Sáhkavuorru bievlavuodjima birra - stuorra čoahkkimis Leavnnjas 21.01.2009.
Sáhkavuorru Sámediggeráđi Marianne Balto bokte.
Stáhtačálli, čoahkkinjođiheaddjit ja oasseváldit.
Álggos háliidan vuos giitit go lehpet boahtán dán čoahkkimii.
Sámediggi ovttasráđiid Luondduhálddašan direktoráhtain ja Finnmárkku fylkkagielddain dat lea lágidan dán seminára. Čoahkkima ulbmilin lea čalmmustit bievlavuodjenprošeavtta álggaheami Finnmárkkus. Mis geat lágidit čoahkkima leat min oainnut ja min jurdagat movt dán suorggi berrešii hálddašit, - ja mii várra álohii eat leat ovttaoaivilis movt galggašii hálddašit dán suorggi. Muhto okta ášši mas leat ovttaoaivilis lea; namalassii dat ahte mii dárbbašit eanet dieđuid dáláš geavahusa birra. Dát lea maiddái okta sivva dasa manne mii leat bovden din dán seminárii.
Sámediggi oaivvilda ahte lea deaŧalaš oažžut oainnuid álbmogis njuolga buot bargguin maid mii dahkat, maiddái láhkaáššiin. Ráđđehusa bargui mohtorjohtaluslága ollašuhttimis lea áibbas mearrideaddji deaŧalaš ahte lea buorre proseassa mas olbmuid oainnut guldaluvvojit. Somá lea oaidnit go nu ollugat leat boahtán, leat áŋgirat ja čájehit beroštumi iežaset servodaga ovddideapmái.
Mohtorfievrruiguin vuodjin oppalaččat, maiddái bievlan, boktá olbmuid ságastallama, ja dat lea álbmogii dáppe deaŧalaš. Dat soahpá oktii dainna ahte álbmot sierralágan vugiiguin lea sorjavaš das ahte beassat geavahit luonddu. Hui ollugiidda leat luondduriggodagain njuolga ekonomalaš mearkkašupmi juogo oassin ealáhusdoaimmas, dahje oassin luonddudállodoalus. Nuppádassii lea loaktin das ahte leat oassin luonddus mearrideaddji deaŧalaš ássansaji válljemii sámi guovlluin dahje Norgga boaittobeale báikkiin. Árvvuid dállodoalloekonomiijas ja loaktima oktavuođas ássansaji válljedettiin ii sáhte mihtidit dienasaddi sisaboahtun, muhto servodatekonomalaččat das lea stuorra mearkkašupmi. Jos ii leat vejolašvuohta geavahit luonddu, de várra váldoágga manne ássat gilis gahččá maiddái eret.
Árbevirolaš ávkkástallamis ii leat dattetge seamma mearkkašupmi mii das lei ovtta dahje guovtti sohkabuolvva ovdal min, erenoamážit guoská dát sidjiide geat leat válljen fárret eret gilážiin ja guovlluin, ja nie sis ii šat leat beaivválaš luonddudállodoallu. Dattetge háliidit eatnašat geat leat bajásšaddan luondduin dego oassin sin eallinárvvus ain beassat geavahit luonddu, muhto dál eanet dego oassin sin eallinkvalitehtas.
Buot dán geažil lea eanadat midjiide nu deaŧalaš. Luondu, ja vejolašvuohta geavahit dan, lea áibbas mearrideaddji deaŧalaš sámi kultuvrra bisuheapmái ealasin ja addá dasa ahtanuššanvejolašvuođaid.
