Bievlavuodjima birra
President Egil Olli
Vuos háliidan giitit bovdehusas! Detnui lea álo hávski boahtit deaivvadit olbmuiguin njuolgga. Ja illudan oaidnit báikkálaš olbmuid áŋgiruššama ja beroštumi iežaset servodagas.
Servodatberoštupmi Deanus mearkkaša earret eará dan ahte olbmot beroštit gieldda meahcceguovlluin ja duoddariin. Dát guovllut leat hui dehálaččat didjiide geat orrubehtet dáppe. Mii diehtit ahte dákkár beroštupmi lea maiddái eará giliin dáppe davvin. Várit, duoddarat ja jávrrit leat álkiduhttán ássama dáppe davvin. Dáppe mii leat viežžan láibámet. Dáppe han mii leat oahppan birget dakkár eatnamiin ja dálkkádagain mat eai álo leat nu árvasat. Ja dat han lea ge maid mii atnit ruoktun. Dál ge mis ollugat háhket lasseeallámuša duoddariin ja jávrriin. Deanus, nu go eará sámi ássanguovlluin ge, lea stuorra árvu dain resurssain, maid olbmot jahkásaččat vižžet meahcis. Dát resurssat eai boađášii muđui ávkin.
Dattetge lea meahci ja duoddariid árvu rievdan muhtumiidda mis. Mis, geat leat fásta barggus, geat čohkkát kantuvrrain dahje geaid bargosadji lea guhkkin eret dovddus meahcceguovlluin, ii leat vejolašvuohta jođašit olgun nu dávjá. Midjiide, geat gullat dán jovkui, lea meahccegeavaheapmi šaddan eanet lustamátkin ja virkkosmahttimin. Midjiide ii leat šat meahcce- ja jávreávkkástallan nu dehálaš go ovdal lei. Muhto mátkkit dohko mearkkašit ain ollu midjiide. Dohko han mii vuolgit go dárbbašat ođđa searaid dilihis árgabeaivvi maŋŋá. Muhto dohko mii vuolgit maid dan dihte vai beassat dovdat gullevašvuođa árbevirolašvuhtii ja muosáhit juoidá das mii lei dehálaš min máttuide. Mii háliidat searvvahit mánáideamet dása, ja dan láhkai addit sidjiide gullevašvuođa daidda giliide ja dan eanadahkii gos sii leat vuolgán.
Go mii digaštallat min duoddariid ja meahcceguovlluid birra, de eat sáhte garvit gažaldaga; mo mii dohko beassat? Dat lea otná fáddá. Deanu gielda lea min bovden deike digaštallat bievlavuodjima birra. Dat ii leat álkes digaštallanfáddá. Dat guoskkaha ollu čuolmmaid ja iešguđetlágan beroštusaid. Ja dán oktavuođas lea erenoamážit sáhka sierranas eallinárvvuin ja eallinvugiin. Dainna mun oaivvildan ahte sis, geat ráhkadit lágaid, ja sis, geaid várás lágat leat ráhkaduvvon, ii leat seamma vuolggasadji. Dát sierranas vuolggasajit dat dábálaččat vuolggahit sierramielalašvuođa lágaid ektui ja daid dulkoma ektui.
Deanu gielda ii leat ovttaoaivilis fylkkamánniin ja dainna mo son dulko gustovaš njuolggadusaid. Dii oaivvildehpet ahte fylkkamánni hehtte árbevirolaš meahccegeavaheami gielddas. Maiddái Sámedikki mielas berre geahččat kritihkalaččat lága hálddašeami, ja gielddaid válddi fievrridit iehčanas politihka dán suorggis. Muhto seamma dehálaš lea čalmmustuhttit nationála dási. Dan dásis dat lea ovddasvástádus ráhkadit daid lágaid ja njuolggadusaid, maid gielddat - ja fylkkamánni, fertejit čuovvut.
Sámediggi háliida čađahit čielga politihka go guoská stuorra várre- ja meahcceguovlluide beassamii ja daid geavaheapmái, ja dán suorggis mis lea, muhtun muddui, vejolašvuohta hábmet dán politihka. Dát politihkka lea vuođđuduvvon báikkálaš árbevieruide ja geavadii.
