Buorre beaivi buohkaide mu namma lea Ellinor Marita Jåma, ja mun lean sámediggeráđi lahttu ja mus lea beaivválaš politihkalaš ovddasvástádus dain boazodoalloáššiin maid Sámediggi meannuda.
Sámedikki ovddas giittán - Riikkaidgaskasaš Fága- ja Gaskkustanguovddáža ja boazodoallonissoniid fierpmádaga - bovdejumi ovddas!
Mun anán árvvus dan go dii dán seminára bokte bidjabehtet guovddážii deaŧalaš boazodoallopolitihkalaš hástalusaid nugo árbediehtu ja oahpahus leat, čatnašumiiguin nissoniid sadjái boazodoalus. Maŋimuš jagiin leat čielggaduvvon ja čállojuvvon máŋga raportta juste nissoniid birra boazodoalus. Mun lean ieš leamaš mielde čállimin čielggadusa NBR ovddas, muhto mun doaivvun ahte mii dál leat joavdan nu guhkás ahte raporttat mat leat vuordán ja gavjaluvvan váldojuvvojit geavahussii ja ahte mii joavdat čielggadusdásis doaibmadássái. Dát guoská boazodollui alccesis, muhto maiddái guovddáš eiseválddiide.
Mu leat bivdán dadjat juoga juoidá Sámedikki boazodoallodieđáhusa birra ja dásseárvvu birra boazodoalus. Go guoská dásseárvui, de jáhkán mun ahte lea áigi vajálduhttit dásseárvodoahpaga veaháš, ja baicce fokuseret ovttaárvosašvuođadoahpaga. Mii nissonolbmot fertet dovddastit ahte mii eat goassige juvssa dásseárvvu boazodoalus danne go mii duođai eat leat ovttaláganat, muhto ovttaárvosašvuođa sáhttit mii gal juksat. Ja mun jáhkán ahte lea deaŧalaš bidjat dan guovddážii, ja dalle várra albmát ge eanet mieđašedje. Sii leat dolkan gullamis min geažohis ságaid dásseárvvu birra J Muhto seammás lea deaŧalaš ahte mii hállat dásseárvvu birra váikkuhangaskaoapmeortnegiid, vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid oktavuođas, danne go dieid oktavuođas dat leat dat stuorámus ja eanemus hástaleaddji bonjuvuođat. Ovttaárvosašvuohta, dalle go mii hállat barggu birra boazodoaluin ja ovttaárvosašvuohta dalle go mii hállat boazodoalu bargorámmaid birra.
"Dárbbašago boazodoallu nissonolbmuid?" jearan dis. Jos vástádus lea JUO, de fertet mii meroštallat dan makkár boazodoalu mii háliidit ja mainna lágiin dan juksat. Dásseárvvu oktavuođas nissonolbmuid ja albmáid gaskkas lea sáhka iešmearrideamis, rievttalašvuođas ja ovttadássásašvuođas, sihke oktasaččat ja individuála dásis. Nissonolbmuin ja albmáin galget leat ovttalágan vuoigatvuođat, geatnegasvuođat ja vejolašvuođat buot servodatsurggiin. Indiviida árvvus atnin ja guđet guimmiideamet árvvus atnin leat deaŧalaččat dán oktavuođas (Gáldu: Sámedikki dásseárvodoaibmaplána). Mu mielas lea deaŧalaš válddahallat dás guokte beali: 1) Duohta dásseárvvu oktavuođas lea sáhka sierra doaibmabijuid bidjamis nissonolbmuide ja almmáiolbmuide. Ja 2) mihttomearrin berre leat ahte nissonolbmot šaddet nu seamma dássái albmáiguin go lea vejolaš, muhto ahte nissoniid iešárvu loktejuvvo nissonolbmuid iežaset eavttuid mielde.
Mun áiggun fokuseret dán sáhkavuorus guokte ášši:
•-Čalmmustit Sámediggeráđi boazodoallodieđáhusa - dásseárvofokusiin.
•-Dásseárvopolitihkalaš hástalusaid boazodoallošiehtadusa ja boazodoalloláhkaaddima ektui.