Go mii dál ságastallat min luonddueanadaga birra, de eat sáhte garvit jearaldaga; movt mii vádjolit luonddus? Dát lea otnáš váldofáddá. - Mii dieđusge vánddardit sierra láhkai mii vázzit, suhkat, vádjolit doppe nugo ovdalge dagaimet. Nie dahkat mii maiddái, muhto odne eat áiggo ságastallat dieid vánddardanvugiid birra. Muhto mii áigut ságastallat mohtorjohtalusa birra bievlan. Dát vánddardanvuohki dat lea eanemusat lassánan maŋimuš logijagiin, tráktora ja heastta sajis. Dát ii leat vuostálasvuođaid haga, danne dát ášši lea midjiide nu deaŧalaš. Bievlavuodjin guoská máŋggalágan áššečuolmmaide ja sierra lágan beroštusaide. Dat deaŧaleamos, ja váddáseamos ságastallamis lea dat go lea sáhka árvvuid ja eallinvuogi birra, ja movt dán sáhttá čatnat oktii luonddu suodjalemiin. Dát boahtá erenoamáš bures ovdan das go oaidnit mohtorjohtalusa ákkaid ja go buohtastahttit lága áddejumiid báikkálaš áddejumiiguin. Láhkaaddiin lea eará vuolggasadji go mii mis geat ássat dáppe lea.
Ja leat áinnas dat sierralágan vuolggasajit, nugo mun oainnán, mat buktet sierramielalašvuođa njuolggadusaid ja daid dulkoma birra. Mun áiggun guorahallat dan lagabuidda dađistaga, muhto áiggun dál dušše deattuhit ahte mihttomearri dainna proseassain, mas mii leat ferte leat dat, ahte oččodit áddejumi sámiid ja báikegottiid olbmuid luonddugeavaheamis ja man deaŧalaš midjiide lea beassat vádjolit min mehciin. Dasto fertet mii duostat geahčastit dan kritihkalaččat; mainna lágiin, man viidát mii geavahit ja makkár váikkuhusat min geavaheamis leat.
Norgga eiseválddiin nationála dásis dat lea ovddasvástádus hábmet njuolggadusaid maid gielddat ja fylkkamánni fertejit čuovvut, ja hálddašit daid geavahusas. Sámediggi oaivvilda ahte go ráđđehus dál áigu ollistit mohtorjohtaluslága, de ferte dat heivehuvvot dan duohtavuhtii mii mis geat ássat dáppe lea. Sii geaidda njuolggadusat gusket fertejit leat ovttaoaivilis das! Muhto seammás ferte luonddus vánddardit nu ahte dat ii vaháguhte luonddu ja luonddubirrasa.
Sámedikkis lea čielga politihkka das ahte mii galgat beassat min mehciide ja geavahit daid. Dát geavahus čatnasa čavga báikkálaš árbevirrui ja geavahussii. Ságastallamis áiggiid čađa lea čuoččuhuvvon ahte gustovaš njuolggadusat ja daid geavaheapmi hehttejit meahci árbevirolaš geavaheami gielddain.
Luondduhálddašan direktoráhta sáddii 2007:s evttohusa gulaskuddamii ođđa njuolggadusaid birra mohtorjohtalusas meahcis ja čázádagain. Dál lea mus dakkár áddejupmi ahte ráđđehus ii áiggoge njuolga čuovvolit dán evttohusa. Mun áiggun dattetge čujuhit muhtun guovddáš beliide maid birra Sámediggi attii cealkámuša Luondduhálddašan direktoráhtii:
•· Evttohusas lea unnán sáhka makkár árvvut leat vuođđun eanadaga geavaheapmái ja áddejupmái.
•· Sámediggi váillaha viidáseappot mohtorjohtalusa meahcis vuđolaš duođaštan- ja kártenbarggu. Ii leat doarvái diehtit dušše man ollu mohtorfievrrut gávdnojit, muhto ferte diehtit maiddái movt ja goas dat geavahuvvojit, ja makkár birasváikkuhusat dain sáhttet leat.
•· Sámediggi lea ovttaoaivilis das ahte mohtorjohtalus maŋimuš jagiin lea lassánan, erenoamážit Davvi-Romssas ja Finnmárkkus. Sámedikki oaivila mielde billista maid mohtorjohtalus oktiibuot bievlan luonddu sakka, muhtun guovlluin eanet go eará guovlluin. Dieinna lágiin go geahččá, de erenoamážit bievlavuodjin sáhttá billistit sámi kultuvrra luondduvuđđosa áiggi mielde.
