Mun sávan Sámediggái buresboahtima ovddasvástideaddji daguide ja sávan dan šaddat ávkin sámi álbmogii ja min riikii.
Sámediggi lea dál doaibman 20 jagi ja lea leamaš deaŧalaš sámi servodaga ovdánahttimis, ja deaŧalaš ovddasteaddji orgánan Norgga sápmelaččaide. Sámedikki áŋgiruššan sámi álbmoga vuoigatvuođaid, sámi kultuvrra, sámi gielaid ja sámi ásahusaid bajáshuksemis, lea vuođđudan sápmelaččaide positiiva sámi servodatovdáneami.
Sámedikki áŋgiruššan riikkarájáid rastá, earet eará Sámi parlamentáralaš ráđi bokte, nanne searvevuođa ja ovttasbarggu eavttuid Ruoŧa, Suoma ja Ruošša sápmelaččaiguin. Norgga, Suoma ja Ruoŧa ráđđehusain ja sámedikkiin lea maiddái buorre ovttasbargu. Dán rámma siskkobealde lea dál erenoamáš fuomášupmi Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ásaheami bargguide. Ulbmilin lea njeadit ovttasbargoeastagiid, vai sápmelaččaid vejolašvuođat doaibmat oktan álbmogin riikkarájáid rastá sihkkarastojuvvo.
Stáhtaid ovttasbargu Arktalaš ráđis, Barentsráđis, Davviriikkalaš ráđis, ja ráđđehusa bilaterála ovttasbargu Ruoššain, buorida ovttasdoaibmama ja searvevuođa álgoálbmogiid ja earáid gaskka davviguovlluin - mii fas ovddida ipmárdusa álgoálbmogiid beroštumiide ja vuoigatvuođaide. Go biras áitojuvvo, de čuohcá dat garrasepmosit máilmmi álgoálbmogiidda. Riikkaidgaskasaš áŋgiruššamiinnis, eará eará dálkkádat- ja birasgažaldagain, lea Sámediggi ovttas eará álgoálbmotaktevrraiguin mielde nanneme álgoálbmogiid boahttevaš buolvvaide oadjebas boahtteáiggi. Sámediggi oččodii maiddái aktiivadit ON- julggaštusa álgoálbmotvuoigatvuođaid hárrái, mii dohkkehuvvui ON generálačoahkkimis čakčamánu 13.b. 2007:s.
Sámi báikkálaš servodagaid bisuheapmi ja nannen lea mearrideaddjin jus sámi kultuvra galggaš seailut ealli kultuvran. Báikeservodagaid máhttu iežas árbevieruin lea deaŧalaš báikkálaš resursageavaheamis ja ealáhuseallima ja meahcásteami ovdánahttimis mas sámi kultuvra lea vuođđun.
Sámi kultuvra, giella ja ealáhusdoaibma gillá máŋgga láhkái stuoraservodaga geažil. Danne lea aktiiva ja diđolaš servodatplánen dárbbašlaš, maiddái suohkaniin ja fylkkain. Lea buorre ahte Sámediggi lea dahkan ovttasbargošiehtadusa fylkkasuohkaniiguin dain guovlluin gos sápmelaččat ásset. Lea maiddái illudahtti go sámegiela hálddašanguovlu dál lea viidon golmmain suohkaniin 2006 rájes - namalassii Divttasvuona, Snoåse ja Loabát suohkaniiguin.
Sámi gielat leat mávssolaš kultuvra, árvvuid ja identitehta guoddit. Min servodahkii lea deaŧalaš nannet sámi gielaid ealli atnu-, ovttasdoaibman- ja máhttogiellan maiddái boahtteáiggis. Juohkehaš dis guhte geavaha sámegiela dahje áŋgiruššá oahppat ovtta sámegiela leat deaŧalaččat dán oktavuođas. Sámedikki bargu sámi oahpahusgažaldagaiguin ja doaibmabijut sámi gielaid várás leat deaŧalaš rámmaeaktun sámi servodaga giellanannemis. Stáhtalaš eiseválddit áigot, ovttasráđiid Sámedikkiin maiddái nannet sámi giellaáŋgiruššama, earet eará Sámegiela Doaibmaplána čuovvoleami bokte.