Sámedikki dievasčoahkkin lea meannudan Sámediggeráđi sámi boazodoallodieđáhusa miessemánus diibmá. Dieđáhusas ii gávdno sierra kapihtal dásseárvvu birra. Ii danne ahte dásseárvu dahje ovttadássásašvuohta boazodoalus ii livččii deaŧalaš Sámediggái. Dan sadjái go meroštallat dásseárvohástalusaid sierra, de lea olles dieđáhusas váldojuvvon vuolggasadjin dat ahte sámi boazodoallu lea
•-deaŧalaš bearašvuđot ealáhus ja
•-ahte dat lea mearkkašahtti deaŧalaš giella- ja kulturguoddi.
Dát ollislaš perspektiivva siskkilda nissonolbmuid ealáhusas!
Sámediggi oaidná dárbbašlažžan bidjat fokusa dáid váldoosiide juksan dihte ollislaš ja bajimuš politihkalaš lagadeami boazodoallopolitihka hábmemis. Dát mearkkaša bearašvuđot boazodoalu fokuserema, man oktavuođas bearrašat siida-ásahusa vuođul servet boazodoalu beaivválaš bargguide.
Boazodoalu máhttu lea árbediehtu maid olbmot ohppet eallima bokte boazodoalus. Boazodoalu máhtu sáhttá eaŋkalastojuvvon juohkit siidadoallun ja báikedoallun. Barggus siidadoalus lea sáhka máhtu birra maid leat ožžon konkrehta barggu bokte ealuiguin, guođoheami, rátkima, miessemearkuma, johtima jna. oktavuođas. Báikedollui gullet barggut nugo earret eará mánáid ja nuoraid oahpahus, duodjeávdnasiid viežžan, duddjon, málesteapmi ja ávdnasiid viežžan borramušbuvttadeapmái. Dáid doaimmaid bokte boazodoalus servet sámi stuorrabearrašat árbevirolaš bearašvuđot boazodollui. Mánáin, nissonolbmuin ja almmáiolbmuin buohkain lea lunddolaš sadji doppe ja sii barget latnjalagaid. Máhttu siida- ja báikedoalus ja daid birra lea lihkostuvvan bearašvuđot boazodoalu dovdomearka.
Mun áiggun deattuhit ahte dieđusge leat ollu nissonolbmot mat leat mielde siidadoalus, ja albmát fas báikedoalus, ja dát guokte doalu eai maid leat nu čielgasit sirrejuvvon duohta eallimis nugo dás čalmmustuvvo. Dás lea deaŧalaš válddahallat daid árbevirolaš bargguid. Dát duođašta ge dan maid mun dadjen álggus ahte lea deaŧalaš hállat ovttaárvosašvuođa birra.
Sámi boazodoallokultuvrras leat bohccuid njuovvamis guhkes árbevierut ávkkástallat bohccuin ollásit. Biergu, varra, vuoivvas ja eará sisbipmosat adnojuvvot deaŧalaš resursan ja geavahuvvojit goikadeapmái, suovasteapmái ja oppalaččat varraborramušaid ja márffiid ráhkadeapmái. Eanaš njuovahagat bálkestit mávssolaš árbebipmosiid go njuvvet bohccuid, danne go dain eai leat reaiddut maiguin meannudit dáiguin lobálaččat. Mearrádusat njuovvanproseassaid várás váttásmahttet ja divrudit, dalle go boazodoallit ieža áiggošedje suovastit ja goikadit bierggu vuovdima várás. Sámedikkis lea dat oaidnu ahte gávpenjuovvamiid fertešii láhčit nu ahte bierggu ja eará ávdnasiid sáhttá buvttadit vuovdimii nie ahte lea buoret vejolašvuohta ávkkástallat bohccoresurssaiguin. Sámediggi oaivvilda ahte dáid hástalusaid berre čoavdit nie ahte bearašlahtuide rahppojuvvojit bargosajit ja dienasvejolašvuođat. Dát livččii várra buoridan ealáhusa ekonomiija, ja buot deaŧaleamos livččii - ahte mávssolaš árbevirolaš njuovvan- ja nállašuhttinvuogit borramuša ektui, ja duoji ráhkadanávdnasat suodjaluvvošedje ja viidáset ovddiduvvošedje.