•· Dasto attii Sámediggi čielga signálaid das ahte lea dárbu sierraláhkai meannudit ohcciiguin. Gili olbmuid geat ellet eanadagas ja resurssain galgá sáhttit meannudit eará láhkai go astoáigevuddjiid mat bohtet olggobealde. Gieldda, dahje gili olbmuid ferte sáhttit vuoruhit ovddabeallái olbmuid mat bohtet olggobealde. Dán oktavuođas lea lunddolaš čujuhit Finnmárkkuláhkii ja dan ulbmilii.
Mun áiggun čiekŋaleappot váldit dáid čuoggáid. Muhtumat soitet várra jearrat ahte lea go mohtorjohtalus ja bievlavuodjin sámi árvu? Njealjejuvllagiin vuodjin iešalddis ii leat sámi árvu. Muhto beassat duoddarii ja guollebivdui ja luomemeahccái, leat deaŧalaš sámi árvvut. Maiddái sámit ovdánit nugo olbmot muđuige, ja geavahišgohtet ođđa reaidduid mat álkiduhttet árgabeaivvi. Ja olbmot háliidit geavahit iežaset eanadaga dakkár vugiiguin mat leat heivehuvvon ođđa árgabeaivái muđui. Buot dát leat sámi árvvut ja dat lea ollu eanet ja ollu eará go dušše olgoáibmoeallin ja rekreakšuvdna.
Láhkaevttohus mohtorjohtalusa birra lea vuođđuduvvon eará árvvuide. Dan vuođđun lea dat ahte meahcci vuosttažettiin lea rekreakšuvdna ja olgoáibmoeallin. Báiki gos olbmot sáhttet gávdnat ráfi ja muosi, iige bargo- ja ávkkástallanbáiki. Bargu, vánddardeapmi ja ávkkástallan buvttihit rieja ja nuoskkidit dan čáppa rámma, čuoččuhuvvo. Nuppiiguin sániiguin daddjojuvvon leat guokte sierralágan oainnu meahci hárrái mat deaivvadit bievlavuodjenságastallamis. Dán rádjai lea dat nationála oaidnu vuoittu bealde.
Sámediggi lea dasa lassin bidjan sámi árvovuođu guovddážii iežas gulaskuddan cealkámušastis. Dát áddejupmi ferte biddjojuvvot vuođđun bievlavuodjenprošektii ja mohtorjohtaluslága guorahallama ollisteapmái.
Nugo mun oainnán, de čájeha reakšuvdna Luondduhálddašan direktoráhta evttohussii ođđa mohtorjohtaluslága birra dan, ahte láhkaevttohus rihkku vuođđo báikkálaš ja sámi árvvuid.
Ráhkadan dihte buori lága dárbbašuvvo eanet máhtolašvuohta mohtorjohtalusa ja meahci geavaheami birra. Gulaskuddancealkámušastis čujuhii Sámediggi ahte Luondduhálddašan direktoráhta lea ovddidan dakkár láhkaevttohusa mii min mielas lea vuođđuduvvon menddo heajos máhtolašvuhtii. Dan oktavuođas váilot buorit dieđut bievlavuodjima birra. Ii leat maid doarvái buorre vuođđun dat ahte lohkat johtalusa dušše ovttaskas, soaittáhagas válljejuvvon báikkiin. Dahje lohkat man ollu leat sierravuodjenlohpeohcamat leat, iige jearrat oppanassiige ahte leat go dat oppa geavahuvvonge. Mii fertet diehtit eanet go dušše man ollu mohtorfievrrut gávdnojit. Mii fertet diehtit movt ja goas dat geavahuvvojit. Ja mii fertet šaddat ovttaoaivilii das movt mii meroštallat geavaheami. Meahcis vuodjima lea dárbu sirret sierra lágan ulbmiliid gaskka. Mii fertet maiddái jearrat mii lea sieiva astoáigevuodjin, leago dat meahcástallama oktavuođas vai luonddudállodollui ávkkástallama oktavuođas. Man dávjá ja man ollu láhtut geavahuvvojit? Ja gii daid geavaha? Vudjet go olbmot boares máđijaid mielde vai ráhkaduvvojit go dađistaga ođđa láhtut guovlluide gos ovdal ii leat leamaš mohtorjohtalus? Mii fertet maiddái diehtit ahte geat dat vudjet ja makkár oktavuođas. Vudjet go dušše eallilan almmáiolbmot nugo dávjá čuoččuhuvvo, vai leat bearrašat mielde ? Maid mánát ja nuorat dahket? Makkár čalmmiiguin sii oidnet dán meahccegeavahan vuogi? Ja gos leat nissonolbmot? Diehtit go mii doarvái sin geavahusa birra ja miellaguottuid birra bievlavuodjima ektui?
