Sámediggepresideantta Egil Olli sáhkavuorru ON:a Bissovaš forumi New York:as

Presideanta,

Mun háliidan vuos dovddahit ahte Sámediggi lea duhtavaš go mii beasaimet leat Bissovaš foruma ráhkkaneaddji čoahkkima isidin dán jagi sešuvnnas njukčamánus dán jagi. Seammás háliidit mii giitit Norgga ráđđehusa go attii midjiide dan vejolašvuođa dan bokte go attii midjiide ekonomalaš resurssaid geavahussii. Mu mielas lea deaŧalaš ahte ON Bissovaš forum dieinna lágiin oažžu vejolašvuođa oaidnit ja deaivat eamiálbmogiid doppe gos sii orrot ja ellet, ja oažžu vejolaš­vuođa geahččat gos sierra álgoálbmogat ellet ja beassá oaidnit makkár eallineavttut sis leat. Sámiid ávnnaslaš ja sosiála dilli lea ollu oktavuođain buorre go buohtastahttá ollu eará álgoálbmogiid diliin máilmmis. Dainna mii leat duhtavaččat, ja seammás dat geatnegahttá min veahkehit sin geain ii leat nu buorre dilli.

Sámit leat sin rahčamušain ahte oažžut buoret eallineavttuid, dohkkeheami ja rahčamušain oažžut vuoigatvuođaid geahččalan čoavdit váttisvuođaid gulahallama ja kompromissaid bokte. Dat lea maiddái leamaš Sámedikki strategiija dan rájes go dat ásahuvvui. Mis lea dat luohttámuš ahte min dárbbuid ja gáibádusaid galgá sáhttit čoavdit dainna lágiin ahte mii dohkkehuvvot dohkálaččat álgoálbmogin Norggas ja Davvin. Mii vuordit ahte min kultuvra, min giella ja min nana oktavuohta min árbevirolaš guovlluide dohkkehuvvošii. Mii vuordit ahte min erenoamáš beroštusat ja dárbbut biddjojuvvojit guhkes áiggi perspektiivii ja dohkkehuvvojit riikkaid láhkaaddimiin ja hálddašanvuogádagas. Sámediggi lea ovdal dieđihan Bissovaš forumii ahte mii dien oktavuođas leat earret eará dahkan konsulta­šuvdnaprosedyra šiehtadusa ráđđehusain doaibmabijuid dahje láhkaaddima birra mat gusket sámi beroštusaide.

Dat go mis lea konsulteren vuoigatvuohta dáin áššiin mearkkaša dan ahte mis lea vuoigat­vuohta oažžut buot relevánta dieđuid áššiin main lea mearkkašupmi midjiide sámiide Norggas ja lea vejolašvuođa váikkuhit daid. Dát lea eaktun min iešmearridanriektái áššiin mat gusket midjiide, earret eará luondduresurssaid geavaheami oktavuođas min guovlluin. Vaikko mii maŋimuš jagiin leat ge čađahan ja loahpahan konsultašuvnnaid máŋgga stuorra áššis dohkálaš bohtosiiguin, de ferten liikká váidalit go mii dattege eat leat ožžon duohta konsultašuvdna vejolašvuohta buot áššiin mat gusket luondduresurssaid geavaheapmái min guovlluin.

Erenoamážit áššiin ođđa minerálaláhka ja luossabivdu mearas.

Ođđa minerálalágain lea bargojuvvon máŋggaid jagiid ja Sámediggi lea leamaš mielde dan barggus eanet go logi jagi. Sámiin lea nugo eará álgoálbmogiin ge guhkes áiggi vásihusat ruvkedoaimmain ja minerálaroggamiin. Dát doaimmat leat čuohcan eanemusat ođasmuva­keahtes resurssaiguin ávkkástallamii ja mihttomearrin dávjá lea leamaš stuorámus ekonomalaš ávki nu oanehis áiggis go lea vejolaš. Vásihusat čájehit ahte álgoálbmogiid ja báikegottiid beroštusat hui dávjá vuoittahallet sakka minerálaindustriija doaimmaid oktavuođas, ja ahte lea dárbu reguleret dán industriija ja álgoálbmogiid beroštusaid gaskka.

Ráđđehus čalmmustii njukčamánu 20. b. 2009 proposišuvnna ođđa minerálalága birra. Sámediggi ii leat dorjon dán proposišuvnna dan geažil go láhkaevttohusas váilot guokte deaŧalaš beali.

Láhkaevttohusas váilot min gáibádusat das ahte áššemeannudannjuolggadusat minerálaid roggan- ja ávkkástallan ohcamiid ektui berrejit leat seammaláganat miehtá árbevirolaš sámi guovllu. Sámediggi lea duhtavaš daiguin mearrádusaiguin mat váldojuvvojedje mielde gustovaš minerálalágas finnmárkkulága mearrideami oktavuođas 2005:s danne go dat addet Sámediggái vejolaš­vuođa oažžut dárbbašlaš dieđuid ja konsultašuvdnavejolašvuođaid. Dát láhkaevttohus mii dál lea ráddje ain dáid vejolašvuođaid Finnmárkkus, ja iige čuovvu ILO konvenšuvnna 6, 7 ja 15 artihkkala ja standarat ON:a algoalbmotjulggáštusas 19 ja 32 artihkkaliin.

