Stuoradiggi mearridii Finnmárkolága meannudeamis 2005:s ahte ráđđehus jođánepmosit čielggada sámiid ja earáid vuoigatvuođaid bivdit guoli ábis Finnmárkku olggobealde, ja maid unnimuseari fatnasiidda mat leat vuollel 10 mehtera, ja ovddida čuovvoleaddji ášši dán birra Stuoradiggái.
Finnmárkku riddoguolástanlávdegoddi nammaduvvui geassemánu 30. b. 2006.
Lávdegotti váldobargun lea čielggadit sámiid ja earáid guolástanvuoigatvuođaid mearas olggobealde Finnmárkku.
Lávdegoddi bivdojuvvui geahčadit sámiid ja earáid historjjálaš guolástanvuoigatvuođaid Finnmárkkus. Dasto galggai lávdegoddi čielggadit earret eará álbmotrievttálaš gálduid ja norgga rievtti mas sáhtášii lea mearkkašupmi guolástanvuoigatvuhtii.
Ovddeš alimusriekteduopmár, Carsten Smith nammaduvvui lávdegotti jođiheaddjin. Lávdegoddi geigii árvalusas guovvamánu 18. b. 2008 Deanodagas.
Lávdegoddi lea doallan rabas gulaskuddančoahkkimiid buot Finnmárkku riddogielddaiguin. Čoahkkimiid ulbmilin lei viežžat dieđuid ja oainnuid ámmátjoavkkuin ja birrasiin main lea oktavuohta riddo- ja vuotnabivdui Finnmárkkus.
Lávdegotti evttohus
Lávdegotti deaŧaleamos evttohusat leat:
1. Nannejuvvo prinsihppan ahte álbmogis geat ásset vuotnagáttiin ja miehtá rittu Finnmárkkus lea guolástanvuoigatvuohta mearas olggobealde Finnmárkku historjjálaš geavaheami ja álbmotrievttálaš njuolggadusaid vuođul mat gusket álgoálbmogiidda ja veahádatálbmogiidda.
2. Dát guolástanvuoigatvuohta guoská buot álbmotjoavkkuide.
3. Riektái gullá vuoigatvuohta bivdit guoli iežas atnui; ja de vuoigatvuohta sáhttit álgit guolásteaddjin ealáhusas; ja dasto riekti ámmátbivdin bivdit guoli dan muttos ahte dat addá ekonomalaš vuođu dállodollui, juogo birgejupmin okto dahje ovttas eará ealáhusain. Dát riekti lea ovttaskas guolásteaddjis guolástuseiseválddiid guovdu, ja mas ii gáibiduvvo ahte guolásteaddji galgá oastit bivdoeari.
4. Rivttiin oaivvilduvvo ahte lávdegoddi vástida gažaldahkii unnimus bivdoeari hárrái positiivvalaččat. Unnimus bivdoearri ii guoskka dušše fatnasiidda mat leat vuollel logi mehtera, muhto guoská buot guolásteddjiide geat ásset Finnmárkkus.
5. Vuonain lea erenoamáš guolástanvuoigatvuohta olbmuin geat ásset ovttaskas vuonas, lágas gohčoduvvon vuotnariekti. Guovlulaš stivrenorgána sáhttá lágat árvvoštallama mielde addit bivdolobi earáide maid.
6. Olggobealde vuonaid lea guolásteddjiin geat ásset olggobealde Finnmárkku vuoigatvuohta bivdit seamma dásis go Finnmárkku guolásteddjiin.
7. Ásahuvvo guovlulaš stivrenorgána, mii lágas gohčoduvvo Finnmárkku guolástushálddašeapmin, masa Finnmárkku fylkkadiggi ja Sámediggi goabbáge válljeba golbma lahtu stivrii. Dát stivrenorgána addá njuolggadusaid fanassturrodaga ja bivdoneavvogeavaheami birra mearas njeallje nautalaš miilla ráji olggobealde vuođđolinjá.
8. Guovlulaš stivrenorgána oažžu válddi vuostáiváldit ja juohkit bivdoeriid ja lobiid ja dahkat eará disponeremiid ovdánahttin dihte vuotna- ja riddobivddu Finnmárkkus. Bivdoearit mat dáinna lágiin juogaduvvojit galget leat persovnnalačča ja daid ii galgga sáhttit vuovdit.
9. Stáhtii biddjojuvvo lága bokte ovddasvástádus addit guovlulaš stivrenorgánaide nu stuorra resurssaid, kapitála, bivdoeriid ja bivdolobiid hámis, ahte mearrasámi kultuvrra ja eará riddokultuvrra ávnnaslaš vuođđu Finnmárkkus sihkkarastojuvvo.
10. Dasa lassin deattuha lávdegoddi máŋga ovttaskas doaimma mat maiddái sáhttet váikkuhit vuotna- ja riddobivddu nannema Finnmárkkus.
11. Finnmárkkukomišuvdna galgá meannudit vejolaš gáibádusaid vuoigatvuođaid dohkkeheamis vuotna- ja riddoguovlluin olggobealde Finnmárkku.
12. Lávdegotti evttohus oktiibuot buvttiha sierra riddobivdoávádaga Finnmárkkus, lágas gohčoduvvon Finnmárkkuávádat.
Riddoguolástanlávdegotti evttohus - oanehis, gos leat váldočuoggát
Riddoguolástanlávdegotti evttohus - olles evttohus
Carsten Smith sárdni geigemis
Gulaskuddan cealkámušat
Sámedikki mearrádus
Sámedikki dievasčoahkkin lea ságastallan Riddoguolástanlávdegotti evttohusa birra miessemánu 29. b. 2008. Sámedikki dievasčoahkkin doarju Riddoguolástanlávdegotti evttohusa.
-Riddoguolástuslávdegotti evttohus lea vuođđun das ahte oažžut dakkár guolástuslágaid ja guolástushálddašeami, mat eahpitkeahttá leat álbmotrievtti siskkobealde, dadjá sámediggepresideanta Egil Olli.
Álbmotčoahkkimat
Sámediggi lea lágidan máŋga álbmotčoahkkima jagi 2008 loahpas ja jagi 2009 álggus. Sámediggi lea sávvan oažžut árvalusaid/rávvagiid viidáseappot bargui Riddoguolástanlávdegotti evttohusain. Sámedikkis leat maiddái leamaš máŋga čoahkkima sámi guolástusorganisašuvnnaiguin.
Konsultašuvnnat
Guolástusdepartemeanta lea bovden Sámedikki vuosttaš konsultašuvdnačoahkkimii Riddoguolástanlávdegotti evttohusa birra vuossárgga 22.03.10 Oslos.