Go Sámediggi dál lea válljen ovttas bargat Luondduhálddašan direktoráhtain dán prošeavttas, lea dainna áigumušain ahte oažžut buoret proseassa ja buoret diehtovuođu ovdal go mohtorjohtaluslága guorahallama sáhttá ollistit. Danne vuordáge Sámediggi ahte čađahuvvo buorre bargu go dál galgat čohkket dieđuid bievlavuodjima birra ja ahte dasa várrejuvvo doarvái ruhta vai barggu sáhttá čađahit buriin vugiin. Go meahci geavaheapmi lea nu deaŧalaš olbmuide min guovllus, de lea deaŧalaš diehtit, iige dušše buktit navdámušaid geavaheami birra go mii galgat reguleret guovllu mii guoská nu ollu olbmuide go dás lea sáhka!
Sámedikki bealis evttohit mii ahte čuovvovaš vihtta čuoggá váldojuvvojit mielde viidáseappot ságastallamii:
•1. Mii dárbbašit láhkadahkosa mii lea vuođđuduvvon báikkálaš, sámi árvvuide.
•2. Mii dárbbašit njuolggadusaid mat nannejit báikkálaš ovddasvástádusa luondduvuođus.
•3. Mii dárbbašit dakkár njuolggadusaid mat nannejit ássanvuođu. Mii háliidit geahčadit sierra láhkai meannudanvejolašvuođa, man oktavuođas lagašvuohta galgá addit stuorát rievtti geavahit lagaš guovlluid, go dávjjimusat dat leat sii, geain lea stuorát ekonomalaš ja loaktima dáfus sorjjasvuohta lundui ja resurssaide.
•4. Mii áigut kritihkalaččat geahččat sierra beliid mohtorjohtalusgeavahusas.
•5. Mii háliidit maiddái bidjat guovddážii boazodolliid bievlavuodjima dálveorohagain.
Vuosttaš čuoggát gusket ássamii ja eallineavttuide. Sámediggi diehtá ahte meahcceguovlluide beassamis lea stuorra mearkkašupmi olbmuid eallineavttuide dáppe Finnmárkkus. Finnmárkkulága ulbmilparagráfa vuođđun lea maiddái dat ahte meahcceresurssat galget hálddašuvvot nu ahte das lea buoremus ávki fylkka ássiide. Dán vuođul dat Sámediggi evttoha bidjat báikkálaš árvvuid ja árbevieruid vuođđun láhkadahkosii. Dasto oaivvildit mii ahte buoremus livččii láhkadahkosa vuođul addit nannoseappo gielddalaš iešstivrejumi, man oktavuođas báikkálaš olbmot ieža eanemusat beasašedje leat mielde mearrideamen sin guovlluid geavaheami. Mii diehtit ahte muhtun gielddat Finnmárkkus leat viggan oažžut nannoseappo hálddašanovddasvástádusa. Lea sivva geahčadit sin ákkaid ja geavahusa, ja árvvoštallat daid viidáseappo ságastallamis.