Sámediggi oaivvilda ahte láhkaevttohusa gulaskuddan- ja deattuhanmearrádus berre guoskat buot árbevirolaš sámi guovlluide ja addit Sámediggái vejolašvuođa árvvoštallat konsultašuvdnadárbbu konsultašuvdnašiehtadusa vuođul go ohcamat árvvoštallojuvvojit.

Ii ge láhkaevttohus mieđa Sámedikki álgoálbmot buhtadus gáibádussii, mii čuovvu  ILO 169 artihkkalis 15 nr. 2. Sámediggi háliida oppalaš mearrádusa mii bidjá njuolggadusaid buhtadusa ja hálddašanortnega birra. Dát vai čielgá gii dat galgá hálddašit álgoálbmot­buhtadusa ja mo dát galgá dahkkojuvvot nu ahte dat boahtá buorrin daidda sápmelaččaide ja báikegottiide geaidda dat guoská.

Ráđđehus lea hilgon dáid gáibádusaid ja čujuhan Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadeami boahttevaš meannudeapmái mii guoská sámi vuoigatvuođaide árbevirolaš sámi guovlluin Finnmárkku máttabealde. Sámediggi ii dohkke dáid akkaid nu guhkká go dát han guoskká minerála ohccamat ja bohkkamiid mat Norgga lága mielde gullet stahtii, ja dastto ii gieđahallojuvvo lihkká plánejuvvon láhkabarggus čuovvolit Sámiid vuoigatvuođa árvalusa

Sámediggi geahččala miehtat Ráđđehusa dárbui ráhkadit ollislaš čovdosiid, maiddái áššiin mat gusket sámi beroštusaide. Dattetge berre leat eaktun ahte dát ii vahágahte sámi beroštusaid.

Birasgáhttendepartemeanta ja Luondduhálddašandirektoráhta leat ráhkkanišgoahtán ođđa lága ja čavgasat njuolggadusaid mearraluossabivdui. Guolástusdepartemeanta áigu seammás čuovvolit dan lága maid dat lávdegoddi lea evttohan, mii lea čielggadan sápmelaččaid ja earáid guolástanvuoigatvuođaid Finnmárkku riddo- ja vuotnaguovlluin. Sámediggi ii ádde manne evttohuvvojit čavgasat muddemat ja manne evttohuvvo ásahuvvot konsešuvdnaortnet mearraluossabivdui ovdalgo ovddiduvvo ođđa láhka sámi guolástanvuoigatvuođaid birra, nu mo lea evttohuvvon.

Sámedikki ja sámi guolástanberoštusaid mielas orru leamen nu ahte ráđđehus miehtá lustabivdiid beroštusaide oaggut jogain, bahán daidda árbevirolaš sámi luossabivdiide, geat mearkkašit ollu vuotna- ja riddoguovlluid sámi ássamii ja árbevirolaš eallinvuohkái. Dát áddejuvvo dan láhkai ahte dat lea árbevirolaš eallinvuogi ja kultuvrra fuotnun - ja rihkku ONa riikkaidgaskasaš konvenšuvnna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid. Dát konvenšuvdna šattai Norgga láhka 1999, ja manná ovdabeal eará lágaid jos eai čuovo konvenšuvnna. Artihkal 27 han suoddjála algoalbmogiid ja minoritehtaid kultuvrra ja eallinvugiid. Láhkaevttohus mearraluossabivdui mii gáibiida konsešuvnna rihkku namohuvvon artihkkala, ja gáibida Sámedikki dohkkeheami ON:a algoalbmotjulggaštusa artihkal 19 mielde.

Sámediggi mielas livččii buorre jos Bissovaš forum sáhtašii guorahallat maiddái álgoalbmogiid vuoigatvuođaid mearraresursaide. Mii leat seammas válbmasat oasselastit diekkár guorahallamis iežamet vásáhusain.

Vaikke vel leat ge dakkár váttisvuođat maid mun lean namuhan, de háliidan dovddahit duhtavašvuođa dainna ovttasbargguin maid Sámediggi lea ásahan Norgga guovddáš, regionála ja báikkálaš eiseválddiiguin. Váldá áiggi ja návccaid njulget badjel čuohte jagi badjelgeahččama ja vealaheami maid sámi álbmot lea gillán. Stáhta eiseválddit leat maŋimus 30 jagi čađahan stuorra čielggademiid vai sáhttet miehtat sápmelaččaid gáibádusaide ja vuordámušaide ahte vuoigatvuođat dohkkehuvvojit ja ahte min giella, kultuvra ja eallinvuogit adnojuvvojit árvvus.

Giitu beroštumis!