Dát historjjálaš ja vuosttaš Sámiparlamentarihkkárkonferánsa, mas leat Suoma, Norgga ja Ruoŧa beale Sámedikkiid áirasat ja Ruošša sámiid ovddasteaddjit, čoahkkanan Johkamohkkái guovvamánu 24. beaivvi 2005:
Atná dán čoahkkima historjjálaš muitobázzin sámepolitihkalaš barggus, ja muittuhussan dasa ahte mii sámit leat okta álbmot, oktiičadnojuvvon oktasaš historjjá, kultuvrra, giela ja eatnamiid bokte, ja duođastussan dasa ahte riikkarájit eai galgga, eai ge sáhte botket min oktasašvuođa;
Aiddostahttá ahte Davviriikkat, jagi 1751 lappekodisiila bokte, leat dovddastan sámiid álbmogin mas lea vuoigatvuohta iežas boahttevuhtii almma hehttekeahttá dalá riikkarájiin. Dát dáhpáhuvai sihkkarastima bokte sámiid vuoigatvuođaid eanan- ja čáhcegeavaheapmái, ja viiddis siskkáldas iešmearridanortnegiid bokte. Ođđaáigáisaš álbmotriekti sisttisdoallá buori muddui dan seamma.
Julggašta ahte mii atnit iežamet geatnegahtton ovttasráđiid hálddašit ja ovddosguvlui doalvut min máttuid oktasaš árbbi buoremus ávkin sámi servodahkii, ja ahte mii ain áigut suodjalit iežamet massekeahtes álgoálbmotvuoigatvuođaid eatnamiidda, čáziide ja luondduriggodagaide – vuođđuduvvon dasa ahte min álbmot lea dáid guovlluid geavahan dondološ áiggiid rájes.
Julggašta maiddái ahte mii leat sihke geatnegasat, vuoigatvuođalaččat ja gárvásat hálddašit iežamet servodagaid ja guovlluid ovdáneami guoddevaš vuogi mielde, ja vuordá ahte nationalstáhtat dorjot dán, dan bokte ahte ollásit dovddastit, doahttalit, sihkkarastet ja lágidit dilálašvuođaid dasa ahte sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuohta čađahuvvo álbmotvuoigatvuođalaš njuolggadusaid mielde;
Deattuha dan oktavuođas ahte lea dárbbašlaš ahte nationalstáhtat, jagi 1751 rádjesoahpamuša, dás maid lappekodisiilla ja álbmotrievtti mielde, ain dás duohko dovddastit ja doahttalit sámi álbmoga iežas vuoigatvuođa geavahit ja hálddašit iežas luondduriggodagaid ja resurssaid buoremussan sámi servodahkii, ja deattuha ahte sámi álbmogis ii guđege dáfus sáhte eallinvuođđu eret váldojuvvot;
Deattuha dárbbašlašvuođa ain sihkkarastit ja ovdánahttit sámi kultuvrra, giela ja oahpahusa, sámi árbevieruid ja ealáhusaid, ja diehtá dan dáfus min iežamet geatnegasvuođaid;
Vuordá ahte maiddái nationalstáhtat devdet iežaset geatnegasvuođaid sihkkarasit ja ovdánahttit sámi ealáhusaid, sámi kultuvrra, giela ja oahpahusa, ovttasbarggus sámedikkiiguin ja iežaset álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid mielde;
Atná deaŧalažžan ahte sámi servodaga buot oasit servet min servodagaid hábmemii, maiddái nissonolbmot, mánát, nuorat ja boarrásat – geat buohkat iežaset erenoamáš vuogi mielde ovddastit deaŧalaš oktavuođačanastagaid min historjjá, dálá áiggi ja boahtteáiggi gaskka;
Atná stuora vuordámušaid davviriikkalaš ekspeartajoavkku bargui davvirikkalaš sámekonvenšuvnnain, ja atná deaŧalažžan ahte maiddái Ruošša oččoduvvo áiggi mielde dovddastit ja sikkarastit sámiid vuođđovuoigatvuođaid riikkarájiid rastá;
Konstatere duhtavašvuođain ahte Eurohpa uniovdna dál lea dohkkehan sámiid oktan álgoálbmogin Eurohpas ja ahte vuoigatvuođat sámi kultuvrra, giela ja ealáhusaid dáfus nappo dalle leat uniovnna vuođustusa oassin;
Fuolastuvvá dainna go Ovttastuvvon natiovnnat guovttilogi jagi barggus universála julggaštusain álgoálbmotvuoigatvuođaid hárrái eai vel ge leat soahpan teavstta mii dovddastivččii universála unnimusmeriid álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid dáfus, seammás go davviriikkalaš stáhtaid bargu dán proseassas maŋemus jagiid dovddastuvvo deaŧalažžan rahčamušas olahit konsensusa;