Sámediggi oaivvilda maiddái ahte njuovahagat galggašedje čađahit njuovvanproseassa nu ahte buot dárbbašlaš ávdnasat duodjái váldojuvvošedje. Gápmasat goikkehiid várás leat jávkagoahtimin márkanis, earret eará billašuvvet dat dávjá njuovahagaid njuovvanvugiid geažil. Dát lea dušše okta ovdamearka máŋgga ovdamearkka gaskkas dasa ahte otnáš njuovvanvuohki ii gozit nissonolbmuid bargosajiid boazodoalus.
Buorit vuovdalandoaibmabijut leat deaŧalaččat. Dát šaddet maiddái hui divrrasin. Maŋimuš jagiin leat boazodoallošiehtadusa bokte várrejuvvon ruđat bohccobierggu vuovdalandoaibmabijuide. Dien oktavuođas lea Sámediggeráđđi váillahan vuovdalandoaibmabijuid maiddái earáge boazobuktagiid go dušše bierggu várás. Nannoset áŋgiruššan ovdamearkka dihte duoji ektui rekrutterešii nissonolbmuid boazodollui dan seammás go máhttu ráhkadanávdnasiid ektui bohccos ja duojis gozihuvvošii ja šattašii ávkin. Nana ceavzilis dienasvuođu háhkan duodjái berrešii leat lunddolaš doaibmabidju dásseárvoságastallama oktavuođas. Sámediggi lea addán doarjaga prošeavttaide maiguin lea áigumuš buoridit duoji vuovdaleami, dán fáttá áigut mii čuovvolit viidáset barggus dujiin. Mis lea maiddái beroštupmi oččodit buvttadeddjiid ja grossagávpelađđasa váldit ovddasvástádusa dán barggus. Dán duohtan dahkat mii dan bokte go addit doarjaga vuovdaleapmái investeren- ja ovddidandoarjjarámmaid siskkobealde.
Mis leat maiddái ollu eará hástalusat duoji ektui. Sámediggi addá masá 14 miljon ru doarjagiid duodjedoaibmabijuide jahkái. Min mielas lea deaŧalaš ahte livčče buorit duodjeoahpahusarenat, ja dasto ahte dálá duodjedoaimmat evaluerešuvvosedje ja ovddiduvvošedje. Sámediggi lea ožžon rávvagiid das ahte dárbbašuvvošedje oktasaš regionála duodjebájit, ja mun sáhtán bures áddet ahte máŋgasat daid sávvet. Hástalussan ii leat dán lágan bájiid investeren. Hástalussan odne lea dat go mis eai leat ruđat dán lágan bájiid doaibmagoluid várás.
Munnje lea hui deaŧalaš ahte rekrutteren boazodollui livččii buorre. Jos rekrutterenvuođđu fuotnána, de goarránivččii olles ealáhus. Dán rádjai lea rekrutteren boazodollui leamaš buorre, muhto visot ii leat buorre. Mii fertet dovddastit ahte go nissonolbmuin ii leat vejolašvuohta searvat boazodollui, de váikkuha dat rekrutterema fuotnáneapmái. Sámediggi lea fuolas go geahččá rekrutterema boazodollui guhkkit áiggi vuollái. Boazodoallu dárbbaša nuorra ja gelbbolaš bargonávccaid. Almmá doaibmabidjoplánaid haga sáhttet muhtin orohagat gártat dakkár dillái ahte dain váilugoahtá kultuvrralaš oktilašvuohta ja gelbbolašvuohta. Okta doaibmabidju livččii láhčit sohkabuolvamolsunortnegiid. Boazodoalloláhka addá vejolašvuođa ásahit rekrutterenoasi siidaoasi oktavuhtii. Sámediggái lea deaŧalaš ahte dat ođđa mearrádus boazodoallolágas čuovvoluvvo váikkuhangaskaoapmeortnegiid bokte boazodoallošiehtadusas.