Sámediggi lea barggustis deattuhan ahte sámi servodat galgá leat searvadahtti servodat masa buohkat galget beassat searvat iežaset vásáhusaiguin. Sihke Ráđđehus ja Sámediggi leat deattuhan ahte sámi servodaga girjáivuohta galgá várjaluvvot ja nannejuvvot. Sámi giellabarggus deattuhuvvo lullisámegiela ja julevsámegiela nannen. Nuortasámegiela ja kultuvrra ealáskahttinbargu lea maiddái álggahuvvon. Dasto leat garrasit oččodan eanet sohkabeal dásseárvvu politihkas ja ealáhuseallimis. Diđolašvuođa ovdánahttin homofiila ja lesbiska sápmelaččaid dilálašvuođaid hárrái lea nannejuvvon.
Maŋemus logiid jagiid lea olu báikkálaš servodagain leamaš dáhttu ođđasis ealáskahttit ja nannet sámi identitehta ja gielalaš ja kultuvrralaš gullevašvuođa. Olu ovttaskas olbmot ja organisašuvnnat leat bargan buori barggu dan dáfus. Dás háliidan giitit sin buohkaid dán mávssolaš áŋgiruššama ovddas.
Odne rahppojuvvo 6. Sámediggi ja áirasiin leat olu deaŧalaš barggut ovddabealde. Sin bargguide leat stuora vuordámušat sihke sápmelaččaid bealis ja stáhtalaš eiseválddiid bealis. Sámediggi lea leamaš mielde mearkkašahtti stuora barggus vuoigatvuođaovdánahttima ja sámi ásahushuksema ja infrastruktuvrra dáfus. Dát bargo ferte jotkojuvvot. Seammás lea sihke Sámedikki ja eará almmolaš eiseválddit ovddasvástádus fuolahit ahte Norgga sámepolitihkka ja min álbmotrievttálaš geatnegasvuođat duohtandahkkojuvvojit nu ahte dat oidno ovttaskas sápmelačča árgabeaivvis. Sámi geavaheaddjit galget earet eará dovdat seamma ipmárdusa, bálvalusa ja buoredáhtolašvuođa almmolaš orgánain go earát, seammás go sin gielalaš ja kultuvrralaš dárbbut devdojuvvojit.
Norgga stáhta lea ásahuvvon guovtti álbmoga eatnamiidda. Jus sámiid giella, kultuvra ja eallinvuohki galggaš seailut ja oažžut saji ja eavttuid ovdánit, de dárbbašuvvo sihke gulahallan ja ovttasdoaibman. Lea illudahtti ahte stáhtalaš eiseválddit ja Sámediggi maŋemus jagiid leat ožžon buriid vásáhusaid das movt vuogádatlaš ja formálalaš ráđđádallan lea mielde ovddideames goabbatbeallásaš máhtu ja ipmárdusa mii lea dárbbašlaš jus mii buori vuogi mielde galgat sáhttit ovttas eallit dán riikkas.
Olu lea ovdánan dan 20 jagis dan rájes go Sámediggi ásahuvvui. Sámedikki bargu lea leamaš deaŧalaš dasa ahte ollusat ožžot buoret áddejumi ja beroštumi sápmelaččaide ja sámi kultuvrii ja gillii. Aktiiva politihkain ja sámi perspektiivvaid čalmmustahttimiin servodatdigaštallamis, lea Sámediggi leamaš mielde ovddideames sámi áššiid almmolašvuođas, ja váikkuhan dasa ahte sámivuohta lea oassin min našovnnalaš diđolašvuođas.
Ipmil buressivdnidivččii Sámedikki doaimma ja daiguin sániiguin raban 6. Sámedikki.