Dovddaha duhtavašvuođa Sámeráđi aktiiva oassálastimiin ON-julggaštusa šiehtadallamiin álgoálbmotvuoigatvuođaid hárrái, erenoamážit sin oppalaš teakstaevttohusain, man Sámi Parlamentáralaš Ráđđi lea dorjon;
Julggašta čuovvovaš ovttaoaivilvuođa:
1. Suopma, Norga, Ruošša ja Ruoŧŧa leat geatnegasat dovddastit ja sihkkarastit sámiid álgoálbmotvuoigatvuođaid, earret eará historjjálaš vuoigatvuođaid eatnamiidda, čáziide ja luondduriggodagaide;
2. Sámi kultuvrra suodjaleapmi, nannen ja viidásit fievrredeapmi, erenoamážit sámi ealáhusaid, nugo boazodoalu, bivddu, guolásteami ja eará luondduvuođustuvvon ealáhusaid, lea dan duohken ahte nationalstáhtat dovddastit ja bevttolaččat sihkkarastet sámiid historjjálaš vuoigatvuođaid eatnamiidda, čáziide ja luondduriggodagaide, nugo dat dahkkui juo jagi 1751. Dát deavdá maiddái guđege nationalstáhta geatnegasvuođaid ON konvenšuvnna olis siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái – erenoamážit 1. ja 27. artihkkaliid, ja ILO-konvenšuvnna nr. 169 olis álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji stáhtain.
3. Deattuha ahte nationalstáhtat leat geatnegahtton dievaslaččat dovddastit ja sihkkarastit sámi álbmoga iešmearridanrievtti čađaheami álbmotrievtti olis, erenoamážit oktasaš vuosttaš artihkkala mielde ON` konvenšuvnnain siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid ja ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra;
4. Álbmotvuoigatvuođalaččat dohkkehuvvon rievtti olis iešmearrideami birra lea sámi álbmogis vuoigatvuohta ieš mearridit iežas politihkalaš dili ja ovddidit iežas ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami, ja iežas ulbmiliidda ráđđet iežas luondduriggodagaid ja gávdosiid. Ii guđege dáfus sáhte sámi álbmogis sin eallinvuođđu eret váldojuvvot;
5. Nationalstáhtat ávžžuhuvvojit garrasit sihkkarastit dan ahte áigeguovdilis sámi vuoigatvuođaproseassain farggamusat bohtet konklušuvnnat ja čovdosat mat vástidit historjjálaš sámi vuoigatvuođaide ja álbmotrievtti oainnuide, ja dáhkidit ahte loahpalaš konklušuvnnat ja mearrádusat eai dahkko ovdal go sámit leat miehtan daidda;
6. Sámiid iešmearridanvuoigatvuohta sisttisdoallá maiddái ahte sámi álbmogis lea vuoigatvuohta ieš ovddastit iežas vuoigatvuođaid ja beroštumiid natiovnnalaš, guovllulaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain, ja nappo vurdojuvvo ahte nationalstáhtat veahkehit ja lágidit dilálašvuođaid dasa ahte sámit sáhttet searvat guovllulaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođaide, dás maiddái beassat miellahttun guovllulaš ja riikkaidgaskasaš organisašuvnnaide maidda sámiide lea lunddolaš searvat;
7. Dan njealji riikka sámit leat okta álbmot mas lea vuoigatvuohta ovdánahttit iežas servodaga, iežas ealáhusaid, ásahusaid ja boahtteáiggevišuvnnaid, iežas giela ja iežas kultuvrra beroškeahttá ja hehttekeahttá riikkarájiin, ja dan dihte bivdojuvvojit nationalstáhtat ollásit oktiiheivehit rievttálaš, politihkalaš, hálddahuslaš ja ekonomalaš eavttuid sámiid guovdu iešguđet riikkain;
8. Sámi nissonolbmot guddet vuođđo árvvuid ja máhtu, man galgá erenoamážit deattuhit. Sis galget leat seammadássásaš vejolašvuođat oassálastit buot sámi servodatsurggiin. Fertejit čađahuvvot erenoamáš doaibmabijit sihkkarastit sámi nissonolbmuid bevttolaš oassálastima buot sámi servodateallimis ja servodaga ovdánanttimis.