Stuorámus oassi otná boazodoallonissonolbmuin lea ollesáigge- dahje oasseáiggebarggus olggobealde boazodoalu. Eanaš dáhpáhusain lea bearaš sorjavaš dán bistevaš dietnasis. Sámediggi oaivvilda ahte váikkuhangaskaoapmeortnegat fertejit láhččojuvvo dasa ahte dát nissonolbmot ožžot vejolašvuođa muhtumin leat mielde boazodoalus almmá massit dietnasa. Sámediggi oaivvilda ahte stáhtas maiddái lea ovddasvástádus das ahte nissonolbmuid sadji boazodoalus lea hedjonan. Danne fertejit boahtit ođđa ruđat boazodoallošiehtadussii dusten dihtii daid hástalusaid mat čuožžilit go galgá oažžut boazodoallonissonolbmuid ruovttoluotta ealáhussii. Jus dat ii dahkkojuvvo, de sáhttá hedjonit ja vel jávkat ge dat árvvolaš árbediehtu boazodoalu birra, mii nissonolbmuin lea, ja sáhttá maiddái šaddat váttis oažžut nuoraid álgit boazodollui. Lea deaŧalaš deattuhit ahte áŋgiruššan báikedoaluin ii galgga duvdet eret dálá váikkuhangaskaoapmeortnegiid boazodoalu várás, ii ge galgga váikkuhit dasa ahte nissonolbmuid rolla stereotiipejuvvo. Ortnegat galget addit nissonolbmuide ja mánáide stuorra válljenmuni. Sámedikki jahkásaš evttohusain boazodoallošiehtadussii lea min mihttomearri čujuhit man dat lea deaŧalaš ahte gávdnat vejolaš ruhtadančovdosiid mat sáhttet váikkuhit dasa ahte eanet nissonolbmot ja mánát álget boazodollui.
Ferte bargat ulbmillaččat boazodoalu dásseárvohástalusaiguin. Danne lea vealtameahttun ollislaš boazodoallopolitihkkii ahte boazodoalu nissonolbmot maiddái oidnojit luohttámušdoaimmain ja eará sajiin gos mearrádusat boazodoalu ektui dahkkojuvvojit.
Dán oktavuođas lea lunddolaš fertet árvvoštallat oažžut mielde doahpagiid báikedoallu ja siidadoallu go boazodoalloláhka ođasmahttojuvvo. Sámediggeráđđi deattuha deaŧalažžan ahte doaba oažžu vuoigatvuođavuođu láhkii ollislaš áddejumis.
Dát lea oassi das mii boahtá ovdan dásseárvvu birra sámediggeráđi dieđáhusas sámi boazodoalu birra.
Ja de: Boahtteáiggi eará politihkalaš hástalusat
Boazodoallošiehtadus lea deaŧalaš reaidun politihkalaš vuoruhemiid čađaheamis. Šiehtadus lea máŋggaid jagiid dorjon ollu buriid áigumušaid earenoamážit buvttadeami ja vuođđostruktuvrralaš (áiddiid, boazodoallorusttegiid, guođohanbarttaid jna.) doaibmabijuid ektui. Boazodoallošiehtadusa ekonomalaš rámmat eai leat dattetge searvvahan boazodoalu nissonolbmuid ja nuoraid doarvái bures. Mun lea earret eará beahtahallan go mánáidgárdedoarjja ja oahppostipeanda lea heaittihuvvon. Boazodoallošiehtadus bidjá láidestusaid dákkár ealáhussii, man kultuvrabealli ja ealáhusvuođđu lea suodjaluvvon nationála lágaid ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid bokte. Boazodoallu lea álgoálbmotealáhus. Boazodoallovuoigatvuohta čatnasa sámi čearddalašvuhtii. Boazodoallošiehtadusa rámmat galget fuolahit boazodoalu ceavzilvuođa ollislaččat, ii dušše fuolahit boazodoalu buhtes biergobuvttadeaddjin.
