Lága duogáš
Vuođđolága ja sámelága bokte lea Norga cealkán ahte stáhta eiseváldiin lea geatnegasvuohta sihkarastit ahte sámit sáhttet sihkarastit ja ovddidit iežaset giela, kultuvrra ja servodaga. Norga lea maid dohkkehan ILO-konvenšuvnna eamitálbmogiid ja čearddaid birra, ja lea dahkan muhtun ON:a olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnain našunála láhkan. Mielddisbuktá ahte Norga lea geatnegahttojuvvon ferte dahkat juoiddá sámiid vuoigatvuođaiguin eatnamiidda ja čáziide oamastusa ja dološ áiggi rájes geavaheami bokte. Dát vuoigatvuohta lea celkon máŋgga duomus main sámit leat vuoitan Alimus rievttis. Finnmárkkuláhka lea dan dihte boađus das ahte sámiin leat vuoigatvuođat eatnamiidda ja čáziide.
Finnmárkkulága birra
Finnmárkkulága ulbmil lohká ahte láhka galgá lágidit diliid nu ahte eatnamat ja luondduvalljodagat Finnmárkku fylkkas hálddahuvvojit dássedis ja ekologalaččat suvdinnávccalaš vuogi mielde fylkka ássiide buorrin ja earenoamázit sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii vuođusin.
Finnmárkkuláhka nanne ahte sámit leat eatnamiid ja čážiid bistilis geavahemiin rábidan vuoigatvuođaid Finnmárkku eatnamiidda. Finnmárkkukommišuvdna ásahuvvo go galgá kártet dáid vuoigatvuođaid. Galgá maiddái ásahuvvot sierraduopmustuollu mii meannuda váttisvuođaid vuoigatvuođaid birra.
Finnmárkkuláhka ferte čuovvut ILO-konvenšuvnna 169 eamiálbmogiid ja čearddaid birra. Láhka galgá maid adnojuvvot álbmotrievtti mielde.
Lága vuoigatvuođat
Buot suohkana ássit ožžot:
▪ fierbmut jávregulliid
▪ bivdit mearrarávddu, mearradápmoha ja luosa gittaneavvuguin mearas
▪ čoaggit maniid ja uvjjaid
▪ váldit lastamuoraid boaldámuššan dáludárbui
▪ loggut lavnnjiid boaldámuššan ja eará dáludárbui
▪ váldit lastamuoraid áidestoalpun ja áhcestoalpun boazodoallo- ja eanandoalloealáhussii
Buot Finnmárkku ássit ožžot:
▪ bivdit fuođđuid
▪ bivdit smávva fuđđožiid
▪ oaggut jogain ja jávrriin stákkuin ja giehtaduorgguin
▪ čoaggit luopmániid
▪ váldit muoraid duodjá
Buot Norgga ássit ožžot:
▪ bivdit smávva fuđđožiid
▪ oaggut jogain ja jávrriin stákkuin ja giehtaduorgguin
▪ čoaggit luopmániid iežaset ruovttudollui
Bivdu álo gáibida lobi. Lohpi bivdit mearrarávddu, mearradápmoha ja luosa addojuvvo ovddimusat olbmuide, geat gullet vuođđoealáhusaide ja ásset bissovaččat guovllus.
Suohkan sáhttá:
▪ addit eaŋkilolbmuide dahje joavkkuide 10 jahkái háválassii vuoigatvuođa ávkkástallat muhtun valljodagaind dárkileappot mearriduvvon guovlluin gili lahka. Suohkana mearrádus sáhttá váidaluvvot Finnmárkkuopmodahkii.
Finnmárkkuopmodat sáhttá:
▪ addit báikkalaš servviide 10 jahkái háválassii vuoigatvuođa hálddašit luondduvalljodagaid ávkkástallama mearriduvvon guovlluin
▪ addit eará joavkkuide dahje álbmogii lobi ávkkástallat luondduvalljodagain viidábut og sis lea vuoigatvuohta lága mielde
▪ addit dárkilet njuolggadusaid ođasmuvvi valljodagaid ávkkástallama birra
▪ mearridit gáržžádusaid valljodagaid ávkkástallamii mearriduvvon guovlluin
Finnmárkkuopmodat
Go Finnmárkkuopmodat biddjojuvvo fápmui, de sirdojuvvojit buot Finnmárkku eatnamat maid Statskog hálddaša ođđa orgánii Finnmárkkuopmodahkii.