Dasto oaivvildit mii ahte báikegottiid olbmuide galgá sihkkarastojuvvot riekti vánddardit meahcis ovddabealde olggobeale olbmuid. Dát oaidnu gal áibbas čielgasit bohciidahttá ságastallama, muhto dán ságastallama lea dárbu váldit jos mii galgat sáhttit reguleret bievlavuodjima ollislaččat. Sámediggi oaivvilda ahte maiddái mohtorjohtalusláhka, ovttas eará lágaiguin ja eará doaibmabijuiguin, galgá ovdánahttit báikkálaš ealáhusaid. Sámediggái sáhttá leat váttis hálddašit ráđđehusa lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmma ja mátkeealáhusaid buori vuogi mielde, jos mohtorjohtaluslágas ii vuhtiiváldojuvvo meahcástanealáhusaid vuodjin ja geasehan dárbu, dát ealáhus lea guovddáš oassi namuhuvvon prográmmas. Áššit fertejit bissut ovttas ja gehččojuvvot fárrolagaid.
Njealját čuokkis muittuha min ahte mii fertet reflekteret min iežamet geavahusa seamma vugiin go mii oaidnit kritihkalaččat eiseválddiid evttohusa mii guoská hálddašanvuogádahkii. Mii fertet jearrat ahte leago buot bievlavuodjin ceavzilis áiggi vuollái. Vai lea go nu ahte sáhttá leat sadji rievdadusaide dahje gáržžidemiide muhtun sajiin?
Ja mii várra buohkat fertet dovddastit ahte sáhttá leat sadji rievdadusaide. Rievdadusain maid eat galgga ballat. Mun áiggun čujuhit dás guokte saji gokko mii berrešeimmet geahččat kritihkalaččat iežamet geavahusa. Vuosttaš lea lahtuid viidun ealgabivddu oktavuođas maŋimuš jagiin. Nubbi guoská boazodoalu bievlavuodjimii dálveorohagain. Mii diehtit earret eará ahte Sis-Finnmárkku gielddain ealgabivddu oktavuođas viiddis guovlluin leat láhtut viidon mealgat, dávjá rašis eatnamiin.
Boazodoalu otnáš doaibmaminstara geažil geavahuvvojit mohtorfievrrut viidát. Go galgá sáhttit bargat dáinna ealáhusain, de lea áibbas čielgasit dárbu vuodjit meahcis sihke dálvit ja bievlan. Dattetge lea dárbu giddet fuomášumi maiddái dán ealáhussii go guoská bievlavuodjimii geasseorohagain go bohccot han dalle leat rittuguovllus.
Loahpas áiggun mun dadjat ahte mii eat galgga nu sakka ballat rievdadusain. Mun dadjen juo ovdalis dás ahte mohtorjohtalus nugo dat odne lea regulerejuvvon, ii leat heivehuvvon min eallinvuohkái. Mii háliidit ahte dat rievdaduvvo. Mu oaidnu dán gažaldahkii lea go gearddi njuolggadusat dál galget guorahallojuvvot, geavahit dán vejolašvuođa ja guldalit olbmuid, guldalit báikkálaš hálddašeddjiid ja áddet sámiid ja Finnmárkku álbmoga oktavuođa meahccái ja dan geavaheapmái, ja ráhkadit dakkár láhkadahkosa masa olbmot guorrasit ja man ulbmila olbmot áddejit. Láhka buori ulbmila haga ii eisege leat buorre láhka! Geaidnu jierpmálaš ja ceavzilis hálddašeapmái manná stuorát báikkálaš searvama, mielde váikkuheami ja ovddasvástádusa bokte.
Danne lean mun ilus go lágiduvvo dát seminára odne, ja mii galgá álggahit rabas ságastallama bievlavuodjima birra meahcis. Mun áiggun čuovvut dán čoahkkima odne stuorra beroštumiin. Mun sávan ahte olbmot árjjalaččat ságastallet dás ja sávan ságastallamii buresboahtima. Ja sávan lihku seminárain.