Mii diehtit buohkat ahte ođđa láhkaevttohus mohtorjohtolaga várás lea boahtán. Luondduhálddašandirektoráhta sáddii mannanjagi gulaskuddamii ođđa njuolggadusevttohusa mii galgá guoskat mohtorjohtolahkii mehciin ja čázádagain. Sámediggi attii viiddes cealkámuša, ja čujuhii earret eará čuovvovaš beliide:
1. čuokkis: Láhkaevttohus árvvoštallá hui uhcán dan guđe árvvut dat leat vuođđun eanadaga geavaheapmái ja dan áddejupmái.
2. čuokkis: Sámediggi váillahii viidáseappot vuđolaš duođaštan- ja kártenbarggu mohtorjohtolagas mehciin. Ii leat doarvái diehtit galle fievrru gávdnojit, muhto maiddái gos ja goas dat geavahuvvojit, ja mo dat váikkuhit birrasii.
3. čuokkis: Sámediggi lea ovttaoaivilis das ahte mohtorjohtolat lea lassánan maŋimus jagiid, erenoamážit Davvi-Romssas ja Finnmárkkus. Sámediggi lea maid ovttaoaivilis das ahte mohtorjohtolat bievlaeatnamis bilida luonddu sakka, muhtun guovlluin eanet go eará guovlluin. Dán vuođul sáhttá erenoamážit bievlavuodjin bilidit sámi kultuvrra luondduvuđđosa guhkit áiggi vuollái.
Viidáseappot dovddahii Sámediggi čielgasit ahte buot ohcciiguin ii sáhte meannudit ovttaláhkai. Giliolbmuiguin, geat ávkkástallet luondduin ja dan riggodagaiguin, ferte meannudit earáláhkai go astoáiggevuoddjiiguin mat bohtet olggobealde. Ferte sáhttit vuoruhit gieldda, dahje gili olbmuid, ovddabeallái olggobeale giliid olbmuid. Dán oktavuođas heive čujuhit Finnmárkkuláhkii ja dan áigumuššii.
Háliidan čilget dáid čuoggáid lagabui, ja álggán árvvuiguin. Ja de sáhttet muhtumat jearrat; lea go mohtorjohtolat ja bievlavuodjin sámi árvu? - Ii leat, ii eisege, skohtervuodjin ii iešalddis leat sámi árvu. Muhto duoddarii ja guollejávrriide beassamis, lea dehálaš árvu sámi servodagain. Buohkaid mielas geat ásset dáppe lea dehálaš ahte álkit beassat árbevirolaš ávkkástallanguovlluide. Mii háliidat geavahit dáid guovlluid nu mo buolvvat ovdal min leat dahkan. Mii háliidat ahte min mánát ja nuorat galget beassat muosáhit ja vásihit duoddara ja meahci. Dan máhtu maid mii leat ožžon iežamet váhnemiin luonddu birra, háliidat mii addit viidáseappot iežamet mánáide. Ja mii háliidat beassat geavahit luonddumet dakkár vugiid mielde, mat leat heivehuvvon min ođđaáiggi árgabeaivái. Buot dát leat sámi árvvut. Dat leat dakkár vuođđoárvvut ja vuogit sámi servodagain mat eai galgga rievdaduvvot. Ja dat lea eanet go dušše lustamátkit ja virkkosmahttin.
Mohtorjohtolatláhka lea vuođđuduvvon eará árvvuide. Dan vuođđun lea dat ahte luondu vuosttažettiin lea rámman lustamátkkiide ja virkkosmahttimii. Luondu lea báiki gos olbmot gávdnet ráfi ja muosi, ii ge báiki gos lea bargu ja ávkkástallan. Nu leat ge guovttelágan oainnut luonddueanadaga birra mat bohtet ovdan dán digaštallamis. Dán rádjai lea nationála oaidnu vuoitán. Sámediggi lea gulaskuddancealkámušastis čalmmustuhttán sámi árvovuođu. Mii vuordit ahte dát áddejupmi biddjojuvvo vuođđun loahpalaš láhkaevttohussii.
