lávdegoddái.
Bálkkašupmi juhkkojuvvo juohke viđát jagi.