Sámediggepresideantta Egil Olle ráhpansáhkavuorru parlamentarihkarkonferánssas:
Presideanttat, áirasat, eará konferánsaoasseváldit, ráhkis olbmot.
Mus lea illu sávvat didjiide buohkaide buresboahtima dán nuppi parlamenarihkarkonferánsii. Vuosttaš konferánsa dollojuvvui Johkamohkis guovvamánu 24. b. 2005. Vásihusat maid dalle oaččuimet leat vuođđun dán konferánsii.
Dán lágan arenat go dát lea, gos sámi politihkkarat ja álbmotválljen ovddasteaddjit sáhttet deaivvadit ja guorahallat oktasaš hástalusaid, leat dehálaččat.
Dat go sámedikkiid politihkkárat ja ruošša beale sámiid ovddasteaddjit besset čoahkkanit oktasaš konferánsii lea hui dehálaš. Dát čájeha máilbmái ahte sámi álbmogis lea oktasaš kultuvra ja historjá, ja oktavuohta riikarájiid rastá.
Ovddit konferánssas mearriduvvui Johkamohkejulggaštus oktasaš sámi vuoigatvuođaid ja áigumušaid hárrái. Dán jagi konferánsa loahpahuvvo loahppadokumeanttain man vuođđun lea Johkamohkejulggaštus. Johkamohkejulggaštus lea iešheanalis ja gustovaš julggaštus maid ii leat ágga rievdadit.
Ovddit konferánssa rájes lea ON váldočoahkkin čakčat 2007 mearridan álgoálbmot vuoigatvuođaid julggaštusa. Dát buktá sihke politihkalaš ja moralalaš geatnegasvuođaid nationála stáhtaide.
Dan ahte gávdno ollu máhtolašvuohta movt eallit sámi guovlluin ja geavahit daid resurssaid, ii sáhte eahpidit.
Árbemáhttu lea vuođđun sámi boares vieruide mat čatnasit ovdamearkka dihte guolástussii, boazodollui, eanandollui, duodjái, meahcásteapmái, bivdui, moarječoaggimii ja eará meahccegeavaheapmái.
Árbemáhttu lea maiddái okta dain deháleamos osiin sámi huksendábiin ja ávnnasgeavaheamis.
Sámegiella lea dattetge áitojuvvon Davviriikkain ja Guoládatnjárggas. Mii fertet ovttas bargat buoridan dihte sámegiela ovddidan- ja suodjalaneavttuid.
Sámi mánáin ja nuorain lea vuoigatvuohta hállat ja oahppat iežaset giela, bargat kultuvrrain ja suodjalit ja ovddidit iežaset identitehta. Stáhtat ja sámedikkit fertejit gávdnat vel ain buoret ovttasbargovugiid earret eará deaivvadansajiid láhčimii ja dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaide main vuolggasadjin lea sámi mánáid giella ja kultuvra.
Mii áigut otne guorahallat maiddái ollu eará fáttáid mat midjiide politihkkariidda leat dehálaččat.
Iešmearrideapmi guoská buot dasa maid birra mun lean hállan.
Mii sáhttit vuordit ahte dat lea dat rukses láigi das man birra otne ságastallat. Das lea okta dehálaš prinsihppa ahte sámit berrejit ja galget guldaluvvot ja beassat searvat mearrádusproseassaide áššiin mat gusket sidjiide njuolga.
Dasa lassin lea dehálaš ahte oažžut ortnegiid maiguin sihkkarastit sámedikkiid sajádaga bušeahtta- ja ruhtadanbarggus sámi ulbmiliidda.
Das leat mielde maiddái dat rámmat maid sámedikkit dárbbašit iežaset vuoruhemiid duohtandahkamii. Dáid prinsihpaid fertejit stáhtat buot guovlluin dohkkehit ja doahttalit.Davviriikkalaš sámekonvenšuvdna lea hui dehálaš sámi servodaga ovddideapmái. Mun dovddahan fuolastumiin dan ahte maŋimuš áiggis lea čuožžilan eahpesihkarvuohta das movt proseassa plánenbargu viidáset konvenšuvnna ektui galgá čuovvoluvvot.
Mun muittuhan ahte buot golbma stáhta ledje mielas dan ektui ahte oažžut ON eamiálbmotjulggaštusa mearriduvvot, sihke proseassa čađa ja julggaštusa mearrideami bokte.
Proseassa Davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain ii leat joavdan nu guhkás ahte stáhtat ja Sámedikkit livčče álgán bargat konvenšuvnna sisdoaluin. Danne oaivvildan mun ahte ferte bargojuvvot buot maid sáhttit vai proseassa ovdánišgoahtá fas.
Sámedikkiin ja stáhtain lea oktasaš ovddasvástádus das ja mii eaktudit dál, ahte buot guoskevaš bealit čuovvolit šiehtadusa mii lea ministarat geain lea ovddasvástádus sámi áššiin ja sámedikkiid presideanttaid gaskka buoremusat ávkin sámi álbmogii ja davviriikkaid stáhtaide.
Dáid sániiguin almmuhan mun ahte Sámeparlamentarihkarkonferánssa 2008 lea rahppojuvvon.