Sámediggi atná deaŧalažžan ahte boazodoalloláhka ođasmahttojuvvo fargga. Sámi vuoigatvuođalávdegotti II čielggadus lea gárvvis, ja mis lea dál ođđa plána- ja huksenláhka ja go boazodoalloláhka maŋimusat ođasmahttojuvvui, de ii árvvoštallojuvvon boahttevaš boazodoallohálddašeapmi nu mo álggos lei áigumuššan. Ođđa boazodoallolága barggus oainnán vejolašvuođa váikkuhit lága nu ahte dat fuolaha nissonolbmuid riektesihkkarvuođa boazodoalus buorebut go dálá láhka. Oainnán semináraprográmmas ahte ihttin galgá leat sáhkavuorru boazodoalu birra. Šadde miellagiddevaš. Vaikke vel in jáhke gal ahte seaguhan menddo sakka ihttá sáhkavurrui, de áiggun čalmmustahttit muhtun hástalusaid dálá lága ektui. Boazodoalloláhka lea dál neutrála sohkabeliid ektui. Láhka ii vealat nissonolbmuid boazodollui álggaheami oktavuođas. Dattetge háliidan čujuhit muhtun heajus beliid boazodoallolágas dásseárvvu ektui sohkabeliid gaskkas.
Máŋgga dáfus sáhttá dadjat ahte boazodoallovuoigatvuohta lea riegádusvuoigatvuohta. Vuoigatvuohta boazomerkii lea olbmuin geaid váhnemiin dahje ádjáin/áhkuin leat bohccot ja siidaoassi. Viidáseappot gáibiduvvo ahte dat bohccot mat gullet dutnje, galget gullat siidaoassái dahje buohtalas rekrutterenoassái (boazodoallolága § 32 vuoigatvuohta boazomerkii). Náitaleami oktavuođas sirdojuvvojit dávjá nissonolbmo bohccot náittusguoimmi/elošteaddji siidaoassái. Vejolaš earráneami oktavuođas ii sihkkarastojuvvo nissonolbmo vuoigatvuohta beassat eaiggáduššat bohccuid, jus ovddeš náittosguoibmi dahje eará fuolkkit geain leat siidaoassi, suvvet nissonolbmo atnit bohccuid sin siidaoasis. Dat mearkkaša ahte earráneami oktavuođas massá nissonolmmoš su boazodoallovuoigatvuođa, su árbbi! Dát guoská dieđusge goappašiid sohkabeliide, muhto dálá geavada geažil dát čuohcá mealgat eanet nissonolbmuide go almmáiolbmuide. Ođđa boazodoalloláhka berre sihkkarastit nissonolbmuid (ja almmáiolbmuid) geat leat mánnán ožžon boazomearkka, viidáset vuoigatvuođa earráneami oktavuođas.
Lága nubbi heajos bealli lea dat duohtavuohta ahte eai addojuvvo viiddiduvvon rámmat daidda siidaosiide maid goappašat náittosguoimmit eaiggáduššet ovttas, dan ektui maid okta olmmoš eaiggáduššá. Orohaga jahkečoahkkima mearrádusat leat buorre ovdamearkan dasa ahte dásseárvu sohkabeliid gaskka ii leat fuolahuvvon. Jahkečoahkkin meannuda earret eará orohaga resurssaid hálddašeami ja lea boazodoalu deaŧalaš stivrenásahus. Juohke siidaoasis leat 5 jiena jahkečoahkkimis, beroškeahttá das ležžet go goappašat náittosguoimmit siidaoasi ovddasvástideaddji jođiheaddjit, vai oamasta go ovddasvástideaddji jođiheaddji siidaoasi (boazodoallolága § 49 orohatjahkečoahkkin). Mun oaivvildan ahte go goappašat náittosguoimmit leat ovddasvástideaddji jođiheaddjit, de galggašii dat iešalddis mielddisbuktit ahte soai oažžuba lassijienaid. Nuppi náittosguoibmái biddjojuvvojit ovddasvástádus ja geatnegasvuođat mieloamasteami oktavuođas, muhto soai eaba oaččo mielmearrideami. Dát lea eahperehálaš ja vealaheaddji! Buohtastahttima dihtii: Jus siidaoassi ásaha buohtalas rekrutterenoasi, de dat oažžu guokte lassijiena lassin dan viđa jitnii, mii siidaoasi ovddasvástideaddji jođiheaddjis lea. Dán čuolbmačilgehusa áiggun čuovvolit go boazodoalloláhka ođasmahttojuvvo.
