Álgoálbmotoappát ja -vieljat, stáhtačálli, sátnejođiheaddji ja dán kongreassa eará oassálastit.
Giittán dan ovddas go beasan doallat ovtta dain álggahansáhkavuoruin dán álgoálbmogiid vuosttas Barentskongreassas. Mun rámidan lágideaddjit go sii leat nagodan oažžut áigái dán kongreassa. Sátnejođiheaddji Linda Randal lea juo sávvan bures boahtima Girkonjárgii ja stáhtačálli Erik Lahnstein lea dorjon kongreassa positiivvalaččat.
Mun lean Egil Olli ja lean Norgga belde Sámedikki presideanta. Sámediggi lea sámiid álbmotválljen orgána, ja min politihkka galgá boahtit ávkin buot surggiide sámi servodagas.
Sámedikki politihka vuođđun lea sámiid erenoamáš kultuvra, min oktasaš árvvut, vuođđooaidnu ja servodateallin, ja min historjjálaš gullevašvuohta árbevirolaš sámi ássanguovlluide.
Sápmelaččat leat maiddái álgoálbmot árktalaš guovllus. Mii Barentsguovllu álgoálbmogat leat čoahkkanan odne digaštallat min ovddasteami Barentsovttasbarggu bajimus orgánain.
Dát fáddá lea midjiide dehálaš justa dannego lea dehálaš oassálastit daidda arenaide mat váikkuhit min eatnamiidda ja resurssaide maiguin mii ávkkástallat ja maidda mis lea gullevašvuohta.
Dasto odne áigu konferánsa ovdanbuktit loahppajulggaštusa dán fáttá birra.
Lean ilus go sáhtán muitalit didjiide ahte dát fáddá lea munnje hui movttiidahtti. Mannan vahkus guldalin Sámedikki várrepresideantta Laila Susanne Vars nákkáhallat juridihkalaš fáttás "sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuohta".
Das čuvgii Vars mo sápmelaččaid dilli lea rievdan das ahte eallit iehčanasvuođas dasa ahte "kolonialiserejuvvot" davviriikkain ja Ruoššas, ja fas dasa ahte leat dakkár proseassas man mihttomearri lea nannet iešmearridanvuoigatvuođa. Dat dahkkojuvvo dál váldoáššis riikkaidgaskasaš rievtti bokte.
Son čilge mo ođđa riikkaidgaskasaš norpmat leat ovdánan, ja mo álgoálbmotlihkadus lea váikkuhan dasa mo máilmmi servodat lea organiserejuvvon ja mo mearrádusat dahkkojuvvojit dakkár riikkaidgaskasaš forain, mat ovdal ledje dušše stáhtaid várás.
Mii dárbbašit deaivvadit dál. Ovttas mii sáhttit doarjut guhte guoibmámet sihke lagamužžan oččodemiin ovttadássásaš mihttomeriid ja prinsihpaid, muhto maiddái fágalaččat mii sáhttit doarjut guhte guoibmámet.
Odne áiggun čalmmustahttit sápmelaččaid ja álgoálbmogiid rolla Barents ovttasbarggus.
Mii lea dehálaš álgoálbmogiid rolla barents ovttasbarggus ?
Sámediggái lea hui dehálaš ahte mii álgoálbmogat leat ovddastuvvon dárbbašlaš formálalaš posišuvnnain vai sáhttit sihkkarastit álgoálbmogiidda váikkuhanfámu daidda áššiide mat gusket sidjiide.
Min oaidnu lea vuođđuduvvon riikkaidgaskasaš riektái mii nanne álgoálbmogiid vuoigatvuođa sihke iešmearrideapmái ja mielváikkuheapmái, ja erenoamážit go geahččá:
•· ONa siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna ja
•· ONa ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš konvenšuvnna ,
•· ILO-konvenšuvnna ja
•· Álgoálbmotjulggaštusa.
Álgoálbmotjulggáštusa sáhttá adnojuvvot riikkaidgaskasaš prinsihpaid čoakkáldahkan ja daid systematiseren, prinsihpaid maid ollu máilmmi stáhtat leat dohkkehan. Ja danne sisttisetdollet dakkár rievtti mii lea viidát dohkkehuvvon riikkaidgaskasaččat.
Álgoálbmotjulggaštus dovddasta ahte lea áibbas dárbbašlaš árvvusatnit ja ovddidit daid vuoigatvuođaid mat álgoálbmogiin leat. Vuoigatvuođat mat leat vuođđuduvvon sin:
•· politihkalaš,
•· ekonomalaš ja sosiálalaš struktuvrraide,
•· sin kultuvrraide,
•· sin vuoiŋŋalaš árbevieruide,
•· sin historjái ja
•· sin eallinoidnui
•· ja erenoamážit dasa ahte sis lea vuoigatvuohta sierra eatnamiidda ja resurssaide.
Julggaštus deattuha maiddái dárbbu árvvusatnit ja ovddidit daid álgoálbmotvuoigatvuođaid mat leat nannejuvvon šiehtadusain ja eará rievttálaččat vuođđuduvvon ortnegiin mat leat dahkkojuvvon stáhtaiguin.
ONa Váldočoahkkin dadjá maiddái ahte sii jáhkket ahte jus álgoálbmogat besset hálddašit daid dáhpáhusaid mat gusket sidjiide ja sin eatnamiidda ja resurssaide, de sii nagodit seailluhit ja nannet:
•· iežaset ásahusaid,
•· iežaset kultuvrra
•· ja iežaset árbevieruid.
Sin ovdáneapmi galgá dáhpáhuvvat álgoálbmoga dáhtu ja dárbbu vuođul.
