Vuolggasadjin lágaid ja doaimmaid hábmemii sihkkarastit ja dohkkehit sámiid vuoigatvuođaid eatnamiidda ja luondduresurssaide, lea álbmotrievttis. Oassi Sámi vuoigatvuođalávdegotti álbmotrievttalaš árvvoštallamiin, konklušuvnnain ja čuovvolemiin leat váilevaččat ja muhtomin maid boastut. Dát mielddisbuktá ahte muhtin láhkaevttohusat lávdegottis leat problemáhtalaččat.
Sámi vuoigatvuođalávdegotti váldoevttohusaid sáhttá lohkat leat čadnon golmma láhkagáhppálagaide. Dát leat čuovvovaččat:
1.Kártenláhka (kárten ja dohkkehanláhka)
2.Konsultašuvdna- ja áššemeannudanláhka (Áššemeannudan- ja konsultašuvdnaláhka)
3.Stivren- ja hálddašanláhka eatnamiin ja luondduresurssain (Hålogalanda- láhka, Statskog, meahcceláhka ja Finnmárkku guolástusláhka).
Vai joksá álbmotrievttalaš dohkálaš ja ollislaš lága, de fertejit dát golbma láhkaevttohusa ovttas sihkkarastit:
- Duohta dohkkeheami sámiid vuoigatvuođain
- Kárten vuoigatvuođain mat maid sihkkarastet ovttaskas sámi vuoigatvuođaid
- Riektegova mii lea ovttadássásaš miehtá árbevirolaš sámi guovllu ja mii sihkkarastá duohta ovttaláganvuođa gaskal eanetlogu ja unnitlogu ja gaskal iešguđet sámi guovlluid
Kártenláhka
Kártenlága evttohus lea buorre.
- Sámediggi ii sáhte guorrasit evttohussii ahte kárten galgá dáhpáhuvvat dušše norgga lága vuođul ja dainna eavttuin ahte norgga rievttis ollásit lea oktavuohta riikkaidgaskasaš rivttiin.
- Lea hui dehálaš ahte láhka čielgasit deattuha ahte sámiid oktasaš vuoigatvuođat maid galget čielggaduvvot.
- Rádji ferte maid leat unni dasa mii galgá čielggaduvvot, ja seamma gullá maid vejolašvuođaide ođđasit váldit bajás duopmostuollomeannudeapmái áššiid main lea lágafámolaš mearrádus dahkkon.
Konsultašuvdna- ja áššemeannudanláhka
Konsultašuvdna- ja áššemeannudanlága evttohus lea buorre.
- Konsultašuvnnat ja informerejuvvon mieđiheapmi dahkaba ovttas iešmearridanrivttiin čiehkageađggi riikkaidgaskasaš álgoálbmotrievttis.
- Sierra láhka mii čađaha geatnegasvuođaid mat čuvvot álbmotrievtti dagaha ahte muhtin norgga lágat ja hálddašanpraksis oktiivástidit álgoálbmotrivttiin.
- Iešmearridanriekti ja stáhtaid geatnegasvuohta sihkkarastit sámiid materiálalaš kulturvuođu muitala ahte Sámedikkis ferte leat mieđihanriekti mat gullet almmolašrievttalaš mearrádusaide ja mearrádusaide mat čielgasit gullet oktasaš vuoigatvuođaide.
- Šaddá maid dárbbašlažžan geatnegahtti njuolggadusaiguin mat nannosit deattuhuvvojit čielggademiin mat galget dahkkot mehciid sisabahkkemiid ja meahccegeavaheami rievdadusaid oktavuođas.
Stivren- ja hálddašanláhka
Stivren- ja hálddašanláhka eatnamiin ja resurssain ferte sihke prinsihpalaččat ja duođas dohkkehit sámiid oktasaš ja oktagaslaš eanan- ja resursavuoigatvuođaid, ja maid gozihit sámiid rievtti iešmearrideapmái ja oassálastimii.
- Sámi vuoigatvuođalávdegotti eanetloguevttohus (Hålogalánda- láhka) ja nubbi unnitloguevttohus (dárkkistuvvon Statskog) eaba gozit dáid beroštumiid.
- Stivren- ja hálddašanláhka eatnamiid badjel gos dovddastuvvo ja dohkkehuvvo ahte gávdnojit oktasaš ja oktagaslaš sámiid vuoigatvuođat, lea mihtilmas sihke eanaeaiggátorgánan ja orgánan mii doaimmaha almmolašrievttalaš eiseválddi dovdákeahtes eaiggádiid ja geavahanrievttalaččaid ovddas. Dákkár lágain fertejit sámit danin sihkkarastojuvvot sihke eananeaiggátposišuvnna mii čuovvu ILO 169 ja iešmearridanposišuvnna mii čuovvu ON konvenšuvnna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra ja álgoálbmotjulggaštusa.
- Stivren- ja hálddašanortnegiin ferte maiddái leat seamma hápmi iešguđet sámi guovlluin, ja maiddái heivehuvvot sámi geográfalaš servodatstruktuvrii.
Viidáset proseassa
- Galget čađahuvvot viiddis konsultašuvnnat gaskal departemeantta ja Sámedikki láhkaevttohusaid birra.
- Ovdal konsultašuvnnaid áigu Sámediggi čađahit čoahkkimiid ja dialogaid sámi ásahusaiguin ja organisašuvnnaiguin háhkan dihte viidát vuođu lagat konkretiserema lágain ja láhkamearrádusain dáid konsultašuvnnaid čađa.