Sámedikki bealis sávan didjiide buohkaide bures boahtima Sámedikki ja Gáldu seminárii mánáidkonvenšuvnna birra. Mánáidkonvenšuvdna deavdá dán jagi 20 jagi, ja Sámediggi háliida dan čalmmustit dáinna seminárain. Ovttastuvvan našuvnnat dohkkehii Mánáidkonvenšuvnna skábmamánu 20. b. 1989, ja Norga lea dan ratifiseren ođđajagimánu 8. b. 1991. Dán semináras háliidit mii bidjat erenoamážit sámi mánáid guovddážii, sin árgabeaivvi ja sin vuoigatvuođaid.
ON mánáidkonvenšuvdna lea olmmošvuoigatvuođakonvenšuvdna mii goziha mánáid vuoigatvuođaid geat leat vuollel 18 jagi. Sámi mánáin lea erenoamáš dárbu beassat ovddidit sin giela, kultuvrra, identitehta ja gullevašvuođa sámevuhtii. Danne áiggun mun deattastit muhtun artihkkaliid konvenšuvnnas mat leat erenoamáš deaŧalaččat sámi mánáide ja nuoraide.
8. artihkal mánáid vuoigatvuođa birra bisuhit sin identitehta.
Iskkadeamit čájehit ahte sámi mánát ja nuorat leat čeavlái sin sámi kultuvrra ja identitehta dihte. Sii bajidit sin sámevuođa, ja sin sámi bearraša resursan alcceseaset. Sii háliidit oahppat giela, ja eai dáhto čiehkat iežaset sámi duogáža. Dát čájeha ahte Sámedikki bargu sámi vuoigatvuođaid ovdánahttimiin lea váikkuhan. Mis lea dál bajásšaddi buolva mii goargadit háliida gaskkustit sámi kultuvrra viidáseappot.
Dasto lea deaŧalaš muitit ahte ain gávdnojit mánát ja nuorat geat givssiduvvojit sin sámi duogáža dihte. Dán fertejit guovddáš eiseválddit váldit duođas, ja dalán álggahit doaibmabijuid buoridan dihte dili. Ain lea ollu diehtemeahttunvuohta sámiid ja sámi diliid birra. Danne lea dárbu vuogádatlaččat ja ulbmillaččat juohkit dieđuid olbmuide Norggas.
Muhto dat ii mearkkaš dan ahte mii leat geargan bargguin sámi mánáid ja nuoraid bajásšaddaneavttuid buoridemiin. Golmma davviriikka mánáidáittardeaddjit, Norggas, Ruoŧas ja Suomas leat ovttasbargoprošeavtta "Sámi mánáin ja nuorain lea riekti searvat ja oažžut váikkuhanfámu" bokte oaidnán maid sámi nuorat ieža oaivvildit vejolašvuohtan ja hástalussan sin árgabeaivvis. Dán raporttas oidno ahte mánáid ja nuoraid vuoigatvuođat dán golmma riikkas, nationála láhkaaddimiid ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid mielde, eai ollásit doahttaluvvo.
12. artihkal vuoigatvuođa birra beassat searvat ja oažžut váikkuhanfámu. Sámediggi oaivvilda ahte mánáide ja nuoraide lea deaŧalaš beassat searvat ja oažžut váikkuhanfámu dan servodagas gos sii ellet. Danne lea Sámedikkis nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi mii bargá sámi mánáid ja nuoraid áššiiguin. Golmma davviriikka mánáidáittardeaddjit, Norggas, Ruoŧas ja Suomas leat ovttasbargoprošeavtta "Sámi mánáin ja nuorain lea riekti searvat ja oažžut váikkuhanfápmu" bokte oaidnán maid sámi nuorat ieža oaivvildit vejolašvuohtan ja hástalussan sin árgabeaivvis. Raporttas boahtá ovdan ahte sámi mánáid ja nuoraid mielas ii leat Sámediggi sin várás. Dan leat Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkit váldán duođas, ja Sámi parlamentáralaš ráđi 2008 - 2010 doaibmaplánas leat mii mearridan doaibmabijuid buoridan dihte sámi nuoraid searvama ja váikkuhanfámu. Okta doaibmabijuin lea guorahallat makkár váikkuhanfápmu boahtteáiggis galggašii leat sámedikkiid nuoraidlávdegottis.
