Dá lea Sámedikki presideantta Egil Olli sárdni Norgga Guolástansearvvi riikačoahkkimis otne.
Stáhtaráđit, ovddasteaddjit ja guossit.
Mun háliidan Sámedikki bealis giitit bovdejumi ovddas.
Sámedikki presideantan, ja danin go lean dat sámediggeráđđelahttu geas lea ovddasvástádus guolástusáššiin, lea munnje stuora illun oassálastit guolásteddjiid ealáhusorganisašuvnnaid čoahkkimiin. Sámediggi áigu vuoruhit dialoga ja ovttasbarggu iešguđetge ealáhusorganisašuvnnaiguin.
Sámediggi lea sámiid áidna ovddasteaddji álbmotválljen orgána Norggas, ja sámiid jietna norgga eiseválddiide ja earáide buot áššiin main lea njuolggo mearkkašupmi sámiide.
Okta Sámedikki deháleamos bargguin lea veahkehit báikkálaš olbmuid oažžut stuorát váikkuhanfámu resursageavaheamis ja sin iežaset servodatovdáneamis. Danne áigu Sámediggi váikkuhit dasa ahte lagasvuođa- ja sorjjasvuođa prinsihppa deattuhuvvošii, geahčatkeahttá etnalaš gullevašvuođas.
Otná Sámediggi stivrejuvvo eanetloguráđiin mas leat mielde 5 iešguđetlágán bellodaga. Min politihka vuođus lea goabbatbeallásaš árvvusatnin ja ovttaárvosašvuohta gaskal sámiid, dážaid, kveanaid ja eará álbmogiid.
Gonagaslaš resolušuvnna bokte suoidnemánu 1. b. 2005 hábmejuvvojedje bargovuogit konsultašuvnnaide gaskal stáhta eiseválddiid ja Sámedikki. Konsultašuvdnašiehtadus sihkkarastá sámiide váikkuhanfámu áššiin main lea njuolggo mearkkašupmi sámiide. Dat mielddisbuktá maiddái ahte Sámedikkis lea sierra bargu gozihit buot vuoigatvuođat mat gullet riddo- ja vuotnaálbmogii sámi guovllus, mii vuolgá vuotnagátte Vuorjánjoga rájes davvin gitta Davvi-Trøndelaga fylkka rádjái lulde.
Sámedikki bealis leat mii oaidnán ahte guollevuostáiváldinrusttegiid lohku lea garrasit njiedjan. Mun lean riegádan ja bajásšaddan unna vuotnagilážis Porsáŋggus Finnmárkkus. Olles Porsáŋgguvuonas lea odne dušše okta guollevuostáiváldinrusttet vel. Jus dát rusttet maiddái nohká, de ii leat Porsáŋggu gieldda guolásteddjiin šat gosa dolvot iežaset sállaša. Mu oainnu mielde lea dát stuora katastrofa olle Porsáŋggu servodahkii. Ná lea dađi bahábut geavvan olu smávva guolástusservodagain ja dat lea vahágahttán olles báikkálašservodaga.
Danin lean mun ilus go Ráđđehus áigu iežas politihkalaš geađgejuolggis sihkkarastit desentraliserejuvvon vuostáiváldinstruktuvrra stivrenortnegiid ja vuostáiváldinrusttegiid sajušteami bokte báikkiide gos eai leat eará buktinvejolašvuođat.
Mun cealkkán maiddái bures boahtima Ráđđehus sávaldahkii ahte min oktasaš guolleresurssaid árvoháhkan nu bures go vejolaš galgá boahtit buorrin daidda vuotnaservodagaide mat leat sorjavaččat guolástusas.
Dan guovtti cealkámuša vuođul berre leat dáhkiduvvon ahte mearrasámi guovlluid guolástusain lea čuvges boahtteáigi.
Mearraluossabivddu vuoigatvuođavuođđu berre sihkkarastojuvvot. Luossabivdu mearas ii ábut šaddat konsešuvdnan. Báikkálaš guolásteaddjit geain leat gonagasreabbát iežaset bivdoguovlluin, fertejit vealttakeahttá oažžut lobi bivdit daid. Njuorjobivddu ferte lasidit. Mun sávan ahte Norges Fiskarlag maiddái berošta dáin áššiin ja ahte mii ovttas sáhttit gozihit riddo- ja vuotnaálbmogiid rivttiid.
Háliidan maiddái dadjat moadde sáni Riddoguolástuslávdegotti cealkámuša birra.
Sámediggi lea duhtavaš lávdegotti vuđolaš ja viiddis bargguin. Earenoamáš duhtavaččat leat mii go lávdegoddi deattuhii ahte buohkain geat ásset seamma guovllus, leat guolástusvuoigatvuođat. Hui dehálaš livččii njulget ovdalaš boasttuvuođaid ja lágas nannet riddo- ja vuotnaálbmogiid rivttiid guolásteapmái. Sámediggi áigu čuovvolit Riddoguolástuslávdegotti barggu viidásit meannudeami Ráđđehusa ja Stuoradikki ektui.
Sámedikkis ja Norges Fiskarlagas leat máŋga oktasaš beroštumit maid birra lea lunddolaš gulahallat. Dat guoská vuosttaš vuorus hálddašan- ja juogadanáššiid oktavuođas.
Sámedikkis lea lemaš dialoga Norges Kystfiskarlagain, Bivdiin ja Fjordfiskernes Foreningain. Min bovdehus Norges Fiskarlagii gusto ain, ja mii sávvat ahte mii farggamusat sáhttit čoahkkinastit áššiid birra mat min mielas leat dehálaččat. Dialoga ja ovttasbarggu bokte veadjit mii ovttas buoridit buot riddo- ja vuotnaguolásteddjiid árgabeaivvi.
Daiguin sániiguin háliidan sávvat Riikačoahkkimii lihku iežaset šiehtadallamiidda, ja illudan vásihit muhtun fiinna beivviid dáppe Troanddimis.
Giittán beroštumi ovddas!
Giitu - takk.