Stuora gudnejahttinvuođain cealká Sámediggi dearvvuođaid dr. juristii Otto Jebensii su 90 jagi beaivvi oktavuođas miessemánu 26. b. dan jagi. Ja stuora iluin cealkit mii dearvvuođaid dán gudnejahttojuvvon olbmui gii ain bissu seamma lášmadin ja movttiidahttá iežas fágalaš áŋgiruššamiin, mii garrasit lea váikkuhan Norgga rievtti sisdoalu masa mii sápmelaččat maid sáhttit luohttit.
Otto Jebens lea olu jagiid čađa iežas searvama bokte sihke Sámi vuoigatvuođalávdegotti vuoigatvuođajoavkkus jagiin 1985-1992, Sámedikki áirrasin minerálalávdegottis ja earenoamážit go čálii iežas doavtternákkusgirjji ”Om eiendomsretten til grunnen i Finnmark”, váikkuhan dasa ahte sámiid vuoigatvuođat leat árvvoštallojuvvon dainna lágiin mii sáhttá váikkuhit ahte maiddái sámiid rievttálaš árbevierru ja geavaheapmi historjjá čađa dohkkehuvvo vuoigatvuohtahábmejeaddjin.
Sámiid luonddu- ja resurssageavaheapmi sin árbevirolaš ássanguovlluin lea gitta min áigái adnon vigiheames geavahanvuoigatvuohtan dahje gierdan geavaheapmin mii álo lea šaddan garvvašit jus bođii dakkár geavaheami ovdii man stáhta dahje eará mearridahkes dáčča beroštumit vuoruhedje ovdalii. Áibbas nuppeládje go olu eará juristtat Norgga juridihkalaš birrasis, lea Otto Jebens nákcen ohcat vuoiggalašvuođa ja gudnejahttima das ahte sámi kultuvra ja eallinvuohki ja duhát jagi heiveheapmi luonddubirrasii lea ráhkadan earenoamáš sámi vuoigatvuođaipmárdusa.
Dat leat vuoigatvuođaipmárdusat maid vissis birrasa olbmot oaivvildit ahte fertejit čuovvut go lea oktavuohta eará olbmuiguin, ja mii giliservodagas adno riektan go jurddaša vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid. Nubbi eaktu lea ahte ovtta guovllu álbmoga vuoigatvuođaipmárdus adno govttolažžan ja vuoiggalažžan, dan guovllu duohta dilálašvuođa vuođul.
Sámi riekteáddejumit leat unnán geahččaluvvon positiivvalaš bohtosiiguin Norgga duopmo¬stuoluide. Mii addit vuoiggalašvuođaohcci juristii Otto Jebensii stuorra oasi dan gutnis maid Alimusriekti mearridii Čáhputáššis (Rt. 2001/1229) oamastanrievtti hárrái dološ áiggiid rájes geavaheami vuođul man oktavuođas vuosttašjienasteaddji duopmár celkkii earret eará:
”Jos vástesaš ávkkástallama livčče čuoččuhan eará olbmot geain lea eará duogáš, de livččii várra sin áigumuš eaiggáduššet guovllu. Sámiin [...] go sii leat ovttas ávkkástallan resurssaiguin, ii leat seamma vierru jurddašit oamastanvuoigatvuođa. Dattetge gávdnojit nugo čujuhuvvon muhtun ovdamearkkat das ahte sii leat geavahan dakkár dajaldagaid maiguin bures vuhtto oaidnu oamastanvuoigatvuođa hárrái. Jos dat galggašii caggat riekteoažžuma dološ áiggiid rájes geavaheami vuođul, go gávdnojit eanemus ovdamearkkat das ahte lea leamaš sáhka geavahanvuoigatvuođas, de livččii sin hálddašeapmi, mii sisdoalus vástida oamastanvuoigatvuođa oažžuma, gártat unohis sierradillái álbmoga ektui muđui.”
Otto Jebens lei 82 jagi boaris go válddii juridihkalaš doavttergráda. Dakkár agis háliidit eatnašat dušše geahčadit návddašit iežaset eallima eahkeda, muhto Otto Jebens mielas lei ulbmillaš, somá ja movttiidahtti váldit doavttergráda. Son galgá leat nubbi dan guovtti boarrásepmosa gaskkas, geat leaba váldán doavttergráda Oslo universitehtas.
Min mielas lea maiddái ulbmillaš, somá ja hui movttiidahtti lohkat su doavttergráda nákkosgirjji danne go dat lea agibeaivái buvttihan ođđa standárddaid sihke juristtaide ja buohkaide earáide geat beroštit sámerievttis. Dasto dat bagada juridihkalaš metodas sin geat ohcalit vuoiggalašvuođa ja govttolašvuođa sámiid eana- ja čáhcevuoigatvuođa áššiin.
Midjiide sámiide addá dakkár olmmoš go Otto Jebens lea, doaivaga vuoiggalašvuođas ja addá luohttá¬muša das ahte maiddái min eallinvuohki galgá dohkkehuvvot dainna lágiin ahte dat addá vuoigatvuođaid, ja ahte min sorjavašvuohta daidda guovlluide gos min ruohttasat ja min gullevašvuohta lea, galgá sihkkarastojuvvot boahtteáigái.
Aili Keskitalo
Sámedikki presideanta