Sámedikki bajimuš posišuvnnat dálkkádatrievdamiid ektui leat:
* Sámediggi julggašta ahte dálkkádatáitta lea duođalaš ja olbmuid dagahan dálkkádatrievdamat leat min áiggi stuorámus hástalussan.
* Sámediggi ávžžuha máilmmi jođiheddjiid geain lea ovddasvástádus oažžut sadjái riikkaidgaskasaš šiehtadusaid dan ektui ahte lea vejolaš meannudit daiguin issoras garra dálkkádatrievdamii mat leat.
* Sámediggi áigu leat árjjalaš riikkaidgaskasaš dálkkádatšiehtadallamiid oktavuođas.
* Sámediggi oaidná ahte boahtteáiggis galget leat unnán luoitimat.
* Sámediggi doarju álgoálbmogiid máilmmiviidosaš njunuščoahkkima cuoŋománu 24. b. 2009 dahkan Anchorage-julggaštusa dálkkádatrievdamiid birra.
* Sámediggi háliida ahte máilmmiviidosaš luoitimat unniduvvojit nu ahte temperatuvra eatnamis ii lassán eanet go 1,5 Celcius gráda ovdaindustriijalaš áiggi ektui.
* Sámediggi háliida ahte industriijariikkat unnidit iežaset dálkkádatgássaid unnimusat 45 % das mii lei 1990 ovdal jagi 2020.
* Sámedikki mielas lea doaibmabidju meahcihuvvama ja vuvddiid goarideami birra geafes riikkain (REDD) deaŧalaš dálkkádatrievdamiid vuostálastima oktavuođas ja čujuha ahte REDD ferte gozihit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid, sosioekonomalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid.
* Sámediggi vuordá ahte ON álgoálbmot julggaštus lea vuolggasadjin buot doaibmabijuide mat čatnasit riikkaidgaskasaš ja nationála proseassaide main lea sáhka dálkkádatrievdamiin, heivehanstrategiijain ja váidudeaddji doaibmabijuin mat váikkuhit álgoálbmogiid njuolga.
* Sámediggi gáibida ahte Sámedikkit iežaset álbmoga ovddasteaddjin besset searvat dálkkádatšiehtadallamiidda proseassaid buot dásiin.
* Sámediggi áigu bargat dan ala ahte ásahuvvo sierra bargojoavku álgoálbmogiid ja dálkkádatrievdamiid várás ON dálkkádatrievdamiid konvenšuvnna vuolde (UNFCCC).
* Sámediggi áigu váldit ovdan álgoálbmotdimenšuvnna dálkkádatnjunuščoahkkimis Københámmanis juovlamánus 2009.
* Sámediggi áigu fuolahit ahte árbevirolaš álgoálbmotmáhttu biddjojuvvo vuođđun dálkkádatrievdamiid duođašteapmái ja ovddidan dihte positiivvalaš heivehanstrategiijaid.
* Sámediggi háliida ahte sámi árbediehtu, ođđahutkan ja geavahus dálkkádatrievdamiid oktavuođas juogaduvvo olmmošsohkagottiin jos vuođđo vuoigatvuođat dohkkehuvvojit ja gudnejahttojuvvojit.
* Sámediggi vuordá ahte sámi servodaga heivehankapasiteahta dálkkádatrievdamiidda nannejuvvo dakkár láhka- ja hálddahuslaš doaibmabijuid bokte mat dohkkehit min árbevirolaš ealáhusaid ja eana- ja resursavuoigatvuođaid, min ásahusaid nannema ja válddálažžan dahkama bokte ieža vuoruhit ja searvat mearrádusproseassaide.
* Sámediggi áigu oainnusmahttit ahte álgoálbmotvuoigatvuođat fertejit deattuhuvvot dalle go váidudeaddji doaibmabijut dálkkádatrievdamiid vuostá plánejuvvojit.
* Sámediggi ávžžuha ovddiduvvon riikkaid áŋgiruššat ođasmuvvi energiijain ja energiija beavttálmahttimiin nu ahte álgoálbmogiid vuoigatvuođat ja beroštusat gozihuvvojit.
