Buorit olbmot
Sávan dis leat leamaš ráfálaš juovlabasit, ja buorre álgu ođđa jahkái.
Vássán jahki lei erenoamáš máŋgga dáfus, sihke midjiide sámiide, ja eará álgoálbmogiidda.
Dáppe ruovttus devddii Sámediggi 20 jagi, mii juolludeimmet skuvllaide nuvttá oahpponeavvuid ja mánát eai dárbbaš šat stensiillaide dorvvastit.
Sámi kulturbargit ja valáštallit leat fas dovddusin dahkan ja ovddidan sápmelašvuođa.
Københámmanis leat mii ja eará álgoálbmogat muitalan máilmmi riikkaide mo ja man garrasit dálkkádat rievdamat váikkuhit midjiide. Ja, vaikko vel boađus ii šaddan nu buorre, de lei aŋkke lávki ovddosguvlui.
Dálkkádat rievdan soaitá leat min áiggi stuorámus hástalus.
Jahkodagat eai leat nugo ovdal, jiekŋa suddá ja áhpi soaitá ahcit. Eanemusat čuohcá dát álgoálbmogiidda, geafes riikkaide ja smávva sulluide, mat sáhttet jávkat.
Mii sámit fertet maiddái gáhttet iežamet luonddu. Danne lea dárbu árvvoštallat mo mii geavahit mehciid, duoddariid ja čáziid.
Min ruovttuguovlluin leat maid eará hástalusat.
Min mánát ja nuorat gillájit givssideami geažil, sihke skuvllain ja astoáiggis. Dát váivvida mu.
Danne bivdá Sámediggi mánáidgárddiid, skuvllaid ja ruovttuid hukset guottuid ja árvvuid mat addet oadjebas bajásšaddama máŋggakultuvrralaš servodagas.
Mii galgat earáid vuostá láhttet, nugo ieža háliidat, ahte earát láhttejit, min vuostá.
Munnje lea illun oaidnit, go eanet olbmot, besset geavahit sámegiela árgabeaivvis. Loabát gielda lea searvan sámegiela hálddašanguvlui ja lea ásahan giellaguovddáža.
Sámi deaivvadanbáikkit, leat dehálaččat, giela geavaheamis. Danne háliidit mii ásahit deaivvadanbáikkiid, nugo Troandimii ja Tromsii, ja áiggošeimmet maiddái buoridit dálá fálaldaga Oslos.
Dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalus sámiide ii leat doarvái buorre.
Daid bálvalusaid ferte heivehit min dárbbuide. Mii dárbbašit eanet dearvvašvuođa- ja fuolahusbargiid, geat máhttet sámegiela ja geain lea kulturmáhttu. Muhto doppe gos eai leat sámegielat bargit, dohko dárbbašit dulkaveahki.
Dál eai leat doarvái dulkkat ja danne ferte ásahit bistevaš dulkaoahppu. Sámediggi áigu leat mielde ásaheamen resursaguovddáža, dearvvašvuođa ja fuolahusbargiide, gos ohppet sámegiela ja ožžot sámi kulturáddejumi.
Mii áigut maiddái hukset báikkiid gos nuorat ja boarrásat sáhttet deaivvadit. Nu mii sávvat ahte árvvolaš árbedieđut lunddolaččat fievrreduvvojit buolvvas bulvii.
Mii háliidat nannet verddevuođa ja leat álggahan barggu mii galgá buoridit gulahallama olbmuid gaskka.
Sámediggi doarju Riddoguolástuslávdegotti árvalusaid. Mii leat doallan álbmotčoahkkimiid, gos leat gullan maid olbmot oaivvildit. Dáid árvalusaid áigut vuhtii váldit, go ovddidat ášši Ráđđehussii ja Stuorradiggái.
Dát bivdovuoigatvuođat galget nannejuvvot láhkii, ja báikki olbmuin galgá leat dadjamuš, mo riggodagaid hálddaša.
Sámedikki oaidnu lea ahte lagašvuohta addá vuoigatvuođa, beroškeahttá etnalaš gullevašvuođas.
Sámediggi ii dohkket ahte mearraluossabivdit leat massimin bivdovuoigatvuođaid. Danne gáibidit mii ahte stáhta njulge dán eahperehálaš politihka.
Min guovlluid luondduriggodagat galget leat ávkin báikegottiide. Dál ii galgga sáhttit dušše viežžat minerálaid, ja eará riggodagaid, min guovlluin, jearakeahttá mis. Mii áigut baicce bargat báikegottiid beale ja nie nannet ássama, ja olbmuid birgejumi.
Resursaávkkástallamis lea dárbu hukset ođđaáigásaš fálaldagaid ja bargosajiid mat geasuhit oahppan nuoraid ruvttoluotta iežaset ruovttubáikkiide.
Min árbevirolaš ealáhusaid galgá bisuhit ja ođasmahttit. Danne áigu Sámediggi váikkuhit sihke eanadoallo- ja boazodoallo politihka, ja nu sihkkarastit nana vuođđoeavttuid daidda.
Sámi guovlluide plánejit hukset eanet bieggamilluid, geainnuid ja ođđa el-fápmolinjáid. Sámedikki áigumuš ii leat gieldit buot dáid huksemiid, muhto mis galgá leat vejolašvuohta váikkuhit, mo ja gosa dáid hukse, ja nu leat miige mielde čoavdimin energiija dárbbuid.
Munnje lea dehálaš ollašuhttit min geatnegasvuođaid, iežamet ja boahttevaš sohkabuolvvaide. Danne fertet mii áimmahuššat, min vássán historjjá, min dálá eallima, ja min boahtte áiggi. Nu mii árvvus atnit iežamet árbevirolaš resursaávkkástallama ja iežamet guottuid, sihke olbmuide ja elliide. Ja nu mii gáhttet dan vuođu, mii hábme min identitehta, ja dahká min sierra álbmogin.
Sávan de buohkaide buori ođđajagi.