Ovttasdoaibman stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka - Sáhkavuorru IPY Ealát seminárás: Resilience in world reindeer herding societies, Guovdageainnus 31.03.09.
Sámedikki presideantta Egil Olli bokte, Norgga bealde
Sámediggeráđi bajimuš boazodoallopolitihkalaš mihttomearrin Norggas lea gozihit ja sihkkarastit boazodoalu kultuvrra, giela, dološ vieruid ja árbejuvvon vuoigatvuođaid láhkaaddimis ja hálddašeamis. Dát gáibida ahte boazodoalu árbevierut bearašealáhussan deattuhuvvojit ja ahte boazodoalu eatnamat sihkkarastojuvvojit.
Ii leat makkárge eahpádus das ahte boazodoallu hui ollu sajiin otne lea áitojuvvon ja gáržžohallan ealáhus Norggas. Muhto dakkár olmmoš gii čuovvu dušše almmolaš ságastallama sáhttá álkidit dájuhuvvot jáhkkit ahte boazodoallu dat sihke áitá luonddu ja servodatovddideami. Ollu oktavuođain lea boazodoallu gártan buohkaid njálmme vuollái. Dat sivahallojuvvo eatnamiid guorbadeamis ja lobihis boraelliid bivddus. Dan seammás oažžu boazodoallu siva das go eará meahcceealáhusat ja meahccegeavaheapmi gáržžohallet ja hehtte astoáiggedoaimmaid, bartahuksema, energiijahuksema, minerálaid roggama ja sullasaččaid.
Eahpitkeahttá dárbbaša boazodoallu ollu eatnamiid ealáhussii, ja ahte sáhttet šaddat vuostálasvuođat beroštumiid gaskka nugo sierralágan areálageavaheddjiid gaskka sihke boazodoalus ja boazodoalu ja eará geavaheddjiid ja geavahansávaldagaid gaskka. Muhto dattetge; manne son boazodoallu nu dávjá ovddiduvvo negatiivvalaččat. Ollu bealit váikkuhit dattetge dasa, nugo dábálaš lea dalle go váttis áššiid birra šaddá sáhka. Mun áiggun dattetge geassit ovdan ovtta beali mas mu mielas sáhttá leat stuorra mearkkašupmi; váilevaš searvvahahttin ja searvan boazodoalu ja Sámedikki bealis, dalle go mearrádusat ja mearrádusproseassat boazodoalu beroštumiin ja vuoigatvuođain guoskkahuvvojit.
ON 1966 konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái artihkkalis 27 daddjojuvvo čielgasit maid stáhta sáhttá dahkat dahje makkár lobi sáhttá addit earáide almmá rihkokeahttá vuoigatvuođa bargat árbevirolaš ealáhusaiguin, nugo boazodoaluin, ja dasto guovlluin ja resurssain mat leat vuođđun ealáhusbargui. Dát mearrádus geatnegahttá stáhtaid maiddái čađahit konsultašuvnnaid guoskevaš álgoálbmogiin ovdalgo dahkkojuvvojit mearrádusat duohtademiin min árbevirolaš guovlluin.
Norga lea dohkkehan maiddái ILO-konvenšuvnna nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain mas konkretiserejuvvo lagabuidda stáhta konsulterengeatnegasvuohta dain álgoálbmogiiguin maidda doaibmabijut mat plánejuvvojit sáhttet guoskat, ja sihkkarastit dan ahte álgoálbmogat sáhttet searvat luondduresurssaid almmolaš rievttálaš hálddašeapmái.
Dán oktavuođas ferte namahit maiddái ahte konsultašuvdna- ja searvanvuoigatvuohta lea vel čavgejuvvon eamiálbmotjulggaštusas maid ON mearridii čakčat 2007. Das boahtá čielgasit ovdan ahte eamiálbmogiiguin galgá konsulteret sin ovddastuslaš ásahusaid bokte sihkkarastin dihte dieđihuvvon miehtama ovdalgo stáhta dahká mearrádusa ja čađaha lágaid dahje hálddahuslaš doaibmabijuid main sáhttá leat mearkkašupmi midjiide. Dán mieđihanrievtti ferte maiddái geahččat eamiálbmogiid iešmearridanrievtti olis nugo daddjojuvvo ON siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna vuosttaš artihkkalis ja eamiálbmotjulggaštusa goalmmát artihkkalis.