ON 1992 dálkkádatkonvenšuvdna (UNFCCC) lea riikkaidgaskasaš dálkkádatovttasbarggu rámman. 1997 Kyoto-protokolla vuođđuduvvá viidáset dán konvenšuvdnii, ja geatnegahttá eanaš rikkis riikkaid logu mielde unnidit iežaset dálkkádatgássaluoitimiid. Kyoto-protokolla vuosttaš geatnegahttojuvvon áigodat jahkái 2012 geatnegahttá dattetge hui veahá unnidit luoitimiid. Danne álggahuvvui Bali njunuščoahkkimis 2007:s guovtti jagi šiehtadallanproseassa fuolahan dihte eanet áŋgiruššamiid, mat plána mielde galget loahpahuvvot Københámmanis.
Šiehtadallamat Københámmana ektui leat organiserejuvvon guovtti bargojoavkkus. Nubbi galgá šiehtadallat ođđa luoitingeatnegasvuođaid Kyoto-riikkaid várás. Dát guoská buot eará rikkis riikkaide earret USA:i mii ii leat mielde Kyotos. Máŋga aktevrra oaivvildit ahte dárbbašuvvo ođđa geatnegahtti šiehtadus lassin Kyoto šiehtadussii, mii bearráigeahččá USA luoitingeatnegasvuođaid ja mii regulere luoitimiid unnidemiid ruhtadeamis ja dálkkádatheiveheamis geafes riikkain.
Dat nubbi bargojoavku lea guhkes áiggi doaimma várás ja galgá šiehtadallat movt máilmmiservodat sáhttá nannet áŋgiruššamiiddis dálkkádatrievdamiid ektui. Mandáhta lea juhkkojuvvon njealji suorgái main ferte nannet áŋgiruššamiid nugo luoitimiid unnideapmi, heiveheapmi dálkkádatrievdamiidda, dálkkádatdoaibmabijuid ruhtadeapmi ja dálkkádatteknologiija ovddideapmi ja viidudeapmi.
Ságastallan luoitimiid unnideami birra meahcihuvvama ja vuvddiid goarideami oktavuođas geafes riikkain lea leamaš oassi dálkkádatšiehtadallamiin jagi 2005 rájes. Áigumuššan lea ahte geafes riikkat mat unnidit luoitimiid meahcihuvvamis ožžot ekonomalaš buhtadusa. 15 - 20 proseantta buot luoitimiin máilmmis bohtet meahcihuvvamis ja vuvddiid goarideamis arvemehciin. Dát bidjá vuođu dasa mii dál lea šaddan šiehtadallamiidda "REDD" birra. Eanet go 60 miljon álgoálbmoga leat sorjavaččat vuvddiin birgejumiset dihte. Eastadan dihte REDD-doaibmabijuid heađušteames álgoálbmogiid eallinvuođu, lea deaŧalaš ahte dat leat mielde proseassas ja ahte álgoálbmogiid vuoigatvuođat árvvus adnojuvvojit. Dát lea dattetge leamaš hui háittes fáddá šiehtadallamiin, danne go USA ja Canáda eai dohkket daid deaŧaleamos riikkaidgaskasaš šiehtadusaid dán oktavuođas. Eanetlohkoráđđehusa politihkalaš geađgejuolggis lea áigumuš joatkit norgga dálkkádat- ja vuovdeálgagiiguin, ja nannet áŋgiruššamiid birrasii 3 miljárdda ruvnno ovddas jahkásaččat.
Dat makkár juridihkalaš boađus dálkkádatnjunuščoahkkimis Københámmanis šaddá, lea mearrideaddji dan ektui man čadni dat ođđa šiehtadus šaddá. Protokolla lea eanet čadni go ovttaskas mearrádus njunuščoahkkimis. Beroškeahttá das makkár šiehtadus šaddá dálkkádatnjunuščoahkkimis Københámmanis, de lea várra ahte ollu detáljjat maŋiduvvojit maŋit čoahkkimiidda.
(Gáldu; Faktaark maid Norgga luonddugáhttensearvi lea almmuhan, http://unfccc.int, http://en.cop15.dk/, Eanetlohkoráđđehusa politihkalaš geađgejuolgi jagiid 2009-2013 várás)