28. ja 29. artihkal vuoigatvuođa birra oažžut oahpu
Nu go daddjojuvvon de lea dehálaš ahte mánát ja nuorat ožžot positiivva dovddu iežaset sámi identitehtii. Dát veahkeha oahppama. Sámi mánáin ja nuorain ja sin váhnemiin lea vuoigatvuohta vuordit almmolašvuođas ahte: Mánáidgárddit, skuvllat ja allaskuvllat, Sámediggi ja stáhta eiseválddit láhčet dilálašvuođaid dasa ahte mánáidgárdefálaldagat ja skuvlafálaldat heivehuvvojit sámi gillii ja kultuvrii. Dađibahábut ii lea duohtavuohta ná buohkaide. Muhtun mánát ja nuorat eai oaččo oahpahusa sámegielas dahje sámegillii nu mo sis leat vuoigatvuohta oažžut. Ollugat vásihit ahte sii ožžot váilevaš oahpahusa go váilot oahpaheaddjit ja oahpponeavvut ja go skuvlla jođiheddjiin leat negatiivva guottut. Dákkár vásáhusat sáhttet dagahit ahte sámevuohta ja sámegiella šaddá noađđin dan sajis go riggodahkan. Systemadásis mii eat leat joavdan guhkkelebbui go dan ahte dat čuožžilit stuorra hástalusat organiserema dáfus go mánáidgárddit ja skuvllat sámegiela hálddašanguovllu olggobealde galget fállat oahpahusa sámegielas. Sámegiel oahpahus lea ain "váttisvuohtan" sihke mánáidgárdái ja skuvlii ja dávjá dárbbašuvvojit návccalaš váhnemat mat čuoččuhit gáibádusaideaset eai ge vuollán. Ná ii berrešii leat 2008:is. Ekonomalaš rámmat eai dávis duohta goluide. Dán lea Sámediggi váldán bajás guovddáš eiseválddiiguin.
Maiddái maŋimus áigodagas lea aiddo sámi oahpponeavvuid ráhkadeapmi leamaš hui dehálaš Sámediggái. Oahpponeavvodilli sámi mánáidgárddiin ja skuvllain lea dohkkemeahttun, erenoamážit mánáidgárddiid rámmaplána ektui ja Máhttoloktema - sámegiela ektui. Sámedikki bealis leat álggahuvvon 116 oahpponeavvoprošeavtta 2006 rájes mánáidgárddiid ja vuođđooahpahusa várás mátta-, julev- ja davvisámegillii.
30. arthihkal dan vuoigatvuođa birra mii minoritehtaid dahje álgoálbmogiid mánáin lea, beassat eallit ovttas sin iežaset joavkku lahtuiguin iežaset kultuvrra, oskku ja giela vuođul
Sámemánát ellet minoritehta guovttegielalaš duohtavuođas, ja návccaid ferte bidjat árrat jo dasa ahte gaskkustit sámi giela ja kultuvrra, ovdal jo go mánná riegáda. Systemadásis ferte leat máhttu ja áddejupmi dain dárbbuin mat dán joavkkus leat, sihke dearvvašvuođabargiin, oahpahusbargiin ja mánáidsuodjalusas.
Mu doaivva lea ahte dát šaddet ávkkálaš beaivvit ja ahte dat movttiidahttá min buohkaid joatkit dan barggu ahte sihkkarastit mánáid ja nuoraid vuoigatvuođaid.
Sávan didjiide lihku seminárain ja giitu beroštumis!