Nappo ii leat eahpádus das ahte mis álgoálbmogin galgá leat váikkuhanfápmu daid mearrádusaide mat gusket midjiide, ja dát guoská dieđusge maid boazodollui.
Mun oaivvildan ahte boazodoallopolitihka hábmen Norggas ii leat álohii hábmejuvvon daid geatnegasvuođaid ektui mat stáhtas lea čađahit konsultašuvnnaid ja searvvahit. Dasa leat máŋga ovdamearkka, maiddái maŋit áiggis:
- Ráđđehus ovddidii ja Stuorradiggi mearridii bajimuš boazologu deike Oarje-Finnmárkui almmá ahte boazodoallu dahje Sámediggi ledje mielde proseassas.
- Boazodoalloláhka ovddiduvvui ja mearriduvvui 2006:s almmá ahte Sámediggi dahje Norgga boazosámiid riikkasearvi ožžo ollislaš dieđuid láhkaevttohusa birra
- Ráđđehus lea gieskat ovddidan minerálalága man olis Sámedikkis ledje konsultašuvnnat Ealáhus- ja gávpedepartemeanttain, muhto Sámediggi ii leat sáhttán miehtat dasa danne go dat láhka ii leat álbmotrievtti siskkobealde.
o Ráđđehus ii leat čađahan duohta konsultašuvnnaid boazodoaluin sin iežaset organisašuvnna NBR bokte. Duođai doalai Ealáhus- ja gávpedepartemeanta nu gohčoduvvon konsultašuvdnačoahkkima NBR:in maŋŋá go sii ledje konkluderen áššis, ja sádden dan Sámediggái meannudeapmái. Dát dieđusge eai leat dakkár konsultašuvnnat mat dáhpáhuvvet buriin jáhkuin ja dainna áigumušain ahte boahtit ovttaoaivilii, ILO 169 guđát artihkkala mielde.
o Sámediggi ii leat sáhttán miehtat láhkaevttohussii dannego dat earret eará ii sihkkaraste Sámedikki iige boazodoalu vejolašvuođa searvat iskan- ja rogganrievtti mearrádusain go lea sáhka minerálain nugo veaiki, nihkkel, ruovdi ja golli sámi boazodoalloguovlluin olggobealde Finnmárkku. Dát ii dávis namuhuvvon 27. artihkkalii ON siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnnas ja ILO 169 mearrádusaide čađahit konsultašuvnnaid.
o Láhkaevttohus maid ii sihkkaraste dan ahte njuolga guoskkahallon sámit, nugo ovdamearkka dihte boazodoallu, ožžošedje ávkki minerálaroggamis nugo lea nannejuvvon ILO 169 artihkkalis 15 nr 2.
o Go Ráđđehus ovddida dakkár láhkaevttohusa mii ii soaba oktii álbmotrivttiin, de Sámedikkis ii leat eará vejolašvuohta go hilgut evttohusa, ja maiddái dan doaimma maid láhka lea oaivvilduvvon reguleret.
- Boazodoallohálddašeapmi lea organiserejuvvon dainna lágiin ahte sámi ovddastus stivrejeaddji orgánain álohii lea unnitlogus - dát ii dávis sámiid iešmearridanvuoigatvuhtii.
- Maŋimuš láhkarievdadusaid bokte lea boazodoalloorohagaide addojuvvon bargun gozihit guohtonresurssaid iežaset orohagas, almmá ahte dat livčče ožžon resurssaid dáid doaimmaid goziheapmái. Dušše areálaplánaid oktavuođas lea juo sáhka sullii 750 plánas jahkái sámi boazodoalloguovllus, dasa lassin bohtet ollu eanet eaŋkiláššit. Jos ovttaskas boazodoalloorohagat galget sáhttit dáid bargat, de dárbbašit dat resurssaid, ja dat sis eai leat.
- Norgga boazosámiid riikkasearvi ii leat ožžon resurssaid nu ahte ollásit sáhtášii searvat seamma dásis go eará bealit buot mearrádusdásiin, áššiid oktavuođas mat gusket boazodollui.
2005:s šiehtaduvvojedje konsultašuvdnaprosedyrat stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka. Dán šiehtadusa bokte lea Sámediggi ožžon dehálet saji go ovdal lágaid ráhkadeami oktavuođas ja bođumearrádusaid ektui. Eanet ja eanet áššiin konsulterejuvvo Sámediggi dakkár bođudoaibmabijuid birra mat gusket boazodollui, leš dal energiijahuksemiid vai luonddugáhttema oktavuođas.