Álgoálbmotjulggaštus nanne viidáseappot dan ahte lea hui dárbbašlaš ahte buot álbmogiin lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái. Dán vuoigatvuođa olis sii mearridit:
•· friija sin politihkalaš dili ja
•· ovddidit friija iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami.
Danne go julggaštus dohkkeha álgoálbmogiid vuoigatvuođaid, de dat lea mielde buorideamen:
•· stáhtaid ja álgoálbmogiid gaskasaš dili ja ovttasbarggu,
•· mii lea vuođđuduvvon vuoiggalašvuhtii,
•· demokratiijii,
•· olmmošvuoigatvuođa árvvusatnimii,
•· buori dáhttui ja
•· dasa ahte ii galgga leat vealaheapmi.
Lea dehálaš sihkkarastit min oassálastima formálalaš posišuvnnaide vai mii leat mielde dain mearridanproseassain, mat gusket min eatnamiidda ja resurssaide.
Stáhta ja álgoálbmoga gaskasaš searvevuohta ferte boahtit ovdan duohta politihkas, lágain ja geavadis.
Ovdamearka mii čielgasit čájeha dán dárbbu lea dálkkádatpolitihkka.
Oljo-, gássa- ja minerálaindustriija váikkuha dálkkádatrievdamiidda mat fas dahket ođđa oljo-, gássa- ja minerálaindustriija vejolažžan. Dát dáhpáhuvvá erenoamážit Árktisas.
Álgoálbmogiid biras dat lea mii sáhttá billašuvvat, eanet sisabahkkemat čuhcet sin eatnamiidda eai ge sii oaččo makkárge ovdduid nu go vejolašvuođa ođasmahttit iežaset servodagaid. Dakkár perspektiiva deattuha dan dárbbu ahte álgoálbmogat ja stáhtat galget leat ovttaárvosaš bealit servodatovddideamis.
Barentsovttasbarggus lea nu ahte buohkat mákset iežaset searvama ovddas. Dat mearkkaša dan ahte das geas lea ruhta, beassá searvat, muhto dat geain lea heajut ekonomiija, báhcet olggobeallái.
Erenoamáš dehálaš lea ahte álgoálbmogiin lea ovddastus Barentsovttasbarggu buot dásiin, maiddái Barentsráđis. Juohke álgoálbmotjoavku galggašii oažžut iežas álgoálbmotovddastusa Barentsráđi ministtarkonferánsii.
Mearrideaddji dehálaš lea maiddái ahte álgoálbmogat oččošedje doarvái ekonomalaš resurssaid searvamii.
Mun váillahan dan oktilašvuođa maid min formála posišuvdna livččii addán jos min ovddastus Barentsráđis livččii formálalaččat bissovaččat dohkkehuvvon. Sámediggái lea čielggas ahte dat livččii vuoiggaleamos.
Dása lea mus ággan dat ahte mis lea riekti searvat, ja beassat leat mielde váikkuheamen mearrádusproseassain mat gusket midjiide go leat álgoálbmot. Mun čujuhan dás dasa maid eske dadjen mii álgoálbmotjulggaštusas daddjojuvvo.
Mis leat ovdamearkkat das ahte álgoálbmogiin leat posišuvnnat riikkaidgaskasaš mearrádusproseassain, ja dalle jurddašan Árktalaš ráđi.
Dán ovttasbarggus leat mielde árktalaš guovllu gávcci stáhta, ja dán ovttasbargui gullá ovttasbargu ovddasteaddji stáhtaid ráđđehusaid ja parlamentáralaš čoagganemiid gaskka.
Árktalaš ráđđi, mii lea ráđđehusa ovttasbargoorgána, lea ásahuvvon ovddidit ovttasbarggu, oktiiordnema ja ovttasdoaibmama oktasaš áššiin, erenoamážit áššiin nugo ceavzilis ovdáneapmi ja birasgáhtten. Dán ovttasbarggus lea guđa álgoálbmotorganisašuvnnas bissovaš oasálastima stáhtus.
Sámediggi láve searvat maiddái Norgga delegašuvnna mielde Árktalaš ráđi ministtarčoahkkimiidda.
Dát čájeha ahte lea ávki bargat álgoálbmogiid váikkuhanfámu sihkkarastimiin surggiin mat gusket midjiide.
Dasa leat mis dál riikkaidgaskasaš arenat mat sáhttet váikkuhit dán ovdáneami, nugo
•· ON Bissovaš Forum ja
•· ON álgoálbmotvuoigatvuođaid áššedovdimekanismma [4] (EMRIP).
Dát áššedovdimekanisma lea ožžon mandáhta Olmmošvuoigatvuođaráđis analyseret "Álgoálbmogiid vuoigatvuođa searvat mearrádusproseassaide".
Mii vuordit gaskaboddosaš raportta dán jagi ja loahpalaš raportta 2011:s.
Mii leat proseassas, mis leat gaskaoamit maid sáhttit geavahit riikkaidgaskasaš foraid bokte, vuoigatvuođat ja stáhtalaš geavadat. Erenoamážit lea mis álgoálbmogiin doarjja guđet guimmiineamet.
Danne háliidan mielas oaidnit otnáš prográmma, daid sáhkavuoruid ja ságastallamiid, man čuovvu loahppajulggaštus. Mun lean sihkar das ahte dát lea miellagiddevaš ja oahppat ollu odne ja mun doaivvun ahte buohkat geat čohkkájit sálas oččošedje insprirašuvnna ja jurdagiid movt álgoálbmogiid formálalaš rolla Barentsovttasbarggus ja eará áigeguovdilis arenain sáhtášii nannet.
Mun sávan buohkaide lihku Barents álgoálbmotkongreassain.
Giittán din beroštumis.