Finnmárkkuopmodat boahtá hálddašit eatnamiid nugo priváhta eananeaiggátge. Dat máksá ahte Finnmárkkuopmodat sáhttá mearridit movt eatnamat galget ávkkástallojuvvot. Almmatge lea muhtun dehálaš spiehkastagat das. Ovddimussan leat Finnmárkkulágas njuolggadusat hálddašeami birra. Finnmárkku ássiin leat maid vissis vuoigatvuođat earret eará bivdui ja lubmemii.
Finnmárkkuopmodaga galgá jođihit stivra, mas leat guhtta lahtu. Finnmárkku fylkkadiggi ja Sámediggi válljeba golbma stivralahtu goabbáge. Buot lahtut galget orrut Finnmárkkus. Stivra vállje jođiheaddji ja várrejođiheaddji.
Finnmárkkukomišuvdna
Finnmárkkukomišuvdna galgá kártet vuoigatvuođaid dain eatnamiin maid Finnmárkkuopmodat váldá badjelasas Statskogas. Ovdalgo Finnmárkkukomišuvdna čielggadisgoahtá muhtun guovllu galgá dat almmuhuvvot báikkálaš mediain dahje eará ulbmilaš vuogi mielde. Almmuhus addá dárkilet dieđuid movt galgá dieđihit go gáibida guovllu.
Finnmárkkukommišuvdna ii leat duopmustuollu iige leat sorjavaš das ahte áššeoasálaččat čuoččáldahttet ášši ovdal og sáhttá čielggadit muhtun guovllu. Komišuvnnas lea alddis ovddasvástádus das ahte vuoigatvuođadilit Finnmárkkuopmodaga eatnamiin čielggaduvvojit. Komišuvnnas lea maiddái alddis ovddasvástádus das ahte ášši čuvgejuvvo doarvái iige nu movt dábáláš diggeáššis mas áššeoasálaččain lea ovddasvástádus addit duopmustullui buot dárbbašlaš čuvgehusaid.
Komišuvdna sáhttá nammadit iešguđetlágan beroštusjoavkkuid ovddasteddjiid geat sáhttet čuovvut komišuvnna barggu. Danna sihkkarastá áššeoasálaččaid beroštusaid áimmahuššama nu ahte juohke áššeoasálaš ii šatta váldit sierra advokáhta dahje sullasačča. Áššeoasálaččaid ovddasteddjiid goluid másá sáhta. Ortnet lea muhtun lágan riekteveahkki stáhta beales.
Maŋŋil og komišuvdna lea geargan čielggadeames muhtun guovllu galgá addit raportta mas čielge gii komišuvnna oaivila mielde oamasta eatnama ja leatgo earáin geavahanvuoigatvuođat doppe. Finnmárkkuopmodat lea geatnegahttojuvvon čálalaččat cealkit oaivila komišuvnna raportta hárrái.
Meahcceduopmustuollu
Jos ain leat sierramielas vuoigatvuođaid alde guovlluin maid Finnmárkkukomišuvdna lea čielggadan sáhttet áššoasálaččat doalvut ášši Finnmárkku meahcceduopmustullui. Dat lea sierraduopmostuollu mii cealká rievttálaččat čadni duomuid. Ovttaskas áššoasálaččat mearridit iteža gáibiditgo duopmostuolu gieđahallat ášši. Duopmostuollu gieđahallá dušše soahpatmeahttunvuođaid vuoigatvuođaid alde Finnmárkkuopmodaga eatnamiin.
Nugo dábálaš duopmustuolusge galget áššeoasálaččat duođaštit čuoččuhusaid maid buktet. Stáhta máksá dárbbašlaš goluid mat áššeoasálaččain leat leamaš áššiin main Finnmárkkuopmodat lea vuostálastán komišuvnna konklušuvnna ahte earáin lea vuoigatvuohta eatnamii. Jus guokte áššoasálačča bidjaba ášši duopmustullui de gustojit dábálaš njuolggadusat diggeáššiid áššegoluid máksimis. Dat mearkkaša ahte iešguđege áššeoasálaš ferte máksit goluidis jus nubbi áššoasálaš ii vuoittáhala áššis oalát. Goitge ii dárbbaš máksit riektedivada go bidjá ášši Meahcceduopmostullui.
Meahcceduopmustuolu duomut sáhttet váidaluvvot njuolgga Alimusriektái.