9. Sámi mánát ja nuorat lea deaŧalaš resursan sámi servodaga ovdáneamis. Sidjiide ferte sihkkarastot vejolašvuohta oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii ja oahpahusa sámi kultuvrra birra, ja sidjiide fertejit addot ovttadássásaš boahtteáiggevejolašvuođat mat lea vuođđuduvvon sin iežaset kultuvrii. Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas lea ovttas sámedikkiiguin ja Sámi Parlamentáralaš Ráđiin erenoamáš ovddasvástádus oččodit ja oktiiordnet dievaslaš politihka sámi nuoraid váste, erenoamážit oahpahusas ja oahpus. Fertejit álggahuvvot erenoamáš doaibmabijut sihkkarastit sámi mánáide ja nuoraide aktiiva servodatoassálastima ja mieldemearrideami.
10. Bargu davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain lea deaŧalaš proseassa sámi vuoigatvuođaid dohkkeheami, sihkkarastima ja oktiiheiveheami dáfus, ja sámi servodaga ovdánahttima dáfus riikkarájiid rastá. Dan oktavuođas adno Lappekodisiila erenoamáš deaŧalaš vuođđun;
11. Davvirikkat vurdojuvvojit ain doaibmat ovddasmannin álgoálbmot-vuoigatvuođaid dohkkeheami ja ovdánahttima dáfus. Vurdojuvvo nappo ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvdna šaddá historjjálaš lávkin álgoálbmogiid vuoigatvuođaid dovddasteami dáfus, ja ahte konvenšuvdna bisuha, sihkkarastá ja nanne dálá álbmotvuoigatvuođalaš dásiid álgoálbmotvuoigatvuođaid dáfus;
12. Davviriikkaid sámekonvenšuvnna ekspeartajoavkkus, mii vurdojuvvo geiget iežas evttohusa skábmamánus 2005, lea čoahkkádus ja gelbbolašvuohta mii buktá stuora vuordámušaid sin sámekonvenšuvdnaevttohussii.
13. Vurdojuvvo ahte samedikkit ožžot vejolašvuođa searvat ovttadássásaš beallin stáhtaidgaskasaš šiehtadallamiidda loahpalaš konvenšuvdnateavstta hárrái. Sámi bealis lea čielga eaktun ahte konvenšuvdnateaksta ii sáhte dohkkehuvvot ja ratifiserejuvvot jus sámedikkit eai leat dohkkehan loahpalaš teavstta;
14. Suopma, Norga ja Ruoŧŧa bivdojuvvojit davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ásaheami maŋŋel maiddái bargat dan ovdii ahte Ruošša searvá geatnegahtti ja konvenšuvdnavuođustuvvon ovttasbargui sámi dilálašvuođaid ja vuoigatvuođaid hárrái;
15. Eurohpa uniovnna konstitušonála dovddasteapmi das ahte sámit leat álgoálbmot Eurohpas geatnegahttá uniovnna maiddái álggahit erenoamáš doaimmaid sihkkarastin dihte sámiid vuoigatvuođaid, earret eará ealáhusaid, kultuvrra ja giela dáfus;
16. Davviriikkat mat leat Eurohpa uniovnna miellahtut bivdojuvvojit uniovnna vuođđudusa olis, ja 3. protokolla olis sámiid birra, vuolggahit proseassa man ulbmil lea ovdánahttit uniovnna siskkáldas álgoálbmotpolitihka ;
17. Maŋemus ovdáneamit Eurohpa uniovnnas nannejit sámi searvama ja ovddasteami dárbbu uniovnna ásahusaid ja orgánaid ektui;
18. Suopma, Ruošša ja Ruoŧŧa ávžžuhuvvojit farggamusat ratifiseret ILO konvenšuvnna nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain, ja Norga ges ávžžuhuvvo dievaslaččat deavdit iežas geatnegasvuođaid ILO konvenšuvnna.
19. Eaktuduvvo ahte Finnmárkoláhkaproseassas, mii lea čađahuvvome, olahuvvo čoavddus mii lea čielga álbmotvuoigatvuođalaš mearrádusaid siskkobealde. Sámi oamastan- ja hálddašanvuoigatvuođat Finnmárkku fylkkas fertejit identifiserejuvvot ja dovddastuvvot ja sámit fertejit oažžut doarvái váikkuheami resursahálddašeamis.
20. Ferte biddjot gažaldatmearka Suoma stáhta oamastanvuoigatvuođa dáfus stáhta eatnamiidda dain guovlluin, gos sápmelaččain leat historjjálaš oamastanvuoigatvuođat. Guovllu eará eanangeavahanvierut čuhcet negatiivvalaččat sámiid árbevirolaš ealáhusaide – earenoamážit boazodollui. Seammás dát eanangeavahanvierut áitet sámi kultuvrra, giela, árbevirolaš eallinvuogi ja dakko bokte sámi identitehta. Suoma ráđđehus ferte ovttasráđiid sámiiguin bargat eananvuoigatvuođagažaldaga čoavdimiin. Sápmelaččaide ferte addot iešmearridanváldi iežaset luondduriggodagaid dáfus. Dassážii go eananvuoigatvuođagažaldat lea čovdojuvvon, galgá Suopma heaitit čađaheamis doaimmaid, mat sáhttet negatiivvalaččat váikkuhit luondduriggodagaid.