Dovddaha go dalle Deanu gieldda reakšuvdna mohtorjohtolatláhkii dan ahte láhka rihkku sámi vuođđo-, báikkálaš árvvuid? Mu oaivila mielde dat sáhttá leat vuohki mo dulkot Deatnulaččaid reakšuvnna mohtorjohtolatpolitihkkii. Ákkasteapmin čujuhan sámi árbevieru dehálaš mihtilmasvuhtii, namalassii nuppástuhttinnákcii ja -dáhttui. Heiveheapmi ođđa geavahanvugiide, ođđa reaidduide ja ođđa teknologiijii lea álo leamaš nanus sámi servodagain. Johtolat meahcis ja dainna ávkkástallan leat buorrin ovdamearkan dasa. Doppe gos mii ovdal lávet vázzit, ja herggiiguin ja heasttaiguin vuodjit, doppe mii dál geavahat skohtera, guđajuvllaga ja girdi. Ja doppe gos mii ovdal sugaimet, doppe mii dál vuodjit johtilis fatnasiiguin. Ná mii leat heivehan iežamet ja váldán atnui ođđa veahkkeneavvuid. Nu mii áigut dahkat boahtteáiggis ge. Árbevierru lea juoga mii ii leat stirdon, rievdan lea maiddái árbevierru. Mii doalahat dan mii lea deháleamos; namalassii johtaleami meahcis ja dainna ávkkástallama. Muhto mii rievdadat vuogi mo mii dan dahkat.
Nuppi čuoggái mun dajan: Mii dárbbašat eanet dieđu mohtorjohtolaga ja meahci geavaheami birra. Mii reageret garrasit go Luondduhálddašandirektoráhta ovddida dakkár láhkaevttohusa mas lea hui heajoš máhttovuođđu. Vuođđun han ii sáhte bidjat dušše johtolaga lohkama muhtun, soaittáhagas válljejuvvon sajiin. Dahje lohkat dispensašuvnnaid jearakeahttá leat go dat duođai geavahuvvon. Mii fertet diehtit eanet go dan ahte galle muohtaskohtera ja ATV-fievrru gávdnojit. Mii fertet diehtit mo ja goas dat geavahuvvojit. Geavahuvvojit go dat ovdamearkka dihtii dušše lustavuodjimii? Lea go sáhka luondduávkkástallamis vai eará ávkkástallanvuodjimis? Man dávjá ja man ollu dat geavahuvvojit? Ja geat daid geavahit?
Vudjet go olbmot boares luottaid mielde, vai ráhkaduvvojit go čađat ođđa luottat dakkár guovlluide gos ovdal ii leat leamaš mohtorjohtolat?
Mii fertet maiddái diehtit geat dat vudjet. Vuddjojuvvo go vuosttažettiin ealgabivddu ja fierpmuma oktavuođas? Vuddjet go vuosttažettiin rávesalbmát, vai leat go dát bearašmátkkit? Naba mánát ja nuorat? Mo sii oidnet dákkár meahccegeavaheami? Ja gos leat nissonolbmot? Diehtit go mii doarvái sin geavada birra ja mo sii oidnet bievlavuodjima?
Mii vuordit vástádusaid dáidda gažaldagaide. Mii gáibidat ahte guovddáš eiseválddit heitet geavaheames vuođđun dušše dan maid sii oaivvildit, ja geavahišgohtet iežaset evttohusaid vuođđun fákta ja áddejumi. Dárbbašuvvo ođđa dutkan vai báikkálaš geavaheami ja johtolaga iešguđet bealit bohtet ovdan. Mii háliidat maid ahte dat árvvut ja geavadat čuvgehuvvo mat leat vuođđun dán johtolahkii. Ja mii háliidat diehtit makkár mearkkašupmi meahcis ja dan geavaheamis lea viidáset ássamii ja ealáhusdoibmii sámi guovlluin.