Jus galggaš lihkostuvvat dásseárvvuin, de gáibiduvvojit doaibmabijut mat sihkkarastet nissonolbmuide vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid. Ii sáhte dušše mearridit politihkalaš dokumeanttain ahte stuorát oassi nissonolbmuin galget boazodollui. Ferte láhččit dilálašvuođa dasa ahte nissonolbmot ožžot buoret dietnasa ealáhusas. Dan vuođul sáhtán mannat nu guhkás ahte dajat dan ahte boazodoalloláhka berre gáibidit viiddiduvvon rámmaid ovdamearkka dihtii boazologuin. Dainna oaivvildan ahte jus nissonolbmot eaiggáduššet, ja sis lea ovddasvástádus siidaoasis ovttas náittosguimmiin, de berre láhka gáibidit ahte orohaga geavahanplánat láhčet dilálašvuođaid dasa, earret eará dakko bokte ahte sii ožžot stuorát boazologu.
Lea stuorra váili lágas go dat diktá goappašiid náittosguimmiid leat siidaoasi ovddasvástideaddji jođiheaddjin, muhto ahte dat ii čuovvoluvvo dakko bokte ahte sihkkarastit nuppi náittosguoimmi ja mieleaiggáda, vejolašvuođaid čuovvolit iežas ovddasvástádusa ja geatnegasvuođaid. Viidáseappot lea dohkketmeahttun ahte dát mieleaiggátvuoigatvuohta ii sihkkarastte nissonolbmuid dietnasa ealáhusas. Unnitlohkun - gáibidit mii sápmelaččat - ahte min riektesihkkarvuohta ja min gielalaš, kultuvrralaš ja ávnnaslaš vuođđu čadnojuvvo lágaide ja hálddašeapmái. Seamma láhkai mii gáibidit ahte nissonolbmuid vuoigatvuođat ja vejolašvuođat sihkkarastojuvvojit lágaid ja lágaid čađaheami bokte.
Loahpas háliidan dadjat ahte mun jáhkán fierpmádatduddjomii. Nissonolbmuin lea árbevirolaččat nana sadji boazodoalus. Dán mii fertet áimmahuššat - ja duddjot dan ala. Dán fertet mii boazodoalu nissonolbmot dahkat ovttas, oktiigullevašvuohta lea iešalddis fápmu. Fierpmádagaid bokte mii sáhttit ávkkástallat guhte guoibmámet máhtuin. Ollugiin mis leat ollu árbedieđut ja giellamáhttu, ollugiin lea teorehtalaš oahppu, ja ollugat leat politihkalaš posišuvnnain, sis leat luohttámušdoaimmat dahje sii leat mielde hálddašanorgánain man bokte sis lea váikkuhanfápmu mearrádusproseassaide. Dán issoras stuorra máhtu ja posišuvnna mii mis lea, mii sáhttit lonohallat buriid operatiiva fierpmádagain. Erenoamážit mii sáhttit oažžut doarjaga ja rávvagiid dakkár nissonfierpmádagain. Seammás lea deaŧalaš ahte mii bargat dakkár fáttáiguin, ahte almmáiolbmot hástaluvvojit. Maid sii oaivvildit boazodoalu nissonolbmuid birra, oaivvildit go sii ahte mii leat deaŧalaččat ja manne nu? Lea dušše buorre go sii hástaluvvojit dás, ja dáidet sis leat buorit ja jierbmás evttohusat ja dieđut ruovttoluotta. Mii eat dattetge galgga vajálduhttit ahte ovddasvástádus stuorát dásseárvvus ja ovttadássásašvuođas sohkabeliid gaskkas ii leat dušše nissonolbmuid ovddasvástádus.
Giitu mu oasis ja lihku seminárain!