21. Sámi kultuvrra seailluheami ja ovddideami eaktun lea ahte beassat doaimmahit árbevirolaš bivddu, meahcásteami ja guolásteami ja beassat geavahit árbevirolaš guohtuneatnamiid. Ii leat dohkálaš ahte Ruoŧa duopmostuolut geavahit eanangeavaheami duođaštussan dakkár njuolggadusaid mat leat hábmejuvvon Ruoŧa ii-nomádalaš eanangeavaheami mielde. Boađusin lea ahte sápmelaččat, otná gustovaš lága mielde, eai sáhte diggevuogádaga bokte oláhit vuoigatvuođaid iežaset geavahan eatnamiidda ja čáziide ja vearroeatnamiidda. Sápmelaččat galget oažžut doarvái resurssaid ja vejolašvuođaid sáhttit lágastit iežaset eanan- ja čáhcevuoigatvuođaáššiin.
22. Mearraguolásteapmi ja riddoguovlluid lotnolasealáhusat leat sámi kultuvrra guovddáš oasit. Lea diehttevasas ahte sámi guolásteapmi dál lea áitojuvvon ja dađistaga eanet sámi guolásteaddjit leat massán ja ain masset bivdovuoigatvuođaid. Nationalstáhtat leat geatnegasat addit čielga láhkamearrádusaid sámiid vuoigatvuođa birra searvat mearrabivdui ja earaládje ávkkástallat mearrariggodagaiguin, ja vuoigatvuođa birra beassat leat mielde hálddašeame dáid resurssaid. Dát fertejit vástidit dan dárbui mii sámi kultuvrras oppalaččat lea erenoamáš doaibmabijuide vai sáhttá seailut sierra kultuvran.
23. Adnojuvvo áibbas mearrideaddjin ON` šiehtadallamiid oktavuođas universála julggaštusa dáfus álgoálbmogiid vuoigatvuođaid hárrái ahte davviriikkat, ovttas eará seammadássásaš stáhtaiguin ja álgoálbmogiiguin, jotket barggu dan ovdii ahte oažžut áigái ovttamielalaš teavstta. Vurdojuvvo ahte nationalstáhtat veahkehit sámedikkiid deavdit iežaset geatnegasvuođaid sámi álbmoga ektui, dan bokte ahte lágidit dilálašvuođaid dasa ahte sámedikkit ain dás duohko sáhttet aktiivvalaččat ja bevttolaččat searvat ON` šiehtadallamiidda álgoálbmotjulggaštusa hárrái;
24. Vurdojuvvo ahte sámedikkit, sámi organisašuvnnat ja guoskevaš nationalstáhtat ain servet aktiivvalaččat ON` álgoálbmotáššiid bistevaš foruma bargui, dainna ulbmiliin ahte ovddidit ja suodjalit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid. Nationalstáhtat bivdojuvvojit maiddái juolludit dárbbašlaš ekonomalaš veahki čađahit ON`nuppi logijagi máilmmi álgoálbmogiid nammii;
25. Rájiidrasttideaddji sámepolitihkalaš ovttasbargu lea dan duohken ahte Sámi parlamentáralaš ráđđi oažžu diehttevaš ja bissovaš ruđalaš vuođu iežas doaimma várás. Nationalstáhtat bivdojuvvojit ovttasráđiid sámedikkiiguin ja Sámi parlamentáralaš ráđiin oččodit áigái bissovaš ruđalaš čovdosiid dán doibmii.
Adnojuvvo maiddái hui deaŧalažžan rájiidrasttideaddji sámepolitihkalaš ovttasbargui ahte sámedikkiid álbmotválljejuvvon ovddasteaddjit ožžot vejolašvuođa gávnnadit ja ságastallat rájiidrasttideaddji gažaldagaid ja hástalusaid birra, ja dás mearriduvvo ahte juohke goalmmát jagi dollojuvvo konferánsa sámi parlamentarihkkáriid várás (sámepartalmentarihkkár-konferánsa). Sámi parlamentáralaš ráđđi ovddasvástida diekkár konferánssaid organiserema ja čađaheami, gosa sámedikkiid álbmotválljejuvvon ovddasteaddjit čoahkkanit.