Sámediggi vásiha ahte beassamis meahccái ja duoddarii lea stuorra mearkkašupmi olbmuid eallineavttuide davvin. Ollugiidda dáppe mearrida dat ahte lea álki beassat stuorra ja rikkes eatnamiidda jos galget ain orrut dáppe. Finnmárkkulága ulbmilparagráfa vuođđun lea maiddái meahcceresurssaid hálddašeapmi ahte dat galget leat ávkin fylkka ássiide, ja erenoamážit vuođđun sámi kultuvrii, boazodollui, meahcceávkkástallamii, ealáhusbargui ja servodateallimii. Dán vuođul evttoha ge Sámediggi ahte báikegottiid olbmuid vuoigatvuohta beassat johtalit duoddaris galgá sihkkarastojuvvot ovddabeallái olggobeale giliid olbmuid.
Loahpas bivddán din árvvoštallat min iežamet meahccegeavaheami dan oktavuođas go vuodjit mohtorfievrruiguin duoddaris. Sámediggi guoskkahii dán cealkámušastis láhkaevttohussii. Mii dovddaheimmet dalle ahte áigut árvvoštallat iežamet geavada mohtorjohtolaga oktavuođas. Mii fertet jearrat lea go dat ceavzilis guhkit áiggi ektui. Vai lea go nu ahte dan lea vejolaš rievdadit veaháš?
Mii eat galgga ballat rievdadusain. Mun lean ovdal dan namuhan, ja fas geardduhan; sámi servodagat leat hárjánan heivehit iežaset ođđa eavttuide. Dál dáidá heiveheapmi mearkkašit eanet go ovdal, ja maiddái ahte válljet eret juoidá. Dat sáhttá mearkkašit maid dan ahte guođđit eret boarráset vugiid, muhto maid guođđit eret muhtun ođđa vejolašvuođaid. Hástalussan midjiide lea dál vástidit čuovvovaš gažaldahkii: Guđe geavadiiguin sáhttit ja háliidat mii joatkit? Mat leat dehálaš báikkálaš beroštusat? Lea go dat juohkehačča jođašandárbu ja ávkkástallan alccesis?
Mis fertet leat dáhttu árvvoštallat iežamet vuodjinvugiid. Muhto min iežamet geavada kritihkalaččat árvvoštallan, mielddisbuktá maiddái dan ahte mis lea lohpi ovddidit daid seamma kritihkalaš gažaldagaid buot joavkkuide geat geavahit duoddara. Boazodoallu lea čielgasit stuorámus geavaheaddji. Beaktilis boazodoallu gáibida viiddes mohtorjohtolaga. Stuorámus birasváikkuhusat bievlavuodjima oktavuođas leat čielgasit boazodoalu bievlavuodjimis. Sámediggi lea eará oktavuođain jearran ahte fertešii go dán vuodjima gáržžidit. Mii fas hástalat ealáhusa ja jearrat mii dat leat boazodoalu dárbu jus doallu galgá leat beaktil. Dohkkehivččii go boazodoallu gáržžidemiid bievlavuodjimis ja mainna lágiin?
Máŋgga siva geažil lea digaštallan dehálaš. Duoddarii beassan ja dan geavaheapmi čatnasa lávga árbevirolaš eallinvuohkái sámi guovlluin, das lea mearkkašupmi máhtolašvuođa ja kultuvrra viidásetfievrrideapmái. Das lea maid mearkkašupmi viidáset ássamii sámi guovlluin. Das lea maid sáhka birrasis ja álbmotdearvvašvuođas. Dat guoská midjiide buohkaide. Ja dat digaštallan lea dehálaš ja dat ii galggašii šaddat oainnuid duohkut deike dovddaheapmin ja bealkkašeapmin.
Danne lea Sámediggi ilus go Deanu gielda lea beroštuhttán olles álbmoga digaštallat meahccejohtolaga. Mii doarjut buot geahččalemiid čađahit áššálaš digaštallamiid. Mii áigut veahkehit nannet máhttovuođu. Mii áigut kritihkalaččat geahčadit lágaid, ja áigut kritihkalaččat geahčadit iežamet geavada.
Buorre digaštallan odne nannešii min ákkastallanvuođu go mii deaivvadat nationála eiseválddiiguin. Dat váikkuhivččii ođđa politihkkahábmema meahccejohtolaga várás, dakkár politihka mii eanet go odne vuođđuduvvá báikkálaš, sámi árvvuide ja geavadii.