- Vuosttaš gearddi historjjás bohtet referánssat olmmošvuoigatvuođaide mielde lágalaččat čadni konvenšuvnnas. Dát lea leamaš deaŧalaš ášši álgoálbmogiidda dan rájes go ON dálkkádatkonvenšuvdna bođii fápmui 1992:s, dadjá ON álgoálbmogiid bissovaš foruma jođiheaddji Victoria Tauli-Corpuz.
Čielga referánssat álgoálbmogiid vuoigatvuođaide leat mielde šiehtadallanteavsttas man ulbmilin lea geahpedit vuvddiid goarideami geafes riikkain (REDD). Álgoálbmogiid árbedieđuid árvvus atnin ja álgoálbmogiid vuoigatvuođat leat dál mielde mearrádusteavsttas, ja das leat maiddái referánssat ON álgoálbmot julggaštussii.
Dasto lea álgoálbmogiid ollislaš ja árjjalaš searvan namuhuvvon REDD nationála ovddidan- ja searvvahanplánaid oktavuođas. Referánssat álgoálbmogiidda lea maiddái searvvahuvvon dieđalaš komitea barggus REDD ektui. Eanet go 60 miljon álgoálbmoga leat sorjavaččat vuvddiin birgejumiset dihte. Eastadan dihte REDD-doaibmabijuid heađušteames álgoálbmogiid eallinvuođu, lea deaŧalaš ahte dat searvvahuvvojit prosessii ja ahte álgoálbmogiid vuoigatvuođat árvvus adnojuvvojit.
Viiddis searvan
Eanet go 200 álgoálbmoga buot máilmmi osiin servet dálkkádatnjunuščoahkkimii Københámmanis. Oktasaš searvama bokte leat álgoálbmogat ožžon stáhtaid searvvahit álgoálbmotvuoigatvuođaid ja searvanvuoigatvuođaid dálkkádatšiehtadallamiid ektui. Eanet álgoálbmogat leat maiddái beassan searvat ráđđehusaid sáttagottiid mielde. Dát guoská earret eará Filippiinnaide, Norgii, Bangladeshii, Guatemalai ja Boliviai.
Dat go ollu álgoálbmogat leat mielde, lea oainnusmahttán álgoálbmotperspektiivva dálkkádatnjunuščoahkkimis ja lea buvttihan konkrehta bohtosiid. Bangkoka čoahkkima rájes mii dollojuvvui čakčamánus 2009 lea álgoálbmogiid oktasaš posišuvnnain dovddahuvvon golbma čoavddagáibádusa nugo álgoálbmogiid oktasaš vuoigatvuođaid dohkkeheapmi, ollislaš ja árjjalaš álgoálbmotsearvan dálkkádatšiehtadallamiin, ja álgoálbmogiid árbedieđuid dohkkeheapmi dálkkádatrievdamiid, heivehanstrategiijaid ja dálkkádatdoaibmabijuid ektui. Dás lea mielde maiddái prinsihppa ahte juksat friija ja ovdagihtii dieđihuvvon miehtama guoskevaš álgoálbmogiid bealis ovdalgo stáhtat čađahit lágalaš dahje hálddahuslaš doaibmabijuid.
Sámedikki presideanta Egil Olli lea hui duhtavaš ovdáneami dihte.
- Mun lean ilus go ollu stáhtat váldet vuhtii álgoálbmogiid dálkkádatáššiid oktavuođas. Erenoamáš deaŧalaš lea eastadit vuvddiid goarideami geafes riikkain danne go guoskevaš guovlluin orrot álgoálbmogat, ja lea diehttelas ahte maiddái sii guldaluvvojit.
Sámi bealit
Sámi parlamentáralaš ráđđi dajai sáhkavuorustis lávvardaga álgoálbmotbeaivvis nationála museas ahte sámit leat áican ahte dálkkádatrievdamiid olis bahkkehuvvojit eanet industriija huksemat meahcceguovlluide. Danne ferte fuolahit ahte álgoálbmogiid vuoigatvuođat árvvus adnojuvvojit ja suodjaluvvojit dalle go dálkkádatdoaibmabijut álggahuvvojit. Sámi guovlluin mearkkašit mii dán ovdamearkka dihte dan bokte go nannámis plánejuvvo ja huksejuvvo eanet bieggafápmu maid čuvvot rávdnjejođđasat, geainnut ja eará infrastruktuvra mat váikkuhit sámi beroštusaid, ja erenoamážit boazodoalu, negatiivvalaš vugiin. SPR vuolggasadjin lea dat ahte ollásit lea vejolašvuohta buohtalastit ceavzilis sámi luondduin ávkkástallama buhtes energiija huksema heivehemiin boahtteáiggi várás.
Dasto čujuhuvvui ahte vuordit ahte ON álgoálbmot julggaštus lea vuođđun buot doaibmabijuide riikkaidgaskasaš ja nationála proseassaid oktavuođas go lea sáhka dálkkádatrievdamiin, heivehanstrategiijain ja váidudeaddji doaibmabijuin mat váikkuhit njuolga álgoálbmogiid.