Dattetge ii leat vel ii lahka ge nu ahte livččii dásseárvosaš ovttasdoaibman buot mearridandásiin almmolaš eiseválddiid, Sámedikki ja boazodoalu gaskkas dakkár politihkkahábmemis, lágaid ráhadeamis ja hálddašeamis mas lea mearkkašupmi boazodollui. Danne go dávjá lea nu ahte mii eat gula maidege mearrádusaid birra ovdalgo dat leat dahkkojuvvon dahje ahte eai leat návccat searvat dásseárvosaš beallin. Mii fertet sihke dustet hástalusa ja ieža hástalit stáhta vai Sámedikki ja boazodoalu návccat nannejuvvojit, nu ahte mii leat ráhkkanan proseassaide ovddalgihtii ja sáhttit leat aktiivvalaš gulahallin. Ain lea eanaš stáhta mii ovttabeallásaččat stivre bozodoallopolitihkas.
Orohagat ja NBR eai leat ožžon návccaid ja resurssaid doaibmat aktiivvalaš gulahallin báikegottiiguin ja gielddaiguin doaimmaideaset evttuid oktavuođas. Sámedikkis ii leat makkárge váldi, muhto dušše konsultašuvdnarolla lágaid ja doaibmabijuid hábmemis.
Mihttomearrin ferte leat oažžut dakkár boazodoallohálddašeami mii lea eahpitkeahttá álbmotrievtti gáibádusaid siskkobealde ieš- ja mielmearrideami oktavuođas. Dát adnojuvvo erenoamáš dehálažžan dannego boazodoallu Norggas lea kultuvrii čadnojuvvon sámi ealáhus.
Danne lea Sámediggi boazodoallokonsultašuvnnain evttohan ahte berre namuhuvvot lávdegoddi mas leat stáhta eiseválddiid, NBRa ja Sámedikki ovddasteaddjit ja mii galgá geahčadit prinsihpalaš álbmotrievttálaš ja geavatlaš beliid boahttevaš boazodoallohálddašeamis. Dakkár lávdegoddi ferte árvvoštallat dálá boazodoallohálddašeami ja vejolaččat evttohit ođđa málle. Ođđa málle vuođđun ferte biddjojuvvot ahte boazodoalu mearkkašupmi árbevirolaš sámi ealáhussan ja sámi árbedieđu ja kultuvrra seailluheaddjin dohkkehuvvo. Lávdegottis berrejit leat obmot geain lea álbmotrievttálaš gelbbolašvuohta, ja lávdegotti barggus berre leat viiddes gulahallan boazodoaluin.
Mun oaivvildan ahte Sámediggi guhkit áiggi vuollái ferte leat gearggus váldit badjelasas hálddašanovddasvástádusa boazodoalus. Muhto ovdalgo Sámediggi sáhttá váldit badjelasas dakkár hálddašanválddi boazodoallolága vuođul, de fertejit máŋga beali árvvoštallojuvvot ja čielggaduvvot.
Dás ferte leat mielde gažaldat Sámedikki formála sajádaga birra Ráđđehusa ektui ja Sámedikki váikkuhnvejolašvuođa birra go bušeahtta sámi áigumušaide ráhkaduvvo. Duohta bušeahttašiehtadallamiid dahje -konsultašuvnnaid haga leat Sámedikkis ja sámi álbmogis uhccán vejolašvuođat váikkuhit bušeahttarámmaid dan dehálaš servodatsuorggis mas dás lea sáhka.
Sámedikkis galgá ja ferte leat váikkuhanvejolašvuohta dain rámmaeavttuin mat čatnasit lágaide, láhkaásahusaide ja ekonomiijii mat gusket boazodollui, jus galggaš leat jierpmálaš sirdit boazodoalloválddi Sámediggái. Boazodoalloválddi sirdin Sámediggái ferte maiddái dahkkojuvvot ovttasráđiid boazodoaluin.
Buorre ovttasdoaibman stáhta eiseválddii, Sámedikki ja boazodoalu gaskkas, mii lea vuođđuduvvon stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide, lea dat mii mearrida nana ja boahtteáigásaš boazodoalu.